Vasemmiston vastaukset hallitustunnustelijalle

Vasemmiston vastaukset hallitustunnustelijalle 30.4.2015

Vasemmistoliiton ja sen eduskuntaryhmän neuvottelijoiden vastaukset hallitustunnustelijan esittämiin kysymyksiin:

1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 – 7  tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

Työttömyyden puolittaminen tähtäimenä täystyöllisyys. Oikeudenmukainen verotus. Riittävä perusturva. Kestävä energia ja ilmasto. Inhimillinen työ. Monimuotoinen luonto. Laadukas koulutus.

Työllisyydestä tehdään talouspolitiikan tärkein tavoite, leikkausten ja kysyntävajeen aiheuttama työttömyyskierre katkaistaan. Julkisilla investoinneilla vähennetään korjausvelkaa ja tuetaan vientiteollisuuden tarpeita. Kotimarkkinayritysten selviäminen mahdollistetaan julkisten investointien lisäksi takaamalla vähintään hintojen nousua vastaavat korotukset pieni- ja keskituloisten tuloihin.

Verokertymää kasvatetaan estämällä vuotoa veroparatiiseihin ja lopettamalla suurten pääomatulojen suosiminen eriytetyllä pääomatuloverotuksella. Molempiin alennettuihin arvonlisäverokantoihin tehdään 2 prosenttiyksikön alennus.

Perusturvan riittävästä tasosta huolehditaan ja siirrytään kohti perustuloa.

Tehdään energiaremontti. Suomi ottaa edelläkävijän roolin biotalouteen ja kestäviin kotimaisiin uusiutuviin energiamuotoihin siirtymisessä, joilla torjutaan ilmastonmuutosta ja luodaan uusia teollisia työpaikkoja.

Parannetaan työntekijöiden työsuhdeturvaa mm. puuttumalla nollatuntisopimuksiin ja vuokratyön epäkohtiin, parantamalla pätkä-, osa-aika- ja silpputyöntekijöiden työehtoja, sekä parantamalla itsensä työllistäjien, pienten yrittäjien ja freelancerien asemaa.

Huolehditaan mm. soidensuojeluohjelman ja metso-ohjelman aktiivisemmasta toteuttamisesta. Suojellaan viimeiset vapaana virtaavat joet ja kosket.

Panostetaan koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Jatketaan ja parannetaan nuorisotakuuta.

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?

Emme yhdy valtionvarainministeriön näkemykseen 4+2 miljardin lisäsopeutuksesta. Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että leikkausten finanssipoliittinen kerroin on taantumassa niin iso, että leikkaukset eivät juuri vähennä velan tasoa – mitä enemmän leikataan, sitä enemmän verotulot vähenevät ja työttömyyden kustannukset kasvavat.  Velka ei luonnollisestikaan voi loputtomiin kasvaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Suomen velka-aste on yhä verrattain pieni, joten tällä vaalikaudella velkaa tärkeämpää on huolehtia työllisyydestä, jottemme pahenna kestävyysvajetta ihmisten syrjäyttämisen aiheuttamalla rakennetyöttömyydellä.

Sopeutus on tehtävä harmaan talouden vastaisilla toimilla ja veropohjan laajentamisella. Rakenneuudistuksilla ja ICT-investoinneilla voidaan saavuttaa säästöjä vaalikauden lopulla. Oleellista on velkasuhteen kääntäminen laskuun, valtioiden ei pidäkään koskaan maksaa kaikkea velkaa pois.

3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?

Olennaista on mitä ja keitä verotetaan, pieni- ja keskituloisten verotusta ei pidä kiristää. Hintoja on laskettava alennettuja arvonlisäverokantoja alentamalla jolloin alennus painottuu kotimaiseen työllisyyteen. Kokonaisuutena Suomella ei ole varaa laskea verokertymää kauemmas Pohjoismaisesta tasosta, veroasteen lasku on toteutettava työllisyyttä ja kasvua lisäämällä.

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?
Suomen talouden keskeinen ongelma on kysynnän ja investointien puute. Tarvitaan julkisia investointeja, erityisesti teiden, rautateiden ja satamien kuntoon saattamista. Yksityisiä investointeja voidaan kannustaa verojärjestelmää säätämällä. Pienituloisten verotusta tulee keventää kotimaan kysynnän lisäämiseksi. Pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten asuntotuotantoa tulee vauhdittaa, sillä asuntopula ja asumisen kallis hinta on kasvun ja yritysten työvoiman saannin este. Työtä ja kasvua saadaan panostamalla kotimaiseen, uusiutuvaan ja hajautettuun energiantuotantoon.

Tutkimus- ja tuotekehitysosuutta pitää kasvattaa. T&K – ja muita yritystukia pitää suunnata nykyistä enemmän pienille ja keskisuurille yrityksille.  Pk-yrityksiä pitää tukea kasvamaan ja kansainvälistymään. Julkisen sektorin yrityspalveluiden pitää olla yritysten saatavilla yhden luukun periaatteella. Julkisten yritysrahoitusinstrumenttien pitää paikata pankkirahoituksen aukkoja ja kannustaa yrityksiä riskinottoon, kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Kuntien ja valtion tahojen tulee käyttää enemmän innovatiivisia hankintamenettelyjä, joiden avulla voidaan tukea uusien innovaatioiden ja tuotteiden syntyä ja kehittymistä. On varmistettava lupaviranomaisten ja tuomioistuinten riittävät resurssit, jotta toiminnan harjoittajien luvat ja ratkaisut voidaan antaa kohtuullisissa ajoissa. Valtion tulee harjoittaa nykyistä aktiivisempaa omistajapolitiikkaa ja osallistua enemmän markkinoille tavoitteena työpaikkojen synnyttäminen ja turvaaminen.
Pienten yritysten toimintaedellytyksien takaamiseksi arvonlisäveron tilityksen ja huojennuksen alarajaa tulee nostaa. Pieniä yrityksiä tulee auttaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta aiheutuvissa kuluissa. Yrityspalvelut tulee koota samaan paikkaan ja yrityksen pyörittämiseen liittyvää byrokratiaa yksinkertaistaa. Yrittäjän sosiaaliturvaa tulee parantaa esimerkiksi karenssien osalta ja sosiaaliturvaa tulee joustavoittaa.

5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?

Eläkeratkaisu ei ole vielä ollut parlamentaarisessa käsittelyssä ja eläkeratkaisussa on vielä yksityiskohtia, joita pitää viilata. Mekaaninen eläkeiän nosto ei automaattisesti pidennä työuria, jos samalla ei paranneta työssä jaksamista. Eläkeratkaisun osana oleva työuraeläke on oikeansuuntainen ratkaisu, mutta epämääräisesti muotoiltu ja riittämätön. Raskasta työtä pitkään tehneillä pitää olla mahdollisuus eläköityä aiemmin. Todellisen eläköitymisiän nostamiseksi olisi äärimmäisen tärkeää vähentää varhaisia työkyvyttömyyseläkkeitä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on toteutettava alkavalla vaalikaudella. Sote-ratkaisussa olennaista on turvata ja parantaa ihmisten tasa-arvoista palvelujen saantia, varmistaa julkisen palvelutuotannon ensisijaisuus ja purkaa terveydenhuollon monikanavainen rahoitus. Parasta olisi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut kuntia laajemmalla maakunnallisella tasolla. Vahva aluehallinto voisi järjestää sote-palvelut ja sille voitaisiin siirtää myös joukko muita tällä hetkellä kuntayhtymillä, maakuntaliitoilla, kunnilla ja valtion aluehallinnolla olevia tehtäviä ja antaa verotusoikeus, ja samalla lakkauttaa useat tämän hetken alueorganisaatiot sellaisenaan. Maakuntahallinnon johtaminen järjestettäisiin demokraattisesti valittavan valtuuston kautta. Myös metropolialueen kunta- ja hallintorakenne pitää ratkaista alkavalla hallituskaudella.

Joitain kuntien toimintaa ohjaavia normeja voidaan väljentää, mutta toisaalta sitovia normeja myös tarvitaan kansalaisten palveluiden ja oikeuksien turvaamiseksi. Suomeen tarvittaisiin myös joitain uusia kuntia sitovia normeja, esimerkiksi peruskoulun opetusryhmien maksimikoot. Toisaalta joitain kuntia ohjaavia normeja ja velvoitteita voitaisiin varmasti myös väljentää ja jopa poistaa.

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?

Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa, joka toimii kriiseissä välittäjänä ja sovittelijana. Suomi toimii voimakkaasti YK:n kautta osallistumalla YK:n rauhanturvaoperaatioihin ja nostaa kehitysyhteistyön määrärahojen BKTL-osuutta. Jatketaan pohjoismaista yhteistyötä, erityisesti Ruotsin kanssa.
Suomi ei käy asekauppaa maiden kanssa, jotka ovat sodassa, konfliktin uhkaamia tai rikkovat ihmisoikeuksia.

Puolustusmäärärahoille ei luoda kasvuautomaattia, vaan maanpuolustukselle turvataan määrärahat ilman erillistoimia.
Kyberturvallisuutta kehitettäessä ei saa loukata ihmisten demokraattisia oikeuksia.

7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?

Painopisteinä tulee olla veroparatiisien sulkeminen ja harmaan talouden torjuminen, kestävämpi ympäristö- ja ilmastopolitiikka sekä kansainvälisen rauhan ja vakauden edistäminen.

Liitteenä olevassa kirjauksessa hyvää on kriittisyys aiemmin harjoitettuun kriisinhoitoon. Liitteessä on kuitenkin myös ongelmia. Pankkikriiseissä sijoittajanvastuun on aina oltava ensisijainen keino ongelmien hoitoon. Pankkien omistajien ja sijoittajien pelastaminen niin kriisimaan itsensä kuin muiden maiden veronmaksajien rahoilla estää Euroopan toipumista. Eurooppa kärsii yhä ja pahimmillaan vielä vuosikymmeniä Irlannin, Portugalin ja Kreikan ensimmäisen tukipaketin virheistä suurena työttömyytenä, kun pankkisektorin aiemmat voitot muutettiin julkiseksi velaksi.

Sijoittajanvastuu ei kuitenkaan aina riitä, etenkään niiden maiden osalta, jossa yksityiset velat on jo muutettu julkisiksi. Sekä Suomi että Eurooppa ovat kysyntälamassa, joten olennaisinta on mahdollistaa myös kriisimaiden velanmaksukyky. Vasemmisto ei kannata uusia tukipaketteja, ylivelkaantumista ei voida ratkaista lisävelalla, vaan talouskasvun mahdollistavilla velkajärjestelyillä.

Nykyistä talouspoliittista ohjausta tulee keventää ja julkisen taloudenhoidon sääntöjä tulee kehittää niin, että mahdollistavat myös kasvua edistävän suhdannepolitiikan teon.

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?

Hyvinvointi-, terveys- ja tuloerojen kaventaminen on tärkein sisäpoliittinen kysymys.
Terveyspalveluiden tulee olla tasa-arvoisia, verovaroin rahoitettuja ja pääsääntöisesti julkisesti tuotettuja.
Laadukkaat palvelut ja riittävät resurssit lisäävät hyvinvointia perheissä.
Perheiden hyvinvointia edistetään myös parantamalla työllisyyttä ja inhimillistämällä työelämää.

6 + 6 + 6 -malli mahdollistaisi lastenhoidon järjestämisen siten, että kummallakin vanhemmalla olisi oma kuuden kuukauden hoitojaksonsa ja vielä kuusi kuukautta yhdessä jaettavaksi. Jaksot olisi mahdollista pitää myös lyhyemmissä pätkissä tai osittain yhtä aikaa vastasyntyneen lapsen hoidossa. Yksinhuoltajaperheessä vanhempi voisi pitää kaikki 18 kuukautta.  Etävanhemman osuus lastenhoidossa tulee tällöin kuitenkin ottaa huomioon.

Ennaltaehkäisyyn on panostettava jatkossa. Neuvolapalveluita on kehitettävä ja kotipalvelun sekä perhetyön palveluja on lisättävä.
Mielenterveyspalveluihin on kiinnitettävä huomiota. Mielenterveysongelmiin on pystyttävä puuttumaan heti.
Jokaisella lapsella on oltava oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on säilytettävä.

9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä?

Nykyisellään viidesosa ikäluokasta jää ilman toiseen asteen koulutusta. Vasemmistoliiton näkemyksen mukaan, vaalikauden koulutuspoliittisena tavoitteena tulee olla, että kaikille taataan kolmivuotinen toisen asteen koulutus. Toisen asteen opiskelijoille taataan maksuttomat opintomateriaalit jotka vastaavat digitaalisen osaamisen vaatimuksia. Toisen asteen kaksois- ja yhdistelmätutkintojen suorittamista ei tule hankaloittaa.

Toisen asteen ja korkea-asteen opinto-ohjausta tulisi kehittää ja vahvistaa valtionrahoitukseen liittyvien kannustimien kautta. Panostukset opinto-ohjaukseen nopeuttavat oppimispolkuja ja vähentävät alanvaihtajia. Vaikka opintopolkuja voi nopeutta, pitää Vasemmistoliitto kuitenkin mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen ja alan vaihtamiseen keskeisenä koulutuspoliittisena ja työmarkkinoita palvelevana tavoitteena. Opintoalan vaihtamiseen liittyvät esteet on purettava ja on pidättäydyttävä uusien esteiden luomisesta.

Elinikäisen oppimisen idean mukaisesti on tuettava erilaisia vaihtoehtoja osaamisen kehittämiseen, myös koulutuksen ulkopuolella. Uusia oppimisympäristöjä vahvistetaan kansallisten Massive Open Online Course (MOOC)-verkkokurssien käyttöä kehittämällä ja laajentamalla, niin toisella asteella, korkeakouluissa kuin vapaan sivistystyön puitteissa. Vapaan sivistystyön resurssit on turvattava niin taloudellisesti kuin sisällöllisesti.
Opintotukea pitää kehittää opintorahapainotteisuuden pohjalta. Koulutus säilytetään maksuttomana kaikilla koulutusasteilla, myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.

10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?

Erilaisia kokeiluja tulee voida tehdä nykyistä joustavammin ja nopeammalla syklillä. Mahdollisia kokeiluja voisivat olla esimerkiksi perustulokokeilu, kuntien hankintoihin liittyvät kokeilut ja erilaiset alueelliset työllisyydenhoidon kokeilut sekä digitaalisiin palveluihin liittyvät kokeilut.

Älyttömät ja toimintaa hankaloittavat normit ja säännöt tulee purkaa ja suomalaisessa hallintokulttuurissa tulee siirtyä siihen, että säädettyjä normeja ei aina tulkita ylitiukasti ja joustamattomasti. Kuitenkaan esimerkiksi ympäristöä suojaavia normeja ja työntekijöiden oikeuksia varmistavia säännöksiä ei voida heikentää norminpurun varjolla. Byrokratiaa tulee keventää erityisesti kokoamalla palveluita yhden katon tai sähköisen palvelualustan alle.

Digitalisaatio on yksi megatrendi, jossa Suomen julkisten palveluiden ja toisaalta myös suomalaisten yritysten tulee olla mukana. Digitalisaatiota tulee ohjata nykyistä pontevammin kansallisella strategialla. Sadan megan Suomi –hanketta tulee jatkaa tavoitteena nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen koko Suomeen. Toimiva tietoliikenneinfrastruktuuri on edellytys myös palveluiden digitalisaatiolle. Kaikki mahdolliset asiointipalvelut tulee digitalisoida, kuitenkin säilyttäen lähiasioinnin mahdollisuus. Sote-tietojärjestelmien uudistaminen on olennainen osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta. Kehittämällä yhtenäiset sote-tietojärjestelmät voidaan saada kustannustehokkuutta ja parempaa palvelua. Yliopistojen ja julkisten t&k-panosten tulee tukea teollisen internetin ja 3D (ja jopa 4D) tulostamisen kehittämistä.

