Martti Korhonen korostaa, että tärkein osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on jäsenyys ja toiminta Euroopan unionissa. Korhonen ei pidä perusteltuna Suomen osallistumista Naton nopean toiminnan joukkoihin.

? Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa asemoinnissa keskeisiä asioita ovat hyvät naapurussuhteet lähialueilla ja maailmanlaajuisen vastuun kantaminen muun muassa YK:ssa. Nykyinen toimintamalli, jossa Suomi osallistuu YK:n ja EU:n toiminnan lisäksi Nato-johtoisiin rauhanturvaoperaatioihin ja rauhankumppanuusohjelmaan, on Suomelle riittävä, Korhonen toteaa.

Korhosen mukaan kansalaismielipiteestä tai maan turvallisuuspoliittisista linjauksista välittämättä on olemassa tahoja, jotka ajavat edelleen Nato-jäsenyyttä hinnalla millä hyvänsä. Tähän liittyy myös pyrkimys viedä Suomi NATO:on ?keittiön kautta?, esimerkiksi sellaisella sotilaallisella yhteistyöllä, jota nopean toiminnan joukot edustavat.

? On tärkeää, että Suomi on kansainvälisesti aktiivinen ja kantaa vastuunsa. Suomelle on kuitenkin jo iso asia se, että rauhanturvaamistoiminnan lisäksi koulutamme joukkoja ja valmistaudumme osallistumaan kahteen EU:n sotilaalliseen kriisinhallinnan nopean toiminnan osastoon.

? Meillä ei ole mitään syytä, eikä käytännössä resurssejakaan mennä mukaan myös Naton nopean toiminnan joukkoihin. Paljon tärkeämpää olisi nykyistä tehokkaamman ei-sotilaallisen kriisinhallintatyön kehittäminen EU:n puitteissa, Korhonen sanoo.