Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie välikysymyskeskustelun avauspuheenvuorossa eriarvoisuudesta.

Arvoisa puhemies

Neljä vuosikymmentä sitten suuri linja oli tuloerojen pienentäminen Suomessa. Sitten kehitys tasaantui. Nyt näyttää suuri linja olevan tuloerojen ja eriarvoisuuden kasvu. Se on Vanhasen ja Kataisen hallituksen suuri linja. Hallitus ei ymmärrä, että Suomessa on myös oikeasti köyhiä.

Pienituloisia on tämän hallituksen aikana enemmän kuin aikaisemmin. Heitä on noin prosentti eli kymmeniä tuhansia ihmisiä enemmän kuin esimerkiksi edellisen hallituksen aikana, saati sitten aikaisempien hallitusten aikaan.

Nyt Suomi on palaamassa 1960-luvun alkuun.

Meillä on retrohallitus, eriarvoisuuden ja suurten tuloerojen hallitus.

* * *

Vanhasen I hallituksen ajan ja myös Vanhasen II hallituksen alun ajan talous kasvoi ripeästi. Edellytyksiä oikeudenmukaisempaan kehitykseen olisi ollut, mutta niitä ei käytetty. Ei haluttu käyttää, arvoisa valtiovarainministeri Katainen.

Nämä hallitukset eivät ryhtyneet toimiin tulonjaon oikeudenmukaistamiseksi ja lapsiköyhyyden poistamiseksi. Ne ovat sallineet eriarvoisuuden kasvaa.

Hallitukset eivät ole edes yrittäneet poistaa köyhyyttä, vaan ovat sulkeneet silmänsä.

Kumpikin hallitus on harrastanut vain niin sanottuja kohdennettuja parannuksia etuuksiin. Ja tässä kohdennus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman harva saa tuskin yhtään mitään lisää.

Tällaisella politiikalla ei ole ollut mitään vaikutusta tuloerojen kasvun kokonaiskuvaan, eikä se ole estänyt lapsiköyhyyden kasvua. Tällainen politiikka ei ole parantanut yksineläjän ahdinkoa.

Kunnon hallituksen pitäisi toimia kuin Robin Hood, ottaa rikkailta ja antaa köyhille. Hallitus on toiminut päinvastoin. Suomesta on tullut paratiisi rikkaille. Rikkaiden paratiisilla on kääntöpuolensa ja se on köyhien helvetti. Mitä enemmän köyhyys lisääntyy, sitä enemmän rikkaat porskuttavat.

Ajatelkaa mitä olisikaan saatu aikaan oikeudenmukaisemman Suomen rakentamisessa, jos tämän hallituksen aloittaessa olisi luotu toisenlaiset askelmerkit vaalikauden neljäksi vuodeksi.

Ja miten pitkällä olisimmekaan oikeudenmukaisuuden tiellä, jos se tie olisi viitoitettu jo edellisellä vaalikaudella.

Neljässä vuodessa saa paljon aikaan. Kahdeksassa vuodessa ihmeitä.

Mutta sille tielle Vanhasen hallitus ei lähtenyt.

Vasemmistoliitto sen sijaan ehdottaa perusturvan tasoksi 750 euroa kuukaudessa.

* * *

Pienituloisten reaalitulot laskivat vuodesta 2007 vuoteen 2008, mikä on viimeisin käytössä oleva tieto.

Pienituloisten lapsiperheiden määrä on kasvanut. Näissä perheissä on lapsia nyt yli kaksi kertaa niin paljon kuin oli 1990-luvulla.

Tuloerojen kasvuun on kaksi syytä. Ja kumpaankin voidaan vaikuttaa julkisen vallan päätöksin.

Ensinnäkin pääomatulojen verotuksen eriyttäminen ja niiden verottaminen alemmalla verokannalla on yksi tällainen tuloeroja kasvattanut seikka. Tähän Vanhasen hallitus ei ole halunnut puuttua.

Niitä, joilla on, on hellitty varallisuusveron poistolla.

Toinen tekijä on perusetuuksien alhainen taso ja jääminen jälkeen ansioiden kehityksestä. Tätä Vanhasen hallitus ei halua korjata.

* * *

Ensinnäkin verotuksesta.

Vasemmistoliiton mielestä on oikein, että mitä suuremmat tulot ovat, sitä suuremmalla osuudella ihminen voi osallistua yhteisten menojen maksamiseen.

Ja aivan pienistä tuloista taas ei pidä periä veroja lainkaan. Alle 10 000 euron vuositulon verottamisesta tulee luopua kokonaan.

Vasemmistoliitto vaatii verotukseen sellaista kokonaisuudistusta, että se vähentää tuloeroja ja varmistaa perusturvan ja palveluiden rahoittamisen. Pääomatulot on pantava verotuksessa samalle viivalle kuin ansiotulot.

* * *

Ja sitten etuuksista.

Tärkeimmät etuudet ovat jääneet jälkeen ansioista. Siinä on osasyy tuloerojen revähtämiseen ja köyhyyden lisääntymiseen.

Jos katsotaan kehitystä vuoden 1994 tammikuusta viime vuoden joulukuuhun, niin jälkeenjääneisyys on huomattava. Jotta ero ansioihin kurottaisiin umpeen, niin työttömän peruspäivärahaa tulisi korottaa 37 prosenttia, yhdestä lapsesta maksettavaa lapsilisää noin 73 prosenttia, opintorahaa noin 60 prosenttia, toimeentulotuen perusosaa noin 44 prosenttia ja täyttä kansaneläkettä sitäkin vajaa 30 prosenttia.

Älkää siis ihmetelkö, jos lapsiköyhyydessä on saavutettu uusi ennätys tämän hallituksen aikana.

Eikä yksinäisen köyhän osa ole helppo. Yksinäinen joutuu yksin kantamaan ne menot, jotka puolisot voivat jakaa keskenään.

Pahimmillaan köyhyys on vaatetuksen ja ravinnon puutetta sekä syrjäytymistä muusta yhteiskunnasta ja kanssaihmisistä. Pysyvään toimeentulon niukkuuteen liittyy helposti myös toivon menetys ja elämänhallinnan heikentyminen.

Ja uhkana on, että köyhyys alkaa periytyä.

* * *

Työnantajat ovat tuoneet esille vaatimuksen ikääntyneiden työttömien työttömyysturvan heikentämisestä poistamalla työttömyysturvan lisäpäivät.

Näköpiirissä ei kuitenkaan ole tilannetta, joka turvaisi ikääntyneiden uudelleen työllistymisen. Siksi lisäpäivät menettäville työttömille niiden poisto johtaa köyhyyteen, joka jatkuu vielä eläkkeelläkin.

Tässä keskustelussa hallituksen on syytä uskaltaa tulla kuorestaan ja sanoa, mikä sen asenne on työttömyysturvan lisäpäivien poistamiseen.

Ministeri Hyssälä, aiotteko tälläkin tavalla lisätä köyhien määrää?
* * *

Hyvät edustajatoverit,

On ihan hyvä puhua siitä, että hyvinvointi syntyy työstä.

Niinhän se on: hyvinvointi yhteiskunnassa syntyy työstä, mutta työ ei yksin määrää kuinka paljon siitä hyvinvoinnista kunkin osalle koituu.

Ne ovat täysin väärässä, joiden mielestä köyhyyttä ei kannata poistaa tulonsiirroilla vaan kannustamalla ja aktivoimalla työhön.

Ei auta kannustus ja aktivointi työhön, jota ei koskaan saa.

Tämä poliitikkojen kannustamissana tarkoittaa oikeasti sitä, että työttömän perusturva pidetään niin alhaisena, että se johtaa takuuvarmasti köyhyyteen.

Totta kai on hyvä, että pyritään lisäämään työpaikkojen määrää, mutta panostus työllistämiseen on ollut ihan riittämätöntä. Päinvastoin on nähty, että jatkuvasti irtisanotaan työhalukkaita jopa satamäärin kerrallaan.

Ongelmat kärjistyvät kuluvana kevätkautena, sillä työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa vielä tuntuvasti, vaikka talous kääntyisikin tänä vuonna selvään kasvuun.

Monilla alueilla maassamme työttömyys uhkaa jäädä korkeaksi useaksi vuodeksi ja aiheuttaa kasvavia toimeentulo-ongelmia ja eläkeläisköyhyyden syvenemistä.

Pienituloisten opiskelijoiden, työttömien, yksinhuoltajaperheiden ja pienehkön eläkkeen varassa elävien asema heikkenee selvästi alkavana vuonna.

Kunnallisveron ja maksujen sekä vuokrien ja muiden asumiskustannusten korotukset merkitsevät tuntuvaa elintason huononnusta erityisesti köyhimmille.

Kuluva talvikin on poikkeuksellisen kylmä. Siitä en toki syytä hallitusta. Mutta tämä hallituskin on poikkeuksellisen kylmä, jääkylmä. Köyhälle tulee tästä talvesta vain lisää ikävyyksiä. Hänelle ei jää muita iloja kuin, että ei ole hyttysiä.

* * *

Arvoisa ministeri,

Miltä mahtaa tavallisesta eläkeläisestä tuntua, kun hän saa kuukaudessa muutaman sentin tai euron lisän eläkkeeseen, mutta kulut kasvavat monin verroin enemmän. On siinä bonusta ja optiota kerrakseen.

Suomessa on ihan oikeasti köyhiä, arvoisa ministeri.

Eikä köyhyys poistu hallituksen tempuilla. Hallitus on kääntänyt arvot päälaelleen. Ahneudesta on tehty hyve, vaikka sen pitäisi olla synti.

Tämä Vanhasen ja Kataisen hallitus ei ansaitse kansan luottamusta eikä kansan edustajien.

Ehdotan perustelluksi päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi:

"Eduskunta toteaa,

että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta, sillä hallituksen harjoittama politiikka merkitsee epäoikeudenmukaisuuden ja tuloerojen kasvua ja suoranaisen köyhyyden lisääntymistä ja mikä pahinta lapsiköyhyyden lisääntymistä,

eikä hallitus edistä väestöryhmien välistä oikeudenmukaisuutta lisääviä ja sosiaaliturvan rahoituksen turvaavia veroratkaisuja,

ja siirtyy päiväjärjestykseen."