Tietojärjestelmäuudistuksissa ei saa hirttäytyä yksittäisiin laitetoimittajiin ja järjestelmiin vaan pyrkiä rakentamaan mahdollisimman tehokkaat, turvalliset, joustavat, muokattavissa olevat ja aikaa kestävät järjestelmät. Julkisesti tuotettujen tietojen tulee olla avoimesti saatavilla ja julkisia palvelujärjestelmiä tulee kehittää avoimen lähdekoodin pohjalta. Suomessa tulee varautua nykyistä huomattavasti paremmin tietoturvauhkiin ja verkon kaatumisen aiheuttamiin ongelmiin.

11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?

Biopolttoaineiden valtion tukipolitiikan ja lainsäädännön kehityksen tulee olla nykyistä ennustettavampaa ja kannustaa uusiin investointeihin. Biotalouteen ja uusiutuviin energioihin liittyvään tutkimukseen ja tuotekehitykseen tulee satsata. Valtion tulee myös aktiivisen omistajapolitiikan kautta puskea eteenpäin uusiutuvia energiainvestointeja ja biotaloutta. Suomen tulee pidättäytyä uusista ydinvoimainvestoinneista, näin edistetään uusiutuvien energioiden kehitystä kun markkinoilla on tilaa ja varaa investoida uusiutuviin ja hajautettuihin energiamuotoihin.
Suomen kierrätysastetta on nostettava. Valtion tulee riittävällä tavalla ohjata tuottajia ja kunnallisia jäteyhtiöitä vähentämään jätteiden syntyä ja parantamaan kierrätysastetta ja materiaalien hyötykäyttöä. Esimerkiksi panttijärjestelmää tulee laajentaa virvoitusjuomista muihinkin pakkauksiin. Verojärjestelmää tulee muuttaa siten, että se kannustaa ympäristöystävälliseen tuotantoon ja kulutukseen, esimerkiksi eri arvonlisäverokantojen ja haittaverojen kautta.

Kestävän kehityksen tulee olla Suomen kehityspolitiikan, kansainvälisten suhteiden  ja EU-politiikan painopiste.

Suomalaista ruuantuotantoa on tuettava ja varmistettava maatalouden ja elintarviketeollisuuden säilyminen Suomessa.  Kansalliset maataloustuet on säilytettävä. Maatalousneuvontaa on kehitettävä ja maatilojen liiketoimintaosaamista tuettava. Kaupan kilpailua on edistettävä tuottajien aseman parantamiseksi. Tuottajaosuuskuntien toimintaedellytyksiä on kehitettävä. Maatalouden ylitarkkaa byrokratiaa on kevennettävä ja esim. tilamyyntiä ja elintarvikkeiden pientuotantoa on helpotettava.

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?

Kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskeva kirjaus hallitusohjelmaan on riittämätön ja liian yleisluontoinen. Kahden asteen tavoitteen saavuttamiseksi on saatava aikaiseksi mittavia päästövähennyksiä, niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Hiilivuotoriskin vähentämiseen tulee puuttua esimerkiksi hiilitullien käyttöönottoa selvittämällä, ei alentamalla kunnianhimoa päästövähennystavoitteiden osalta.
Kirjaus vuoden 2020 ilmastotavoitteiden saavuttamisesta vaalikauden loppuun mennessä on kannatettava, mutta siinä tulisi mainita energiatehokkuuden lisäämisen keskeinen rooli päästövähennysten aikaansaamiseksi. Energiankulutuksen yleinen taso on pudotettava elinkeinoelämän, kuntien ja valtiovallan yhteisin ponnistuksin, jotta pääosa energiatarpeesta voidaan tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla.  Keskeinen tekijä energiankulutuksen laskussa on energiatehokkuuden lisääminen kotitalouksissa ja teollisuudessa. Verotuksessa on huomioitava tavoitteet tuuli-, aurinko- ja bioenergian edistämisestä energiantuotannossa. Päästökauppajärjestelmää on uudistettava päästöoikeuksia merkittävästi vähentämällä, jotta mekanismi olisi tehokas ilmastopoliittinen väline.

Viime hallituskaudella voimaan astunut ilmastolaki ja sen määrittelemät tavoitteet on toteutettava. On laadittava tehokas suunnitelma kivihiilen käytön lopettamiseksi vuoteen 2025 mennessä.

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

Suomen pakolaiskiintiötä tulee nostaa nykyisestä tasosta. Maahantuloväyliä on lisättävä, erityisesti Välimeren alueella tapahtuvien ihmisoikeusloukkausten ja hukkumisten sekä ihmisten salakuljettamisen vähentämiseksi. Suomen on otettava käyttöön humanitaarinen viisumi, joka myönnetään lähtömaan lähimmäisessä suurlähetystössä. Paperittomuuden ja harmaan talouden estämiseksi tulee edistää tarveharkinnan poistamista jo Suomessa opintoja tai työtä tehneiden osalta.

Turvapaikanhakijoiden oikeus riittäviin terveyspalveluihin tulee turvata, ja paperittomien pääsy terveydenhuollon palveluiden piiriin on varmistettava. Mahdollisuutta työntekoon ja opiskeluun oleskelulupaa tai turvapaikkaa hakiessa tulee edistää.

EU-tasolla Suomen hallituksen on edistettävä tasaisempaa vastuunjakoa jäsenmaiden välillä EU:n alueelle saapuvista turvapaikanhakijoista. Suomen nykyisiä kotouttamispalveluja on parannettava lisäämällä kotouttamiseen osoitettujen resurssien  sekä laajentamalla erityisesti kielikoulutusta. Säilöönotosta on luovuttava poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta ja alaikäisten kohdalla kokonaan. Vapaaehtoinen paluu ei saa estää tilapäisten oleskelulupien myöntämistä sellaisille turvapaikanhakijoille, joilla ei ole edellytyksiä palata omaan lähtömaahansa. Kaikilla Suomessa luvallisesti oleskeleville on turvattava oikeus perhe-elämään perheenyhdistämisen kautta.

14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

Strategisen hallitusohjelmankin pitää olla riittävän konkreettinen, jotta sillä luodaan hallitusyhteistyölle tarvittavat vahvat peruskivet. Hallitustyöskentelyn pitää olla enemmän yhdessä tekemistä kuin viimeisen neljän vuoden aikana hallituksessa oli.

15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

Jos hallitusohjelma toteuttaa Vasemmiston keskeiset tavoitteet, olemme valmiita siihen sitoutumaan koko vaalikaudeksi. Se edellyttää sitä, ettei vaalikauden aikana ryhdytä keskeisissä asioissa muuttamaan hallituksen linjaa kuten edellisellä hallituksella kävi.

Hallituksen ohjelman pitää tähdätä velkaantumisen vähentämiseen työllisyyttä parantamalla. Emme hyväksy leikkauksia sosiaaliturvaan tai sen indekseihin, peruspalveluihin ja koulutukseen. Työttömyysturvan heikennyksiin emme ole valmiita. Hallituksen pitää tehdä sote-uudistus ja järkeviä säästöjä mm. yksinkertaistamalla moniportaista hallintoa ja puuttumalla esim. ICT-kuluihin. Emme hyväksy ydinvoiman lisärakentamista tai ympäristönsuojelun heikentämistä. Hallituksen pitää edistää ihmisoikeuksia ja ihmisten vapauksia myös lainsäädännön tasolla.
Vasemmistoliitto ei hyväksy TTIP-sopimukseen kaavailtua investointisuojaa (ISDS). TTIP-sopimuksen neuvottelut pitää avata julkisuuteen ja sopimuksesta pitää neuvotella ihmisten näkökulmasta.
Hallituksen pitää edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja toimia mm. naisten ja miesten palkkaerojen kaventamiseksi.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille