Pia Lohikosken avauspuhe puoluevaltuustossa

Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Pia Lohikoski avasi puoluevaltuuston 18.11.2017

Hyvät toverit

Tasan 100 vuotta sitten Suomessa elettiin keskellä yleislakkoa. Ongelmia ei ratkottu odottelemalla, vaan toiminnalla työväen oikeuksien puolesta. Marraskuun 1917 yleislakon suurimpiin saavutuksiin kuuluivat 8-tuntiset työpäivät.

Myös Sipilän hallituksen alkutaipaleella leijui ilmassa yleislakon uhka. Vuonna 2015 hallitus uhkaili pakkolaeilla ja ay-liike oli varpaillaan. Monet meistä osallistuivat Stop-mielenosoitukseen ja poliittiseen yhden päivän lakkoon pakkolakeja vastaan.

Lopulta kuitenkin erilaisten neuvotteluiden jälkeen syntyi kilpailukykysopimus, jota Vasemmistoliitto ainoana puolueena vastusti eduskunnassa. Myös vasemmistoryhmät ammattiliittojen sisällä kritisoivat Kiky-sopimusta.

Itse tein JHL:n edustajistossa kesäkuussa 2016 hylkäysesityksen Kiky-sopimuksen käsittelyssä ja vein asian liiton edustajiston äänestykseen. Hävisimme, mutta ainakaan kukaan ei voi sanoa, että Kiky olisi hyväksytty ay-liikkeen sisällä yksimielisesti.

Hyvät toverit

Kansainvälistä finanssikriisiä seuranneen laman ratkominen heikentämällä duunareiden työehtoja oli kuin hölmöläisten idea, jossa kannettiin valoa säkissä pimeään pirttiin.

Liian suuret palkat eivät olleet missään vaiheessa todellinen syy Suomen talousongelmiin. Työ ei Suomessa ole ollut keskeisiä kilpailijamaita kalliimpaa – päinvastoin.

Sittemmin moni muukin on todennut Kiky-kritiikin olleen oikeutettua. Vasemmistoliiton rinnalle Kiky-kriitikoiksi ovat ilmestyneet nyt jälkikäteen myös demarit.

Hallituksen työmarkkinajärjestöille pakkosyöttämä sopimus merkitsi miljardiluokan tulonsiirtoa yrityksille työntekijöiden ja julkisen sektorin kustannuksella.

Kaikkein kovimmin kiky-kyykytys iski julkisen sektorin pienipalkkaisiin työntekijöihin, joilta leikattiin lomarahoista 30 %. Yritysten maksamia eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksuja pienennettiin, kun taas työntekijöiden maksuja nostettiin.

Yrityksille annettujen tulonsiirtojen korvaaminen veronkevennyksillä oli joidenkin mielestä hyvä idea, mutta käytännössä se on heikentänyt julkisen talouden rahoitusasemaa sadoilla miljoonilla euroilla.

Hyvät toverit

Vasemmistoliitto on esittänyt eduskunnassa vaihtoehtobudjetissaan kilpailukykysopimukseen liittyvien budjettilakien ja maksumuutosten perumista sekä julkisen sektorin lomarahojen palauttamista.

Yhteensä Kiky-sopimuksen perumisesta aiheutuvat muutokset parantaisivat (huom. parantaisivat!) julkisen sektorin rahoitusasemaa noin 650 miljoonalla eurolla. Uskon, että tätä esitystä tuetaan täysin sydämin Vasemmiston kentässä ja laajemmin ammattiyhdistysliikkeessäkin.

100 vuotta sitten säädettiin laki 8-tuntisesta työpäivästä. Suomen täyttäessä 100 vuotta on katsottava eteenpäin ja tehtävä työelämän uudistuksia.

Robotisaatio ja digitalisaatio lisäävät työn tuottavuutta. Työn ja pääoman välisen tulonjaon muutosten seurauksena vasemmistolaisen työväenliikkeen tulevaisuuden tavoitekärkeen kuuluvat ilman muuta ei vain Kikyn peruminen, vaan myös 6-tunnin työpäivä ja kunnollinen perustulo.

Samoin SOTE-sopan hämmentäjien sekoillessa yksityistämisvaatimuksineen, jotka pahimmillaan johtavat yksityisiin monopoleihin ja terveyserojen kasvamiseen – tulee Vasemmiston nostaa entistä voimakkaammin lippu tasa-arvoisten julkisten sotepalveluiden puolesta ja tavoitella terveydenhuollon maksuttomuutta – kuten se kansanterveyslaissa oli aluperin tarkoitettu.

Hyvät toverit

Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset eivät ole vailla seurauksia. Lähiviikkoina on käyty kiivasta keskustelua Suomen koulujärjestelmän tilasta.

Kaikkein huolestuttavinta on koululaisten suorituserojen kasvu ja erityisesti oppilaiden sosioekonomisen taustan vaikutuksen nopea lisääntyminen.

Peruskoulun tämänhetkinen ongelma voidaan tiivistää asiantuntijoiden mukaan kehään, jossa koululuokkien väliset erot kasvavat, oppilaiden sosiaalinen tausta vaikuttaa aiempaa voimakkaammin koulusuorituksiin ja oppilaiden keskimääräinen suoriutuminen on laskussa.

Erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden tukeen ei ole resurssoitu riittävästi, jolloin ollaan tilanteessa, jossa oppilaat eriarvoistuvat.

Huono-osaisimpien perheiden lasten lukutaito on heikentynyt eniten, kun hyväosaisissa perheissä lukutaidon taso on pysynyt ennallaan.

Hyvät toverit

Mitä on siis tehtävä suomalaisten lasten ja nuorten tulevaisuuden turvaamiseksi?

• Koulutusleikkaukset on peruttava
• Luokkakokojen pienentämiseen on satsattava
• Tehostettuun tukeen ja erityiseen tukeen on lisättävä resursseja
• Kouluissa on oltava riittävä määrä avustajia

• Helsingissä on tuore tutkimustulos siitä, että posititiivinen diskriminaatio toimii – eli ohjataan enemmän resursseja niille kouluille, joissa on heikommat oppimistulokset – näin voidaan tasoittaa sosioekonomisen taustan vaikutusta ja tasa-arvoistaa lasten oppimismahdollisuuksia.

• Suuri kysymys on, mitä tapahtuu peruskoulun jälkeen. Enää emme elä aikaa, jolloin nuoret pääsivät töihin ilman toisen asteen tutkintoa.

• Koska hallitus on ajanut leikkauspolitiikallaan koulutusjärjestelmämme kriisiin, ei sen korjaamiseksi riitä mikään pieni paikkaaminen.

• Vasemmiston on entistä vahvemmin nostettava esiin vaatimus tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän puolesta.

• On mahdollistettava koulutuksen maksuttomuus ja oppimateriaaleista on tehtävä maksuttomia myös toisella asteella.

• Tavoiteohjelmamme mukaisesti Vasemmisto haluaa suuntautua koulutuspolitiikassa 12-vuotisen perusopintojärjestelmän kehittämiseen. Tällä varmistettaisiin se, että koko ikäluokalle taataan riittävä koulutus.

Hyvät toverit

Vasemmisto on tulevaisuuden puolue. Meidän on nostettava lippumme, koottava joukot ja tavoiteltava radikaaleja uudistuksia.

• Kunnollisten palkkojen ja kuuden tunnin työpäivän sekä tasa-arvoisen ja maksuttoman terveydenhuollon ja koulutuksen puolesta. Myöskään kohtuuhintaista asumista unohtamatta!

Näillä sanoilla avaan puoluevaltuuston kokouksen.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille