Vasemmistoliiton puoluehallitus vaatii pääministeri Vanhasen hallitukselta kahden miljardin panostusta kotimaisen kysynnän elvyttämiseksi. Ellei elvytystoimia käynnistetä nopeasti, voi työttömien määrä vuonna 2010 nousta yli neljännesmiljoonan. Nyt on rohkean elvytyksen aika.

Hallituksen kohtalonhetki on tammikuussa annettavan lisäbudjetin yhteydessä. Hallituksen suunnittelema veroelvytys ei riitä, vaan nyt tarvitaan työllisyyselvytystä. Vahva valtiontaloutemme kestää elvytyksen vaatiman lisävelkaantumisen ongelmitta.

Vasemmistoliiton puoluehallitus ihmettelee valtiovarainministeri Jyrki Kataisen kyvyttömyyttä tunnistaa lähestyvän talouskatastrofin tunnusmerkkejä. Näyttää siltä, ettei valtionvarainministeri Katainen osaa laskea, sillä niin mitättömiä ovat ministeriön kaavailemat panostukset kotimaiseen kysyntään.

Suuryhtiöiden päivittäiset ilmoitukset joukkoirtisanomisista ja lomautuksista ovat selkeitä signaaleja uhkaavasta joukkotyöttömyydestä. Taloustaantuman pitkittyminen voi nopeasti kääntää lomautukset joukkoirtisanomisiksi, kuten 1990-luvun alkupuolella tapahtui. Maan hallitus ei saa olla toimeton, vaan nyt on nopeasti tehtävä kaikki mahdollinen laman toistumisen estämiseksi. Tätä varten tarvitaan laaja elvytysohjelma.

Vasemmistoliiton puoluehallitus vaatii valtiolta seuraavia toimenpiteitä:

1. Elvytyksellä synnytetään kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja ja estetään massatyöttömyyden kasvu.  Työttömyyden ja syrjäytymisen hoitokulut kasvavat moninkertaisiksi elvytykseen verrattuna, jos sen aloitusta pitkitetään. Kotimaista kysyntää on elvytettävä panostamalla tuntuvasti julkiseen kulutukseen ja investointeihin.

2.Kuntien käyttötaloutta on tuettava valtionosuuksia korottamalla ja lisäämällä suoraa tukea talousvaikeuksissa oleville kunnille. On estettävä kuntien henkilöstön lomautukset ja irtisanomiset, jotta työpaikat ja hyvinvointipalvelut kunnissa turvataan. Kuntia on kannustettava henkilöstön kouluttamiseen ja uusien työntekijöiden palkkaamiseen.

3.Valtion tuottavuusohjelma on lopetettava ja valtion on sen sijaan kehitettävä henkilöstöpolitiikkaansa ja palveluja. Julkisen sektorin on lopetettava perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden käyttäminen.

4.Julkisiin investointeihin on satsattava merkittävästi suunniteltua enemmän. Infrastruktuurihankkeiden, kuten homekoulujen ja -sairaaloiden remontoimisen, aloittamista on aikaistettava jo ensi keväälle, jolloin myös rakentamiskustannukset alenevat yksityisen sektorin hankkeiden hiipuessa. Valtion tie-, raide- ja meriväyläinvestointien ohella myös kuntien infrastruktuuri-investointeja on nopeutettava. Esimerkiksi itäisen rantaradan ja Oulu-Seinäjoki ?välin kaksoisraiteen rakentaminen on käynnistettävä välittömästi. Tämä edellyttää korotettuja ja korvamerkittyjä valtionosuuksia kuntien investointeihin

5.Sekä investointitoiminnassa että korjausrakentamisessa on otettava huomioon ilmastonmuutoksen vaatimat energian säästö- ja kestävän kehityksen tarpeet. Nyt on oikea aika suunnata taloudellista tukea tuulivoiman ja muun uusiutuvan energian tuotantoon ja tuotekehitykseen.

6.Rakennustoiminnan elvyttämiseksi on turvattava riittävä asuntojen rakentaminen ja korjausrakentaminen. Erityisesti tarvitaan lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tähän tarvitaan rahoituksellisia toimenpiteitä, muun muassa Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA:n lainoituksen helpottamista ja muuta julkisen vallan rahoitustukea. ARA:n pääomia on lisäksi käytettävä sen estämiseen, etteivät talousvaikeuksiin ajautuneiden ihmisten kodit ajaudu pakkohuutokaupan kautta pankkien haltuun. Arava-rahoitus on otettava uudelleen käyttöön paremmilla ehdoilla. Myös pankkien on valtiolta saamansa rahoitustakuiden vastineeksi kannettava vastuuta asiakkaidensa ahdingosta.

7.Kotimaista kulutuskysyntää tuetaan parhaiten lisäämällä työttömien, yksinhuoltajien, kansaneläkeläisten ja muiden pienillä tuloilla elävien ostovoimaa. Heidän käytettävissään olevat tulot palautuvat täysimääräisesti kotimaiseen kysyntään ja estävät osaltaan taloustaantuman syventymistä. Pienituloisten verotusta on alennettava elvyttävästi.

8.Vanhasen hallituksen tulee jo tässä vaiheessa sitoutua siihen, että hallitus ei laadi 1990-luvun talouslaman malliin ?Sailaksen listoja? tulonsiirtojen leikkaamiseksi. Leikkauksilla syvennetään taantumaa ja työnnetään laman seuraukset kaikkein köyhimpien maksettavaksi.

9.Suurten pääomatulojen verotus on saatava samalle viivalle palkkatulojen verotuksen kanssa. Pääomatuloista on maksettava myös kunnallisveroa. Varallisuusverotus on palautettava. Oikeudenmukaisella verotuksella voidaan osaltaan tukea myös elvytyksen onnistumista.

10.Joukkotyöttömyys on estettävä. Kysyntävaikeuksien vuoksi vaikeuksiin joutuneiden yritysten lisäksi myös taloudellisesti hyvässä tilanteessa olevat yritykset käyttävät nyt tilannetta siekailematta hyväkseen tekemällä tarpeettomia lomautuksia ja irtisanomisia. Suuryhtiöiden on huolehdittava työntekijöistään, eikä vain osakkeenomistajien eduista. Valtion rahoitustuen ja rahoitustakuiden saamisen ehdoksi on pantava työpaikkojen säilyttäminen ja joukkoirtisanomisten kynnystä on korotettava muiden EU-maiden tasolle.

11.Yritysten ja julkisen sektorin on koulutettava henkilöstöään lomautusten sijaan. Työvoimapolitiikan on oltava aktiivista, työpaikkoja turvaavaa ja koulutusta tukevaa. Elvytykseen käytettävistä rahoista merkittävä osuus on suunnattava tähän toimintaan. 

Lisätietoja: