Tuore laskelma osoittaa: hallitus kasvattaa tuloeroja

Eduskunnan tietopalvelun tuoreen laskelman mukaan hallituksen verojen ja etuuksien leikkaukset kasvattavat tuloeroja – eniten kärsivät kaikista pienituloisimmat.

Vasemmistoliiton eduskunnan tietopalvelusta tilaama laskelma1 osoittaa, että Juha Sipilän hallitus kasvattaa tuloeroja Suomessa. Vuosien 2015–2018 päätösten vaikutusta kuvaava simulointi osoittaa neljän alimman tulokymmenyksen käytettävissä olevien tulojen vähentyvän kun vastaavasti kuuden ylimmän tulokymmenyksen tulot kasvavat.

Hallitus on perustellut etuusleikkauksia säästöillä, mutta on samalla leikannut tuloveroja yhteensä 1,5 miljardilla eurolla.

– Laskelma näyttää mustaa valkoisella, että hallituksen politiikka satuttaa eniten pienituloisia, joiden ostovoima heikkenee. On törkeää verhoilla päätökset koko kansan politiikaksi, kun ne eivät sitä ole, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toteaa.

Käytettävissä olevien tulojen suhteellinen muutos (%) 2015-2018. Kuvakaappaus alkuperäisestä laskelmasta.


Laskelman mukaan hallituksen politiikka oli vuosien 2015 ja 2016 välillä lievästi tuloeroja supistavaa, mutta tämän jälkeen  tuloerot ovat jo kasvaneet vuotta 2015 suuremmiksi ja jatkavat kasvuaan ensi vuonna.

Laskelmassa käytettiin vuoden 2015 henkilöstötason aineistoja, joihin sovellettiin vuosien 2015-2018 lainsäädäntöjen mukaisia vero- ja etuusperusteita.

– Toisin kuin valtiovarainministeri Petteri Orpo väittää, Suomessa on ollut jakovaraa. Hallitus on kuitenkin valinnut käyttää sen lähinnä suurituloisten veroaleen ja eriarvoisuuden lisäämiseen, Andersson toteaa.

Käytettävissä olevien tulojen suhteellinen muutos (%) 2017-2018. Kuvakaappaus alkuperäisestä laskelmasta.

Sen lisäksi, että hallitus kasvattaa politiikallaan tuloeroja ja eriarvoisuutta, se pienentää omia tulojaan jatkuvilla veroleikkauksilla. Vuoden 2018 budjettiriihessä hallitus päätti pienentää tulojaan 270 miljoonalla eurolla. Yhteensä Sipilän hallitus on vähentänyt tuloverotusta jo 1,5 miljardilla eurolla.


Lisätietoja:

Li Andersson
+358 40 5088697

Eduskunnan tietopalvelu teki laskelman vasemmistoliiton pyynnöstä. Laskelma pyrkii erottamaan lainsäädäntömuutosten vaikutukset esimerkiksi väestörakenteen muutoksista ja käyttäytymisvaikutuksista.

Myös kunnallisverojen ja sosiaalivakuutusmaksujen muutokset tulkittiin päätösperäisiksi muutoksiksi. Vuoden 2018 laskelmassa käytettiin vuoden 2017 kunnallisveroäyrejä. Laskelmassa ei huomioitu kirkollisveroa. Vertailu tehtiin valtioneuvoston tiedotteessa ja sen liitteissä mainittujen sekä aikaisemmin tiedossa olleiden vero- ja etuusperusteisten muutosten perusteella.

Laskelmassa ei kuitenkaan huomioitu välillistä verotusta, julkisia palveluja eikä esim. asiakasmaksuja, lääkekorvauksia ja päivähoitomaksuja. Laskelma ei sisällä ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston leikkausta. Vuoden 2018 osalta kyse on hallituksen esityksistä, ja laskelmat perustuvat lainsäädäntöpäätösten simuloituihin vaikutuksiin. Tulonjakovaikutuksia on tarkasteltu gini-kertoimella sekä eri tulokymmenysten käteen jäävinä tuloina.

Lue koko tulonjakolaskelma tästä.

Lisätietoja:

Li Andersson
+358 40 5088697

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille