Arvioiden mukaan neljännesmiljoona suomalaista on mielenterveyskuntoutujan omainen. Kun mukaan lasketaan mielenterveyskuntoutujien ystävät, työtoverit ja naapurit, mielen pirstoutuminen vaikuttaa yli puolen miljoonan suomalaisen arkeen. Silti muun muassa hoitotakuun pahimmat epäonnistumiset ovat juuri mielenterveyspalveluiden saatavuudessa, vaikka suuressa osassa kuntia mielenterveyskuntoutujia ei jostain syystä edes kirjata hoitojonoihin. Lisäksi Suomessa on jopa kuntia, joissa ei ole yhtään mielenterveystyöhön erikoistunutta työntekijää, toteaa Vasemmistoliiton II varapuheenjohtaja, kansanedustaja Minna Sirnö Raahen Psyyken tilaisuudessa 22.11.2005.

Mielenterveyskuntoutujat ja heidän omaisensa ovat itsenäisen elämän edellytykset ansaitsevia oman arkensa asiantuntijoita ja asianosaisia, joiden ääntä on kuultava heitä koskevan päätöksenteon yhteydessä. Holhoamisen, syyllistämisen ja kuoliaaksi vaikenemisen sijaan nyt pitäisikin käydä avointa keskustelua siitä, miksi mielenterveyskuntoutuja ja hänen omaisensa eivät saa edes heille lain mukaan kuuluvia palveluita ja etuisuuksia ja miksi hoito ja tarve eivät tänä päivänä kohtaa, Sirnö muistuttaa.

Mielenterveyskuntoutujan omaisista vain murto-osa saa tällä hetkellä omaishoidon tukea ja muutenkin omaisten hoiva- sekä valvontavastuuta on viime vuosina lisätty rajusti. Tämä näkyy myös omaisten omassa kunnossa. Ilman tukea omaishoitajuus on tutkitusti todellinen terveysriski, Sirnö sanoo.

Valitettavan usein mieleltään kuntoutuvan lähipiiriin jäävät vain omaiset ja harvat ammattiauttajat. Matkalla eheämpään minuuteen tarvitaan kuitenkin muitakin kanssakulkijoita, tukihenkilöitä ja ystäviä. Siksi kolmannen sektorin työ tällä saralla on korvaamatonta, Sirnö kiittelee.

Mutta kokonaisvastuu hiljaisuuden vankiloiden telkien murtamisesta ei voi olla vain epävarman projektirahoituksen ja vapaaehtoisuuden varassa toimivalla kolmannella sektorilla. Suomen hallituksen, Eduskunnan ja kuntapäättäjien on aiempaa enemmän panostettava mielenterveyteen. Tarpeellisten laitospaikkojen alasajo pelkästään säästösyistä onkin lopetettava välittömästi. Lisäresursseja tarvitaan myös omaisten jaksamista tukevien intervallipaikkojen perustamiseen sekä avohoitoon, vaatii Sirnö.

Lisätietoja Minna Sirnö, p. 050 511 3127.