Kansanedustaja E-J Tennilän ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa eriarvoisuudesta.

On viekas vilppi täällä
nyt noussut kunniaan
On valhe vallan päällä
ja vääryys voimissaan
Ei kuulla kurjan ääntä
ja köyhää sorretaan.
Ja lainkin rikkaat vääntää
vääryyttä puoltamaan.

Vanhan virsikirjan virren 440 ensimmäinen säkeistö on hämmentävän tarkka kuvaus nykyisestä kovenevasta markkinamenosta, joka jakaa kansoja kaikkialla tällä planeetalla.

Myös Suomessa rikkaat ovat rikastuneet ja köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on noussut jopa 700 000:een. Eriarvoisuudessa olemme pudonneet takaisin 1960-luvulle.

Miten tähän on tultu?

Jo sosiaaliturvajärjestelmää aikoinaan luotaessa syntyi kaksi leiriä. SKDL onnistui 1957 torjumaan silloisen lapsilisien leikkaushankkeen ja nousi v. seuraavissa eduskuntavaaleissa maan suurimmaksi puolueeksi. Myös maaseudun pieniä palkkatuloja saavia ihmisiä edustanut maalaisliitto korosti kaikille tulevan perusturvan merkitystä. SDP ja kokoomus sen sijaan painottivat enemmän ansiosidonnaisten etujen kehittämistä.

Noiden kahden leirin vaikutuksesta koko sosiaaliturvajärjestelmä kehittyi myönteisesti vuosikymmenien ajan.

III
1990-luvun aluissa Suomeen kuitenkin rantautui kovaa markkinataloutta palauttava uusliberalismi. Se ajaa valtiota alas, palkiten rutkilla verohelpotuksilla hyväosaiset.

Uuden opin mukaisesti Suomesta tehtiin 90-luvun alkupuolella veroparatiisi erityisesti suuria pääomatuloja saaville. Kun Lapin Kullan brändiryöstöä osakemyynnillään edistänyt Per Göstä Viktor Hartwall sai vuonna 2008 pääomatuloa 159 miljoonaa euroa, hän maksoi tulostaan veroa vain 28 %.

Myös tuloverotuksessa on suosittu prosenttilinjaisia ja siten suurituloisia hyödyttäneitä verohelpotuksia. Kaikkiaan Vanhasen hallitukset ovat tehneet vuosina 2004-2010 6,7 miljardin veronalennukset. Jopa rikkaiden varallisuusvero poistettiin muuttama vuosi sitten.

Prosenttilinjaiset tuloveroalennukset jatkuvat edelleen. Vuoden alussa voimaan tullut tuloveroalennus antaa pääministerin tuloilla olevalle yli satasen lisää kuussa, eli toista tuhatta euroa lisää vuodessa. Siivoajalle ja kaupan myyjälle lisäys on vain rapia kymmenisen euroa kuussa. Työttömät, opiskelijat ja pääosa eläkeläisistä sen sijaan jäivät kokonaan valtion tuloveron helpotusta vaille liian pienien tulojensa vuoksi.

Ilmankos Vennamo aikoinaan sanoi, että prosentti on suuri huijari.

IV
Jos ovat etenkin pääoma-, osinko ja optiotulot kasvaneet rajusti viimeisen 15 vuoden aikana, perusturvaetuuksien on käynyt huonosti. Niitä leikattiin 1990-luvulla eikä niihin ole tasokorotuksia juurikaan saatu. Työmarkkinatuen jälkeenjääneisyyden poistamiseksi reaalipalkoista vuoden 1994 jälkeen tarvitaankin 37 % tasokorotus. Opintorahan osalta korotustarve on 59 %, lapsilisän 72,5 %, täyden kansaneläkkeen 28 % ja toimeentulotuen perusosan 44 %. Jätättävä taitettu indeksi on vienyt myös työeläkkeellä olevilta 15 vuodessa jo yli sata euroa kuukautta kohden.

Vuosia istunut Sata-komitea ei saanut aikaiseksi minkäänlaista esitystä tärkeimmästä: pahasti jälkeenjääneiden perusturvaetuuksien korottamisesta. Jopa toimeentulotuen perusosan siirto kunnilta Kelalle kaatui, kun sitä vastustivat paitsi työnantajat myös komiteassa istuneet ay-liikkeen edustajat. Pelkäsivät kuulemma kulujen kasvua, kun kaikki toimeentulotukeen oikeutetut tukea saisivat. Vähissä tuntuu olevan solidaarisuus nykyään.

V
Kasvava eriarvoisuus koskee myös terveydenhoitoa. Ne joilla on paksu
lompsa, saavat tosi hyvää hoitoa yksityisiltä firmoilta. Töissä olevista pääosa on työterveyshuollon piirissä, mutta työelämän ulkopuolella olevien sairastuneiden kohtalona on soitella terveyskeskukseen, josko sieltä joku edes vastaisi. Terveyserot Suomessa ovat suuret ja lopputulema on se, että rikas mies elää viisi vuotta kauemmin kuin köyhä mies.

Eriarvoisuutta ollaan lisäämässä myös eläkkeelle pääsyn osalta. Isojen firmojen toimitusjohtajat lähtevät edelleen usein jo kuusikymppisinä jättieläkkeelle. Samaan aikaan vaaditaan työntekijöiden eläkeiän nostamista 65 vuoteen ja ns. eläkeputken katkaisua.

Jos vaade eläkeiän nostamisesta ja eläkeputken katkaisusta toteutuu, se tarkoittaa, että monen irtisanotun ikääntyneen työntekijän osana on kitkutella korotettuun eläkeikään saakka lopulta pelkällä työmarkkinatuella.

Valtiovarainministerin lauantainen tv-haastattelu osoitti, että Eteläranta ja Katainen ovat myös eläkeiän korottamiskiistassa kuin kieku ja kaiku. Kun ay-liikettä ei ole saatu kotimaisin voimin polvilleen, apuun on nyt huudettu OECD. Sen neuvot tiedetään jo etukäteen, niiden pohjathan kirjoitetaan täällä Helsingissä. Menossa on selvästikin iso yritys panna ay-liike polvilleen.

Työuria tulee totta kai pyrkiä pidentämään, mutta siihen päästään vain työelämää inhimillistämällä. Työurien pidentämiseksi tulee panna järjestykseen myös ikääntyneitä töistä potkivat yritykset ottamalla käyttöön työvuosien mukaisesti nouseva irtisanomisraha. Muutoinkin irtisanomissuojaa on parannettava. AKT toimii nyt aktiivisesti muutosturvan parantamiseksi ahtaajien osalta ja saa tukemme.

VI
Hallituksen puolelta vakuutellaan, ettei leikkauksia tällä vaalikaudella tule. Tosiasiassa ne ovat jo menossa. Vuoden alussa indeksikorotukset työttömille, opiskelijoille ja eläkeläisille olivat joko nolla euroa tai vain muutama euro kuussa. Kuitenkin hinnat, monet maksut ja asumiskulut nousevat tänä vuonna tuntuvasti. Monissa kunnissa myös verotus kiristyy. Niinpä yli miljoonan suomalaisen reaalitulo putoaa tänä vuonna ja toimeentulo siten vaikeutuu.

Tämähän on leikkaamista vai mitä.

Vai onko niin, ettei yli miljoonaa reaalitulojensa osalta pakkaselle joutuvaa pienituloista suomalaista oteta enää ollenkaan lukuun.

VII
Suomesta on tällä menolla tulossa jyrkästi eriarvoinen pikku-amerikka. Se ei olisi onnela edes Suomea tähän suuntaan kiskovalle eliitille. Kuten on maailmalta nähty, räikeä eriarvoisuus tuottaa protestinsa, jotka huonontavat kaikkien elämänlaatua.

Onkin aika herätä varjelemaan eheyttä, joka on pienen kansan ainoa mahdollisuus menestyä. Kansakunnan eheyden varjeleminen ei kuitenkaan ole vain kauniita sanoja köyhyysvuoden kunniaksi ja vaalien lähetessä, vaan tekoja joilla perusetuuksia korotetaan ja kunnille annetaan riittävät resurssit terveydenhoitoon ja muiden pienituloisille tärkeiden peruspalvelujen kehittämiseen. Tarvitaan kunnon topparit myös vuokrien nostolle.

Rahat kurssinmuutokseen saadaan kiristämällä niiden verotusta, joilla maksukykyä on.

Kannatan edustaja Lapintien ehdotusta perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä.