Puheenjohtaja Paavo Arhinmäen puhe puoluevaltuuston kokouksessa Porissa 21.11.2009.

Hyvät toverit,
Vasemmisto on nousussa. Euroopassa viime kuukausina vasemmistopuolueet ovat ottaneet merkittäviä vaalivoittoja. Saksassa ja Portugalissa sisarpuolueemme voittivat parlamenttivaaleissa. Tanskassa tällä viikolla sisarpuolueemme lähes kaksinkertaisti kannatuksensa edellisistä kunnallisvaaleista.

Euroopassa menestyneet sisarpuolueemme ovat pystyneet tarjoamaan vaihtoehdon nykypolitiikalle. Ne ovat uudistajapuolueita, joilla on konkreettisia tavoitteita. Vasemmistolle on suuri tilaus niin Euroopassa kuin suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta meidän tehtävämme on täyttää tämä tilaus.

Hyvät toverit,

Vasemmistoliiton pitää tarjota Suomessa aito ja uskottava vaihtoehto. Vaihtoehto politiikalle, jossa uskotaan talouden vapauttamisen lisäävän hyvinvointia. Maailmalla ja Suomessa on harjoitettu politiikkaa, jossa halutaan vähentää valtioiden rooliaan taloudessa. Talous on vapautettu valvonnasta ja sääntelystä. Julkisen sektorin järjestämiä palveluita avattiin kilpailulle, ja demokraattisen päätöksenteon roolia vähennettiin.

Talouden sääntely on ollut kirosana. Nyt tämä uusliberalistinen politiikka on ajanut karille maailmanlaajuisesti. Poliitikot uskoivat sokeasti markkinoiden kykyyn järjestää asiat demokraattista päätöksentekoa paremmin.

Usko markkinoiden kaikkivoipaisuuteen oli niin vahva, että talouden vapauttamista väistämättä seuraavaa kriisiä ei haluttu nähdä.

Todellisuudessa iso osa maailmantalouden kasvusta perustui lumeeseen. Markkinakuplaa oli paisutettu velkarahalla, ja finanssitalous erkani täysin reaalitaloudesta. Uusilla sijoitusinstrumenteilla ja veroparatiiseilla häivytettiin arvopapereiden todellinen arvo, ja luotiin illuusio loputtomasti kasvavasta pörssitaloudesta.

Jälkikäteen on helppo todeta, että romahdus oli luonnollinen seuraus markkinoiden vapauttamisesta. Kriisitilanteessa monet poliittiset johtajat ja taloustieteilijät, jotka olivat vaatimassa talouden vapauttamista, ovat alkaneet vaatia valvontaa, sääntelyä ja elvyttämistä. Nämä puheet ovat kuitenkin paljolti sanahelinää.

Uudessa säännellyssä politiikassa tuntuu tärkeintä olleen pankkien pelastaminen, niille annettiin tuhansia miljardeja dollareita ja euroja verovaroja, joilla maksettiin jälkikäteen pankkiirien ja omistajien kuplan avulla rahastamat voitot.

Tarvitaan vaihtoehtoja nykyiselle pankkijärjestelmälle. Vasemmistoliitto valmistelee edelleen omaa esitystään kansanpankista. Valtiollisesta pankista puhuminen ei ole vain Vasemmistoliiton omaa ajattelua vaan osa kansainvälistä keskustelua. Kansanpankki-tyyppisiä ratkaisuja on maailmalla vaatineet myös taloustieteilijät, jotka eivät ole lähtökohtaisesti vasemmistolaisia.

Hyvät toverit,

Maailmantalouden romahduksen vaikutukset Suomeen olivat nähtävissä jo yli vuosi sitten. Vasemmistoliitto yritti hoputtaa Vanhasen hallitusta elvyttämään. Pääministeri Matti Vanhanen ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen leimasi talouspoliittisen analyysimme pelotteluksi.

Vielä vuosi sitten Jyrki Katainen väitti Suomen selviytyvän taantumasta muuta maailmaa helpommalla ja kaksi vuotta sitten Katainen kehui vapaan markkinatalouden osoittaneen ylivertaisuutensa.

Vasemmistoa on vaadittu tilille monista menneisyyden virheistä, perustellustikin. Milloin Katainen pannaan tilille aivan lähiaikoihin asti jatkuneesta sokeasta uskostaan kapitalistiseen järjestelmään?

Hallitus on jatkanut jääräpäisesti aivan toisenlaisessa taloudellisessa tilanteessa päätettyä hyvätuloisia suosivaa veronalennuslinjaa. Perustelut ideologiselle veropolitiikalle ovat vain vaihtuneet.

Kun talouskriisin vaikutukset rantautuivat Kataisen vakuutteluista huolimatta Suomeen, alkoi hallitus kutsua veronalennuksiaan elvytykseksi. Kun maailmalla lisättiin julkista kulutusta taantuman voittamiseksi, jatkoi Vanhasen hallitus päinvastaista politiikkaa.

Taloustieteilijät ja tutkijat, jopa Euroopan Komissio ovat arvostelleet Suomen hallituksen linjaa. Jyrki Katainen on leimannut tämän perustellun kritiikin ymmärtämättömyydeksi. Ymmärtämätöntä on ollut kuitenkin hallituksen ideologinen veronalennuslinja, mistä Suomi maksaa kovan hinnan nyt rajusti kasvavana työttömyytenä.

Kansainvälinen keskustelu ei näytä vaikuttavan muutenkaan hallituksen politiikkaan. Samaan aikaan kun maailmalla yhdeksi kriisin pääsyyksi todettiin veroparatiisit, ja jopa G20 -maiden kokous päätti vaatia veroparatiisien sulkemista, suunnittelee valtionvarainministeriö Suomen muuttamista eräänlaiseksi veroparatiisiksi mahdollistamalla nimetöntä sijoittamista.

G20 -maat päättivät myös viimein alkaa tutkimaan keinottelua estävän valuutanvaihtoveron, ns. Tobinin veron, mahdollista käyttöönottoa. Tässäkin Suomi haraa vastaan. Ideologia näyttää sumentaneen täysin hallituksen kyvyn toimia yhteisen hyvän eteen.

Vasemmistoliitto vaatii, että veroparatiisit laitetaan kuriin valuutta- ja osakekeinottelu laitetaan verolle.

Hyvä toverit,

Vaikka jälkikäteen voidaan nähdä, että Vasemmistoliiton esittämä talouspoliittinen analyysi osui kohtuullisesti kohdalleen, ei meillä ole syytä itsetyytyväisyyteen. Eurovaalit osoittivat, että vaikka oikeistolainen politiikka on johtanut Suomen ja maailman talouskriisiin, eivät ihmiset ole uskoneet vasemmiston talouspoliittiseen vaihtoehtoon. Sama näkyy monissa muissakin Euroopan maissa. 

Meidän kyettävä osoittamaan ihmisille, että vasemmistolainen vaihtoehto on kestävämpi sekä ihmisten että ympäristön kannalta. Nykyisen politiikan jatkamiseen ei ole varaa. Ei riitä, että olemme jälkiviisaita, vaan meidän vaihtoehtomme pitää olla uskottava ja ymmärrettävä.

Kiireisimpänä toimena elvytyksen lisäksi on toteutettava verotuksen oikeudenmukaistaminen. Tarvitaan reilu ja oikeudenmukainen verouudistus. Varouudistus, joka kaventaa tuloeroja ja lisää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassamme ja samalla vahvistaa veropohjaa.

Tällä hetkellä Suomen verokertymä ei ole lähelläkään pohjoismaista tasoa ja verotus suosii kohtuuttomasti omistajia ja suurituloisia.

Palkkaverotus Suomessa on eurooppalaista keskitasoa. Suurimmat tulot kerätään kuitenkin nykyään palkkatulojen sijaan pääoma- ja osinkotuloina, joita verotetaan keskimääräisiä palkkatuloja pienemmällä prosentilla. Vakaavaraisista pörssin ulkopuolisista yhtiöistä taas voi nostaa jopa 90 000 euroa verotta. Pieni- ja keskituloiset maksavat Suomessa suhteessa enemmän veroja kuin rikkaat.

Vasemmistoliitolle ei riitä, että pääomatulojen tasaveroprosenttia nostetaan. Tarvitaan reilumpi muutos. Kaikkia tuloja pitää verottaa progressiivisesti. Myös pääoma- ja osinkotulot pitää saada progressiivisen verotuksen piiriin. Myös varallisuutta pitää alkaa verottaa uudestaan. Tässä tavoitteessa ojennamme kätemme Forssan kokouksen tavoitteiden mukaisesti erityisesti sosiaalidemokraattien suuntaan.

Hyvät toverit,

Yksi osa verotuksen vääristymää syntyy kuntatalouden ahdingosta. Kunnallisvero on tasavero, ja pääomatuloista sitä ei makseta lainkaan. Kun valtio väistää vastuutaan ja laskee valtionverotusta, joutuvat kunnat nostamaan omia kunta- ja kiinteistöverojaan. Kunnallisten ja valtionverojen suhde on vienyt Suomea kohti tasaveroa, ja jopa regressiiviseen verotukseen.

Kuvaavaa on se, että valtionvarainministeri Jyrki Katainen on kehunut Baltian maiden harjoittamaa veropolitiikkaa. Baltian maissa on tasavero ja Baltiassa on korotettu välillisiä veroja, jotka iskevät suhteessa kovimmin kaikkein pienituloisimpiin.

Samaan aikaan epäoikeudenmukaisen veropolitiikan rinnalla Baltian maat ovat leikanneet rajusti palveluja, erityisesti terveydenhoidosta.

Tätä baltialaista politiikkaa Suomen hallitus edistää korottamalla mm. arvonlisäveroa, ja hallitus leikkaa myös peruspalveluista. Peruspalveluleikkauksia Vanhanen ja Katainen eivät tee suoraan vaan välillisesti kuntien kautta. Työntekijöiden lomautukset, terveysasemien sulkemiset ja koululuokkien kasvattamiset ovat seurausta siitä, että kuntia ei auteta talousahdingossa.

Kuntien talousahdinko pahentaa talouskriisiä. Valtionvarainministeriön omien lukujen perusteella julkinen kulutus kääntyy miinukselle ensi vuonna. Julkiset investoinnit menevät jopa 8 prosenttia pakkaselle. Samaan aikaan kun yksityisen sektorin työttömyys kasvaa jyrkästi, pahentavat kunnat tilannetta entisestään leikkauksilla.

Leikkaukset aiheuttavat työttömyyden lisäksi monenlaista pahoinvointia. Terveyspalveluja kavennetaan yhä, vaikka ne tuotetaan Suomessa jo nyt poikkeuksellisen halvalla. Syrjäytetyt ihmiset lisäävät palveluiden tarvetta, vaikka palveluita samaan aikaan vähennetään.

Yhtälö on täysin kestämätön. Vasemmistoliiton mielestä valtion on turvattava kunnille taloudelliset edellytykset, ei ainoastaan selvitä lamasta, vaan myös torjua sitä.

Hyvät toverit,

Työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys kasvaa räjähdysmäisesti Suomessa. Samaan aikaan maksamme edelleen viime laman huonoa hoitoa pitkäaikaistyöttömyytenä ja pahoinvointina. Tuntuu erikoiselta kuunnella tässä tilanteessa puheita eläkeiän nostamisen tai opintojen lyhentämisen tarpeesta. Työurat eivät voi pidentyä, jos nuoret valmistuvat suoraan koulusta kortistoon ja ikääntyvät työntekijät putoavat pitkäaikaistyöttömyyteen.

Suomessa on tilanne, jossa moni tekee enemmän töitä kuin jaksaa. Samaan aikaan Suomessa on kasvava joukko työntekijöitä, jotka tekevät vastentahtoisesti osa-aikaisia töitä. Ja päälle on vielä koko ajan kasvava työttömien armeija.

Jotta työtä voitaisiin tarjota kaikille halukkaille ja kykeneville sopivassa määrin, täytyy työtä olla valmis jakamaan. On täysin kestämätöntä rakentaa talous- ja työvoimapolitiikkaa sen varaan, että yhteiskunta palaisi nopealle entisen kaltaiselle kasvu-uralle. Sellaista ei ole odotettavissa, aiempi kasvukin perustui osin kuplatalouteen.

Vasemmiston historian suurimpia voittoja on ollut kahdeksan tunnin työpäivä. Yhteiskunnallinen kehitys ei kuitenkaan pysähtynyt siihen. Yhä kohoavat tehokkuus- ja tuottavuus voidaan hoitaa ainoastaan työaikaa vähentämällä ja vapaa-aikaa lisäämällä. Ranskassa työaikaa jaettiin jo ns. hyvänä aikana, Saksassa työaikaa on jaettu jotta kaikki saadaan pidettyä yhteiskunnassa mukana.

Ihmiset myös haluavat lisää vapaa-aikaa, aloilla joilla on kohtuulliset palkat ollaan laajasti valmiita lisäämään vapaa-aikaa jopa palkkatulojen kustannuksella. Ongelmana ovat monet, usein palvelualat, joilla toimeentulo ei riitä ilman suurta määrää työtunteja. Näiden alojen palkat on saatava nousuun.

Vasemmistoliiton tavoitteeksi pitää ottaa työajan lyhentäminen niin, että ihmisten jaksaminen ja viihtyminen työelämässä paranee. Tätä kautta syntyy myös tehokkuutta, joka mahdollistaa työajan lyhentämisen ilman toimeentulon heikkenemistä.

Perinteisiä malleja työajan lyhentämiselle ovat työpäivän lyhentäminen tai siirtyminen lyhyempään työviikkoon. Mutta auttavatko tällaiset mallit niitä, jotka tekevät nyt periaatteessa kahdeksantuntista työpäivää, mutta käytännössä kymmentä tuntia? Perinteisten mallien rinnalla pitää pohtia, josko työajan lyhentäminen tehtäisiinkin lomia selvästi pidentämällä. Tämä voisi olla myös yrittäjäystävällinen tapa lyhentää työaikaa.

Hyvät toverit,

Me vasemmistossa olemme hartiavoimin puolustaneet olemassa olevia työpaikkoja. Tätä työtä pitää jatkaa, mutta samalla keskittyä myös uusien työpaikkojen luomiseen. Vasemmistoliiton pitää olla puolue, joka aktiivisesti tukee aidosti uusien työpaikkojen syntymistä esimerkiksi palvelualoilla ja kulttuuripuolella. Meidän pitää myös tukea itsensä työllistäjiä ja pienyrittäjiä.

Vasemmistoliiton pitää keskittyä vaalimaan työelämän ja työpaikkojen laatua. Tilastojen mukaan Suomeen syntyy jatkuvasti uusia työpaikkoja, mutta nämä tilastot kertovat pikemminkin työelämän muutoksesta entistä epävarmemmaksi kuin todellisten uusien alojen noususta. Viime aikoina tilastoissa näkyneet "uudet" työpaikat ovat todellisuudessa lähinnä olemassa olevien pätkätöiden jatkoja.

Työsuhteiden muuttuminen yhä huonommiksi on kiihtynyt talouskriisin seurauksena. Viikko sitten julkistettu nuorisobarometri paljasti, että päätoimisesti työssä olevista nuorista naisista jo puolet työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa. Miesten tilanne pahenee myös; kun vuonna 2007 reilu viidennes nuorista miehistä oli määräaikaisissa työsuhteissa, on heitä nyt jo yli kolmannes.

Vastentahtoinen määräaikaisuus ja jatkuva epävarmuudessa eläminen huonontavat elämänlaatua ja estävät tulevaisuuden suunnittelua. Työelämän laatu on otettava vakavasti lainsäädännössä. Perusteettomat ketjutukset, vuokratyöt, määräaikaisuudet ja ihmisten hyväksikäyttö harmaassa taloudessa ovat estettävissä, jos vain tahtoa riittää.

Kaikkein heikoimmassa asemassa työelämässämme ovat maahanmuuttajat ja siirtotyöläiset. Heitä käytetään häikäilemättömästi hyväksi. Ulkomaalaisille työntekijöille ei makseta kunnollisia palkkoja, työturvallisuus ja työajat voivat olla mitä sattuu. Ulkomaalaisia työntekijöitä käytetään hyväksi harmaana työvoimana, joista ei veroja makseta.

Vasemmiston pitää puolustaa ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksia. Samalla puolustamme myös suomalaisia duunareita ja rehellisiä suomalaisia yrittäjiä. Esimerkiksi rakennusalalla ei enää rehellinen pärjää, kun vilunkiyritykset jättävät verot maksamatta ja maksavat törkeitä alipalkkoja.

Tuottavuusohjelman nimissä työsuojelupiireiltä ollaan karsimassa resursseja vaikka niitä pitäisi lisätä. Nyt tarvitaan tiukempaa valvontaa ja voimakkaampi tilaajavastuulaki. Vasemmistoliiton mielestä alipalkkojen maksaminen pitää sanktioida ja lain pitää velvoittaa tilaajaa käymään läpi palkka- ja verotiedot kuukausittain läpi. Ammattiliitoille pitää antaa kanneoikeus.

Hyvät toverit,

Työelämää voidaan parantaa kestävästi vain, mikäli työttömyys saadaan kuriin. Uusiutuvan energian tuotantoon on syntymässä miljoonia työpaikkoja maailmassa. Nämä eivät jakaudu tasaisesti eri maihin, vaan työllisyysvaikutukset ovat merkittävimpiä niissä maissa, joiden teollisuus- ja elinkeinoelämä ovat valmiimmat osallistumaan uuden teknologian läpimurtoon.

Suomessa on jo nyt merkittävää osaamista esimerkiksi tuulivoiman saralla, vaikka valtio on suhtautunut poikkeuksellisen nihkeästi tuulivoiman tukemiseen. Vaikka Suomi on tuulivoiman käytön kehitysmaa, on voimaloiden tuotanto jo nyt merkittävä metalliteollisuuden työllistäjä esimerkiksi Kaakkois-Suomessa.

Kaakkois-Suomi osoittaa rakennemuutoksen tarpeen erityisen hyvin, koska alue on perinteisesti elänyt metsäteollisuudesta, jota on ajettu kiihtyvällä tahdilla alas. Metsäteollisuus voi olla tulevaisuudessa edelläkävijä myös kotimaisen bioenergian tuotannossa. Vaikka kaikki puhuvat ilmastonmuutoksesta, ei suomalaisilla poliittisilla päättäjillä ole vielä ollut uskallusta tehdä tarpeellisia päätöksiä väistämättömästä rakennemuutoksesta.

Hallituksen ilmastostrategia on vastuuton. Se on tehty lyhytnäköisesti elinkeinoelämän ehdoilla. Elinkeinoelämän ajama ilmastopolitiikka ei hyödynnä välttämättä työllisyyttä vaan sillä haetaan pikemminkin pikavoittoja nykyiselle elinkeinorakenteelle.

Suomesta ollaan tekemässä ydinvoimareservaattia. Vaikka työ- ja elinkeinoministeriö tuoreet luvut osoittavat, ettei lisäydinvoimaa tarvita, haluavat esimerkiksi kokoomus ja demarinuoret myöntää luvat kolmelle uudelle ydinvoimalalle. Tarkoituksena on myydä ydinsähköä ulkomaille. Voitot menevät energiayhtiöille, jätteet jäävät Suomeen.

Ei saa myöskään unohtaa suomalaisissakin ydinvoimaloissa käytettävän uraanin louhinnan ympäristövaikutuksia. Uraaninlouhinta saastuttaa laajoja maa- ja vesialueita ja pilaa pohjavesiä. Usein uraania louhitaan alueilta joiden väestö ei pysty puolustamaan itseään yhtä hyvin, kuin vaikkapa itäuusmaalaiset, jotka puoluekantaan riippumatta torppasivat uraanin louhintahankkeet omilta lähiseuduiltaan.

Huolimatta suurisuuntaisista ydinvoimahankkeista, hallituksen ilmastostrategia ei pyri vähentämään päästöjä riittävästi. Päästövähennystavoitteet tulevalle vuosikymmenelle ovat vain puolet siitä, mitä voisi odottaa. Hurskas ajatus päästöjen laskusta ennen vuotta 2050 jätetään tulevien sukupolvien tehtäväksi. Jos kaikkialla ollaan näin vastuuttomia, joutuvat ne sukupolvet mahdottoman tilanteen eteen.

Vasemmistoliitto vaatii konkreettisia vuosittaisia päästövelvoitteita. Kasvihuonekaasupäästöjen leikkaaminen on aloitettava nyt. Vuotuinen viiden prosentin päästöleikkaus ensi vuodesta alkaen merkitsisi sitä, että pääsemme vuoteen 2020 mennessä siihen noin 40 prosentin päästövähennystavoitteeseen, jota ilmastotieteilijät ovat esittäneet.

Vasemmistoliitto haluaa panostaa energiatehokkuuteen ja kotimaisiin uusiutuviin energiamuotoihin. On täysin selvää, että esimerkiksi hakkeella toimivalle energiatuotannolle ei ole tilaa, jos panostetaan vain suuriin ydinvoimaloihin. Kotimainen uusiutuva energiatuotanto on työllistävää ja työpaikat jakaantuvat tasaisesti monille työttömyydestä kärsiville alueille.

Hyvät toverit,

Joulukuussa Kööpenhaminassa pidettävässä kansainvälisessä ilmastokokouksessa on paljon pelissä. Parhaimmillaan Kööpenhamina tuo tuloksen, jossa kehittyneet ja kehittyvät maat pääsevät sopuun kestävästä tuotantorakenteen muutoksesta.

Ratkaisun tulee olla sellainen, jossa Kiinan, Intian tai Brasilian edut yhdistyvät kehittyneiden maiden etuun. Jos kaikki pitävät tiukasti kiinni lyhytnäköisestä omasta edustaan, häviävät kaikki.

Suomen pitää olla edelläkävijä ilmastopolitiikassa. Tähän asti pikemminkin Suomi on pyrkinyt väistämään konkreettisia lähiajan tavoitteita. Hallituksen tulevaisuusselonteko ilmastopolitiikasta vuoteen 2050 asti sisälsi oikeat tavoitteet. Mutta miten niihin päästään, kun lyhyemmän aikavälin tavoitteet vuoteen 2020 asti ovat suistuneet varikkoraiteelle?

Hyvät toverit,

Vasemmistoliitolla on suuri tilaus suomalaisessa yhteiskunnassa. Vasemmistoliiton tehtävä on nyt täyttää tämä tilaus. Viime kuukausina on ollut nähtävissä aivan uutta virettä ja intoa puolueen jäsenten ja kannattajien keskuudessa. Viimeksi tämä innon pystyi aistimaan tänään Eetun aukiolla juttuteltalla.

Ihmiset haluavat ja odottavat oikeasti vasemmalla olevaa puoluetta. Meidän on rakennettava uusi Vasemmistoliitto, joka vastaa näihin odotuksiin. Vasemmistoliitto joka on edelläkävijä, keskustelunherättäjä ja uusien ideoiden esittäjä.

Siihen me kykenemme ja sen me teemme yhdessä. Sisarpuolueidemme viitoittamalla tiellä kohti puoluekokousta ja eduskuntavaaleja, kohti vasemmiston uutta nousua Suomessa.