Vasemmisto http://www.vasemmisto.fi Punavihreä vasemmistopuolue Wed, 26 Nov 2014 11:16:14 +0000 fi hourly 1 Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelma 2015 http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/vasemmistoliiton-eduskuntavaaliohjelma-2015/ http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/vasemmistoliiton-eduskuntavaaliohjelma-2015/#comments Wed, 26 Nov 2014 09:20:08 +0000 http://www.vasemmisto.fi/?p=19009 Jälleenrakennetaan hyvinvointivaltio - Vasemmiston vaaliohjelma 2015

The post Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelma 2015 appeared first on Vasemmisto.

]]>
Jälleenrakennetaan hyvinvointivaltio – Vasemmiston vaaliohjelma 2015

 

  1. Vähennetään työttömyyttä paremmalla talouspolitiikalla
  2. Pienennetään tulo- ja varallisuuseroja sekä tukitaan verovuodot
  3. Veroparatiisitaloudesta aitoon kansainvälisyyteen
  4. Ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikasta kestävää
  5. Inhimillistetään työelämä
  6. Monimutkaisesta sosiaaliturvasta riittävään perustuloon
  7. Terveyserot pienemmiksi tasa-arvoisilla ja laadukkailla palveluilla
  8. Sivistystä yhteisellä koulutuksella
  9. Taide ja kulttuuri ovat perusoikeuksia
  10. Kaikille mahdollisuus mielekkääseen liikuntaan
  11. Liikennepolitiikalla parempi ympäristö ja arki
  12. Kohtuullistetaan asumisen hintaa
  13. Vastakkainasettelusta rauhan rakentamiseen
  14. Demokratiaa vahvistetaan paremmalla hallinnolla

 

Vasemmisto liikkeenä tavoittelee tasa-arvoista, oikeudenmukaista ja vapaata yhteiskuntaa, jossa ihmiset ja ympäristö ovat etusijalla. Tasa-arvoinen rasismista ja syrjinnästä vapaa yhteiskunta on paras niin ihmisten hyvinvoinnin, ympäristön kuin taloudenkin kannalta. Tuloerojen kaventaminen ja palveluiden tasa-arvoistaminen vähentävät pahoinvointia ja ohjaavat talouskasvua kriisejä luovasta finanssikeinottelusta työllistävään reaalitalouteen.

Demokraattinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta edellyttävät kaikkien yhtäläistä ja yhdenvertaista osallistumismahdollisuutta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Varallisuus, etninen tausta, sukupuoli tai seksuaalisuus eivät saa rajoittaa ihmisten mahdollisuutta osallistumiseen. Poliittisen ja taloudellisen vallan kasautuminen harvoille ei ole enemmistön tai yhteiskunnan etu.

Menestyvissä yhteiskunnissa demokraattisella valtiolla on keskeinen rooli myös mahdollisuuksien ja hyvinvoinnin lisääjänä sekä jakajana. Palveluiden kannalta oleellista on turvata kuntien talous kaikkialla harvaanasuttuja alueita unohtamatta. Julkisista palveluista leikkaaminen ja niiden yksityistäminen vievät hyvinvoinnilta pohjan. Ne ovat myös sukupuolten ja perheiden tasa-arvon kysymys. Julkiset palvelut mahdollistavat perheellisten työssäkäynnin, arjen sujuvuuden ja yhteiskunnallisen osallistumisen.

Viime vuosina toteutettu talouspolitiikka ei ole lisännyt työllisyyttä tai talouskasvua. Hyvinvointivaltion jälleenrakentaminen edellyttääkin talouspolitiikan suunnanmuutosta. Tulevina vuosina tarvitaan mittavia satsauksia tuotantorakenteen uudistamiseen. Tarvitaan myös työllisyyttä tukevia investointeja ja ostovoimaa parantavaa sekä tuloeroja pienentävää työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa. Veroparatiisitaloudet sekä valtioiden kilpailu palkkojen, eläkkeiden, palveluiden ja muun hyvinvointivaltion alasajolla on lopetettava kotimaiset verovuodot tukkimalla ja Euroopan-laajuisilla sopimuksilla.

Tärkeimmät haasteet vaativat talouden suhdanteista riippumattomia ratkaisuja. Vasemmiston punavihreys on kestävä kokonaisuus, jossa samanaikaisesti ajetaan monia toisiaan tukevia asioita – ihmisoikeuksia ja ympäristöarvoja vahvistava politiikka on lopulta kaikkien hyvinvoinnin, turvallisuuden, työllisyyden ja talouden kannalta parasta.

 

Vähennetään työttömyyttä paremmalla talouspolitiikalla

Valtion tehtävänä on huolehtia yhteiskunnan kokonaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta, sillä markkinatalous jakaa työtä ja vaurautta epätasaisesti. Valtion tulee harjoittaa kysynnän sääntelyä siten, ettei taloutta ja työllisyyttä päästetä romahtamaan laskukaudella tai ylikuumenemaan nousukaudella.

Suomen ja Euroopan ongelmat eivät johdu hyvinvointivaltiosta, päinvastoin, pahiten ovat kriisiytyneet maat, joissa on heikko julkinen sektori. Nokia ei palaa huipulle eikä teollisuus ryhdy investoimaan hoitajia irtisanomalla, palkkoja polkemalla, palveluita karsimalla tai yhteistä omaisuutta pois myymällä.

Suomi on kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyinen maa. Suomalaiset yritykset ovat kilpailukykyisiä kuitenkin vain jos ne valmistavat tuotteita ja palveluita, joille on kysyntää. Suomi ei voi kilpailla halpatuotannolla nousevien talouksien kanssa. Meidän on parannettava vahvuuksiamme ja mahdollistettava uusien kasvualojen ja -yritysten mukana uusi, kestävä kasvu.

Hyvän kierre ei synny itsestään, vaan valtion on oltava mukana synnyttämässä työpaikkoja. Eurooppalainen talouskriisi on osoittanut oikeiston ratkaisujen vain pahentavan tilannetta. Julkisen sektorin leikkaukset ovat heikentäneet myös yksityisen sektorin tilannetta kysynnän vähentyessä.

Työttömiä on todellisuudessa melkein puoli miljoonaa ja lisää tulee julkisten menojen leikkausten myötä. Leikkausten sijaan tarvitaan lähivuosina vuosittain useiden miljardien julkisia lisäpanostuksia ekologisesti kestävän tuotannon edistämiseen ja hyvinvointipalvelujen sekä perusturvan rakennemuutokseen. Julkiset investoinnit kertautuvat yksityisten investointien kasvuna.

Palveluiden työntekijät, homekoulujen korjaajat ja rautateiden rakentajat käyttävät saamiaan rahoja edelleen ja työllistävät muita. Investointi tuottaa itseään enemmän taloudellista toimintaa ja jopa vähentää julkisen talouden velka-astetta. Tämä kerroinvaikutus on nyt Suomessa korkea, koska maassa on paljon työttömyyttä ja muita käyttämättömiä voimavaroja ja pelkoa korkeasta inflaatiosta ei ole.

Suomen tulee kaikin voimin edistää elvytystä myös EU:n mitassa. Se parantaa samalla kotimaisen elvytyksen tuloksellisuutta. Jos muut maat jatkavat leikkauspolitiikkaa, valuu suomalaisen elvytyksen hyödyistä suurempi osa ulkomaille. Julkista taloutta koskevat sopimukset on neuvoteltava uudelleen.

Talouspolitiikan suunnan muuttamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi Vasemmisto ehdottaa:

  • Talouden elvyttämiseksi ja työllisyyden nostamiseksi toteutetaan laaja julkisten investointien ohjelma, joka kohdennetaan infrastruktuurin parantamiseen, kansalaisten palvelujen ja ostovoiman turvaamiseen sekä uuden teollisuuden perustan kehittämiseen. Investoinnit maksavat itsensä takaisin talouskasvun kautta muutamassa vuodessa. Julkisen talouden tulot ja palveluiden rahoitus vahvistuvat, sekä pitkän aikavälin velkaantuminen voidaan taittaa.
  • Julkisia talouksia koskevat sopimukset on neuvoteltava uudelleen. Liikkumavaraa tulokselliseen talouspolitiikkaan ei tule kaventaa meno- tai velkarajoitteilla.
  • Rakennetaan tutkimuksella ja kehityksellä uutta teollista perustaa ja edesautetaan siirtymistä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään talouteen. Kehitetään uusia hyväkatteisia tuotteita vientiin. ICT:n ja vihreän teknologian puolella on jo nyt eniten kasvua, lähivuosina on odotettavissa lisää.
  • Korjataan homekoulut, rapistuneet raiteet, tiet ja sillat, sekä aikaistetaan tärkeitä liikenneinvestointeja. Rakennetaan kipeästi kaivattuja kohtuuhintaisia asuntoja. Hankkeet on käynnistettävä nyt, kun on paljon työtöntä työvoimaa ja rakentaminen on nousukautta edullisempaa.
  • Korjataan kuntien työntekijävajetta ja parannetaan palveluiden laatua valtion tukea kasvattamalla. Kouluihin, päiväkoteihin, vanhainkoteihin, lastensuojeluun sekä muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan lisää työntekijöitä.
  • Julkisissa hankinnoissa otetaan huomioon ympäristö- sekä sosiaaliset näkökohdat ja vaikeassa tai haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä tuetaan. On käytettävä toimintamalleja, joilla julkisiin hankintoihin käytettävät resurssit jäävät tukemaan paikallistaloutta ja työllisyyttä.
  • Parannetaan pienituloisten toimeentuloa. Pienituloisiin kohdistuvat veronkorotukset ja tukien leikkaukset heikentävät ostovoimaa ja pahentavat työttömyyttä.
  • Muutetaan valtion omistajapolitiikka aktiiviseksi ja työllisyyttä tukevaksi. Valtion maksamat velan korot ovat valtion omistusten tuottoja pienempiä. Lopetetaan kansallisomaisuuden myynti ja varmistetaan, että keskeiset teollisuusyritykset pitävät tuotantonsa ja pääkonttorinsa Suomessa. Tarvittaessa voidaan myös ostaa ja perustaa uusia valtionyhtiöitä.

 

Pienennetään tulo- ja varallisuuseroja sekä tukitaan verovuodot

Pienten tuloerojen valtioissa yleistä turvattomuutta on vähemmän ja ihmiset ovat terveempiä sekä koulutetumpia. Pienet tuloerot ovat kansantalouden toiminnan kannalta hyödyllisiä, tuloerojen kasvu vähentää talouskasvua vaurauden kasautuessa harvoille.

Vauraissa teollisuusmaissa on tuloeroja ihmisten välillä pienennetty progressiivisella tuloverolla. Suomessa palkka- ja pääomatuloverotuksen eriyttäminen, tuloverojen alentaminen ja välillisten verojen korottaminen yhdessä markkinatilanteen kanssa johtivat vuosituhannen vaihteessa ajoittain jopa maailman mittakaavassa ennätyksellisen nopeaan tuloerojen kasvuun.

On siirryttävä yhtenäiseen verotukseen, jossa kaikkia tuloja verotetaan yhdessä progressiivisessa verotaulukossa. Suurten pääomatulojen ja varallisuuden verottamisella vahvistetaan palveluiden rahoitusta ilman suuria haittoja reaalitalouden kysyntään. Suurten perintöjen korkeammalla verottamisella sekä varallisuuden verottamisella pienennetään varallisuuseroja ja lisätään talouden dynamiikkaa.

Tuloerojen kaventamiseksi ja paremman veropolitiikan luomiseksi Vasemmisto ehdottaa:

  • Kaikkia tuloja on verotettava samassa progressiivisessa verotaulukossa.
  • Pienituloisten verotusta on kevennettävä nostamalla tuloveron alaraja 10 000 euroon vuodessa.
  • Suurituloisten verotusta on nostettava etenkin isoista pääomatuloista osinkojen verohelpotukset poistamalla.
  • Pienyrittäjiä on tuettava nostamalla arvonlisäveron tilittämisen alaraja 25 000 euroon.
  • Ruoan arvonlisäveroa on laskettava. Alv nostaa myös työvoimavaltaisten palvelualojen hinnoittelua ja työnhintaa, eikä niiden verotusta pidä kiristää.
  • Varallisuusvero on palautettava.
  • Ylisuurten eläkkeiden ns. solidaarisuusveroa on korotettava, kunnes saadaan voimaan yhtenäinen progressiivinen verotaulukko.
  • Perintöveroa ei saa korvata luovutusvoittoverolla ja siten huonontaa tavallisten asuntojen perijöiden asemaa. Ei ole myöskään yritysten ja työntekijöiden etu, että perijöitä ohjataan omistamaan yritys, vaikka osaamista ja halua yrittämiseen ei olisi.
  • Säädetään 30 % lähdevero hallintarekisteröityjen osakkeiden osingoille. Ulkomainen omistaja voi vaatia jälkikäteen veronpa­lautusta kotimaansa verotason tai verosopimuksen ylittävältä osalta.
  • Nykyinen tilaajavastuu laajennetaan koko alihankintaketjun kattavaksi ketjuvastuuksi verotuksesta.
  • Ydinvoimaloiden omistajien ansaitsemattomat päästökauppavoitot on verotettava windfall-verolla.
  • Hintoja nostavia välillisiä veroja ja maksuja ei pidä nostaa kuin poikkeustapauksissa esimerkiksi paremman ympäristöohjauksen vuoksi. Silloin ne on aina kompensoitava pienituloisille.
  • Otetaan käyttöön tyyppihyväksytyt kassat, joista verotarkastus voi tarkastaa myynnin ja kirjanpidon vastaavuuden. Tämä on olennainen osa harmaan talouden torjuntaa.

 

Veroparatiisitaloudesta aitoon kansainvälisyyteen

Globalisaation aikakaudella on luotu vaurautta ja rauhan edellytyksiä, mutta myös eriarvoisuus ja maailmanlaajuiset riskit ovat hälyttävästi lisääntyneet. Koska yhteistä globaalia hallintaa ei ole juuri ollut, ovat globalisaation hyödyt jakautuneet epätasa-arvoisesti.

Vauraat maat ovat suojanneet omaa talouttaan samalla kun ovat vaatineet muita avaamaan omaansa. Köyhimpien maiden sisällä hyödyt ovat keskittyneet pienilukuiselle eliitille, joka on kerännyt voitot ympäristön ja työvoiman riistosta. Samalla kun teollinen työ on siirtynyt halpatuotantomaihin, on vauraiden maiden talouskasvu suuntautunut reaalitalouden sijaan kriisejä ja eriarvoisuutta luovaan finanssitalouteen. Finanssimarkkinoille on syntynyt jo uusi kupla, vaikka edellisen seurauksistakaan ei ole toivuttu.

Varakkaiden yksityishenkilöiden ja suurten yhtiöiden harjoittama kansainvälinen veronkierto on ongelma hyvinvointivaltioiden rahoitukselle. Vasemmiston jo edelliseen hallitusohjelmaan saama velvoite Suomelle ajaa yritysten maakohtaista kirjanpitoa on otettava Suomen kärkitavoitteeksi. Myös muihin globaaleihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, on kehitettävä globaaleja ratkaisuja, kuten globaali kasvihuonepäästövero.

Kehitysmaista virtaa veroparatiiseihin pääomia arviolta kymmenen kertaa enemmän kuin ne saavat kehitysapua. Köyhät maat eivät voi kestävästi nousta jaloilleen, mikäli verovuotoa ei tukita kansainvälisin sopimuksin mm. yritysten maakohtaisen kirjanpidon avulla.

Globalisaatio on myös lisännyt ihmisten mahdollisuuksia halutessaan muuttaa maasta toiseen. Säännöt ovat kuitenkin täysin erilaiset rikkaille ja köyhille, koulutetuille ja lukutaidottomille tai miehille ja naisille. Halpatyö ei rajoitu kehittyviin maanosiin, vaan sitä siirretään vauraiden maiden sisään käyttämällä paperittomien ja vuokratyöntekijöiden olematonta oikeudellista suojaa.

Osa maahanmuutosta on myös vastentahtoista, kun ihmiset pakenevat köyhyyttä, sotia, vainoa tai nälkää. Kansainvälisen yhteisön pitää puuttua nykyistä tehokkaammin näihin syihin, mutta samalla kantaa vastuunsa pakenemaan joutuvien ihmisten auttamisesta. Suomeen eri syistä muuttaneet ihmiset tarvitsevat alkuvaiheessa nykyistä parempia ja nopeammin saatavia erityispalveluita ja kielikoulutusta päästäkseen osaksi yhteiskuntaa. Suomeen muuttaneet on otettava yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi, yhdenvertaisin oikeuksin ja velvollisuuksin. On myös tunnistettava maahanmuuttoon liittyvä ihmiskauppa nykyistä paremmin ja parannettava auttamisjärjestelmiä.

Oikeudenmukaisemman kansainvälisen järjestelmän rakentamiseksi Vasemmisto ehdottaa:

  • Suomen on liityttävä rahoitusmarkkinaveroa valmistelevien maiden joukkoon. Verosta on tehtävä mahdollisimman kattava, mutta alkuvaiheessa riittää pienempikin joukko maita.
  • Yritysten maakohtainen kirjanpito on otettava Suomen kärkitavoitteeksi.
  • Markkinoiden vapauttamisen ja investoijien oikeuksien suojelun sijasta tarvitaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää talouden hallintaa. EU:n ja Yhdysvaltain TTIP-vapaakauppaneuvotteluista on luovuttava ja EU:n ja Kanadan CETA-sopimus hylättävä.
  • Pankkisektoria ja rahoitusmarkkinoita on säänneltävä nykyistä tiukemmin. Investointi- ja talletuspankit erottamalla vältytään isolta määrältä byrokratiaa ja ongelmia. Pankkeihin pitää myös ulottaa konkurssiriski.
  • Omistusten piilottamista hallintarekistereihin ei saa hyväksyä, vaan arvopaperien omistaminen on rekisteröitävä todellisen omistajan nimiin.
  • Velkakriisin kestävä ratkaisu edellyttää velkasovittelua ja uudelleenjärjestelyjä.
  • Suomen kehitysyhteistyömäärärahat on nostettava 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
  • Ihmiskaupan uhrien on saatava oleskelulupa ilman ehtoja. Epäilys seksin myymisestä on poistettava käännytyksen perusteista.
  • Säilöönottojärjestelmä on purettava, vain rikollisia voidaan vangita.
  • Paperittomien siirtolaisten on saatava terveydenhuoltoa ja oikeus äitiysneuvolapalveluihin. Paperittomille lapsille on kuuluttava samat oikeudet kuin muillakin, kuten oikeus perusopetukseen.

 

Ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikasta kestävää

Kestävän talouden perustana on luonnon monimuotoisuudesta, ihmisten hyvinvoinnista ja tulevista sukupolvista vastuuta ottava omavaraisuus, joka luo uusia työpaikkoja. Energiatuotannossa on panostettava uusiutuviin energianlähteisiin ja energian säästöön. Keskitetyistä suurvoimaloista on siirryttävä hajautettuun, työllistävään ja huoltovarmuutta tukevaan pientuotantoon.

Materiaaleja on parempi kierrättää kuin kaivaa maasta, kierrätys on työllistävämpää kuin uusien kaivosten avaaminen. Toisaalta malmivarojen arvo nousee ja niitä kannattaa säästää tuleville sukupolville. Ympäristöveroilla sekä ympäristölle haitallisien tukien purkamisella helpotetaan myös valtiontaloutta. Kun uusia kaivannaisia louhitaan, pitää riittävän valvonnan ja lupien avulla varmistaa, että kaivostoiminta on kestävää eikä tuhoa lähialueen ympäristöä.

Biotalous tuo Suomelle paljon uusia mahdollisuuksia ja uusien työpaikkojen on oltava kestäviä. Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus on huomioitava biomassan tuotannossa. Kannot ja vanha metsä eivät kuulu energiateollisuuden biomassaan. Turpeen nosto heikentää soiden ja vesistöjen luonnon monimuotoisuutta.

Kasvis- ja lähiruokapainotteista ruokavaliota on edistettävä koulu- ja muussa joukkoruokailussa ja otettava huomioon kaudenmukainen raaka-aineiden saanti. Tukijärjestelmillä on ohjattava eettisesti ja ekologisesti kestävään eläintenpitoon ja kohti luopumista karjatalouden tehotuotannosta ja turkistarhauksesta.

Lajisuojelun on pohjauduttava tutkittuun tietoon esimerkiksi suden, karhun, ilveksen ja myös merimetson kohdalla. Saimaannorpan suojelu vaatii tehostamista, laji on täysin suomalaisten suojelutoimista riippuvainen. Suomella on vastuu myös globaalista luonnonsuojelusta. Suomen on aktivoiduttava YK:ssa ja Euroopan unionissa globaalin ylikalastuksen estämisessä ja kaasun ja öljyn poraamisen vastustamisessa arktisella alueella.

Suomen on toimittava aktiivisesti YK:n ilmastonmuutossopimuksen aikaansaamiseksi ja edistettävä globaalia kasvihuonekaasuveroa. YK:n luonnon monimuotoisuussopimuksen ja ilmastonmuutossopimuksen keskinäistä yhteyttä on vahvistettava. Samalla on jatkettava nykyisellään suunnittelulakina toimivan ilmastolain kehittämistä vaikuttavammaksi.

Kestävän ympäristö- ja ilmastopolitiikan edistämiseksi Vasemmisto ehdottaa:

  • Kotimaista ja kestävästi tuotettua bio- ja aurinkoenergiaa, tuulivoimaa sekä maalämpöä on tuettava. Valtion on sitouduttava energiastrategialla pitkäjänteiseen tukipolitiikkaan.
  • Uusiutuvaa energiantuotantoa kahlitsevat ympäristölle haitalliset tuet sekä puuhakkeen ja turpeen välinen tukirakenne on poistettava.
  • Säädetään vero kaivosten maa-aineksille ja lannoitteille.
  • Energian kulutuksen yleinen taso on pudotettava elinkeinoelämän, kuntien ja valtiovallan ponnistuksin vuoteen 2030 mennessä noin 60 prosenttiin nykyisestä, jotta pääosa energiasta voidaan tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla. Keskeinen tekijä energiankulutuksen laskussa on energiatehokkuuden lisääminen kotitalouksissa ja teollisuudessa.
  • Suomen on oltava hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.
  • Ilmastolakiin on kirjattava sitovat päästövähennystavoitteet ja se on laajennettava kattamaan kaikki sektorit.
  • Kivihiilen käytöstä on luovuttava pikaisesti. Turpeen käytön vähentäminen ja siitä vaiheittainen luopuminen on tehtävä polttokattilatekniikkaan panostamalla ja ohjaamalla turpeenotto jo ojitetuille soille.
  • Uusia ydinreaktoreita ei pidä rakentaa.
  • Tuotteiden ennenaikaisen vanhentamisen lopettamiseksi on luotava EU:n sisämarkkinoille lakisääteiset takuuajat kodinkoneille ja elektroniikkalaitteille.
  • Kotimaisen ekologisesti kestävän kalankasvatuksen ja kalatalouden on oltava yhdistyvän Luonnonvarakeskuksen (RKTL, Metla, MTT ja Tike) kärkihanke.
  • Metsähallituksen luontopalvelu on säilytettävä riippumattomana Metsähallituksen liiketoiminnasta. Metsähallitusta ei saa yhtiöittää.
  • Vanhojen metsien ja soiden suojeluun on saatava lisäresursseja etenkin Etelä-Suomessa. Kansallispuisto-ohjelmaa on jatkettava.
  • Itämeren ja erityisesti saaristomeren suojelemiseksi on päästösäädöksiä ja valvontaa tarkistettava uusimman tutkimuksen mukaiseksi. Maataloustuet on muutettava tukemaan päästöjen vähentämistä.
  • Ympäristöministeriön ja ELY – keskusten ympäristövastuualueiden toimintaedellytykset on taattava sekä tarjoamalla riittävät henkilöstöresurssit että tehostamalla pakkokeinojen käyttöä.
  • Eläinkokeista on luovuttava mahdollisimman laajasti korvaten kokeet esimerkiksi kudosviljelmillä ja tietokonemallinnuksilla.
  • Jokaisella tulee olla mahdollisuus uuden älykkään sähköverkon myötä myydä oman sähköntuoton ylijäämäenergia takaisin verkkoon ottamalla käyttöön ns. nettolaskutus.
  • Vesivoiman lisärakentaminen pitää suunnata jo rakennettujen voimaloiden tehon ja käyttöasteen lisäämiseen. Samalla on turvattava vaelluskalojen nousu.

 

Inhimillistetään työelämä

Globalisaatio on muuttanut työehdoista sopimista. Kunkin maan työnantajat tähtäävät kilpailijamaita pienempiin palkankorotuksiin tai jopa palkanalennuksiin. Tämä heikentää työntekijöiden ostovoimaa ja siten myös kokonaiskysyntää ja kasvua. Epäterve kilpailu työehdoilla on lopetettava yhteiseurooppalaisilla säännöillä.

Pelkkä työllisyyden tilastollinen parantuminen ei riitä. On satsattava myös työn laatuun, työehtosopimusten noudattamiseen, sukupuolten palkkatasa-arvon toteuttamiseen, työhyvinvointiin sekä riittävään toimeentuloon. Euroopan laajuista nuorisotyöttömyyttä ei pidä ratkaista tekemällä nuorista heikompien työehtojen matalapalkkareserviä, vaan edistämällä oikeiden työpaikkojen ja koulutusmahdollisuuksien syntymistä. On myös estettävä etenkin naisvaltaisten alojen matalapalkkatyön lisääminen.

Jokaisella on oltava halutessaan oikeus kokoaikaiseen ja vakituiseen työhön. Työtä on jaettava myös työaikaa lyhentämällä, ansiotaso turvaten ja tuottavuuden kasvu huomioiden. Pitkän aikavälin tavoitteena on 30 tunnin työviikkoon siirtyminen. Työajan lyhentäminen ja työaikajoustot tulee toteuttaa työntekijän lähtökohdista. Ammattiyhdistysliikkeen asemaa työntekijöiden etujen valvomisessa on vahvistettava Euroopan laajuisesti, työntekijöiden järjestäytymistä ja lakko-oikeutta on tuettava kaikkialla. Kollektiivinen neuvotteluoikeus on ulotettava myös itsensä työllistäviin ja freelancereihin.

Naisten, ikääntyvien, opiskelijoiden tai maahanmuuttajien syrjintä heikentää työsuhteita ja palkkoja. Työelämässä tapahtuvaan syrjintään on puututtava tehokkaasti, eikä ongelmista selviytyminen saa jäädä yksittäisen työntekijän harteille. Syrjinnän moniperusteisuus on huomioitava – syrjinnän syyt kuten sukupuoli, etninen tausta tai vammaisuus voivat kietoutua toisiinsa. Ikääntyneiden työntekijöiden syrjintä on myös vakava ongelma, jonka laajuus saattaa kasvaa eläkeiän noustessa. Syrjinnästä on säädettävä riittävät sanktiot.

Työ ja perhe-elämä on voitava sovittaa yhteen. Työelämää ja vanhemmuutta on tuettava myös ihmisten tarpeisiin vastaavilla julkisilla palveluilla. Työn ja omaishoivan yhdistämistä pitää kehittää samaan tapaan kuin pienten lasten hoivassa, kuitenkin siten että vastuu ei kaadu perheiden ja naisten harteille.

Työelämän laadun parantamiseksi Vasemmisto ehdottaa:

  • Pätkä-, silppu- ja vuokratyöntekijöille on annettava samat oikeudet kuin vakituisissa työsuhteissa ja turvattava myös niiden toteutuminen.
  • Vuokratyöntekijöiden käyttäminen muuten kuin toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa vuokratyötä välittävissä yrityksissä on kiellettävä lailla.
  • Työntekijöille on maksettava takuupalkka ja nollasopimukset on kiellettävä.
  • Muissa kuin vakituisissa ja kokoaikaisissa työsuhteissa työskenteleville on maksettava silpputyölisää. Osa-aikatyöhön tulee olla perusteltu syy, joka kirjataan työsopimukseen.
  • Muutosturvaa on parannettava yli 50-vuotiaille työntekijöille ja irtisanovan yrityksen vastuuta irtisanottavien eläkekustannuksista on kasvatettava.
  • Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneille mutta takaisin työelämään haluaville on räätälöitävä polkuja takaisin työelämään.
  • Luodaan Eurooppaan yhtenäinen irtisanomissuojan vähimmäis- ja korvaustaso.
  • Palkkatasa-arvon saavuttamiseksi luottamusmiesten tiedonsaantioikeutta palkkatietoihin on laajennettava ja naisvaltaisten ammattien palkkoja korotettava.
  • Nykyinen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa pitää yhdistää 6+6+6-malliksi, jossa molemmille vanhemmille on varattu yksi 6 kuukauden jakso ja yhden jakson vanhemmat saavat käyttää haluamallaan tavalla.
  • Vanhemmuudesta aiheutuvat kulut on tasattava kaikkien työnantajien kesken.
  • Työehtosopimusten yleissitovaa asemaa vahvistetaan ja niiden rinnalle säädetään lakiin perustuva vähimmäispalkka. Samalla ratifioidaan Euroopan sosiaalisen peruskirjan artikla 4.1. jonka mukaan palkan on oltava vähintään 60 % maan nettokeskipalkasta.
  • Työntekijöiden alipalkkaus on säädettävä laissa petokseksi ja työnantajan työehtosopimus-shoppailu estettävä lainsäädännöllä.
  • Ammattiliitoille on säädettävä kanneoikeus, jotta ne voivat puuttua painostukseen ja syrjintään.
  • Nuorten työelämään siirtymistä pitää helpottaa esimerkiksi panostamalla oppisopimuskoulutukseen, laadukkaaseen ja riittävään työharjoitteluun sekä riittäviin koulutuspaikkamääriin.
  • Työntekijöille on annettava oikeus osallistua yhtiöiden hallitusten valintaan.

 

Terveyserot pienemmiksi tasa-arvoisilla ja laadukkailla palveluilla

Suomalaisten väliset terveyserot ja erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet hälyttävän suuriksi. Julkinen sektori hoitaa kaikille laadukkaan erikoissairaanhoidon, mutta rahalla on saanut ohituskaistan yhteiskunnan tukemiin yksityisiin terveyspalveluihin. Järjestelmän pirstaleisuus aiheuttaa tehottomuutta ja ongelmia. Suomessa maksetaan poikkeuksellisen suuri osa terveydenhuollon kustannuksista itse.

Terveyspalveluiden tulee olla tasa-arvoisia, verovaroin rahoitettuja ja julkisesti tuotettuja. Byrokraattisten raja-aitojen poistaminen palveluiden integraatiolla on ollut Vasemmiston tavoite, jonka syntymässä oleva sote-ratkaisu toteuttaa. Vahvoilla väestö- ja rahoituspohjilla on taattava riittävät voimavarat pientenkin kuntien asukkaiden laadukkaisiin palveluihin. Palveluiden keskittäminen pelkillä säästösyillä on estettävä pitämällä kiinni säädöksestä, joka vaatii tuottamaan palvelut lähellä asukasta. Tärkeintä sote-ratkaisussa on, että järjestämis- ja tuottamisvastuuta vahvistetaan julkisen sektorin tehtävänä.

On varmistettava, että lain hyvät tavoitteet toteutuvat myös uudistuksen käytännön toimeenpanossa. On panostettava erityisesti tuottamisvastuualueiden toiminnan järjestämiseen, lähipalveluiden kuten perusterveydenhuollon ja perussosiaalihuollon kehittämiseen sekä demokratian ja asukkaiden osallisuuden vahvistamiseen. Lainsäädännön seuraavassa vaiheessa sote-alueiden edustajistot tulee valita suorilla vaaleilla ja antaa sote-alueille verotusoikeus.

Varhaiskasvatusta tulee kehittää monipuolistamalla niitä ja tarjoamalla ympärivuorokautisia palveluja. Lasten päivähoitoon pääsyä ei saa rajoittaa vanhempien ollessa työttöminä tai vanhempainvapaalla, vaan jokaisella lapsella tulee olla subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Päivähoitomaksujen nollaluokkaa on laajennettava ja päivähoitomaksuja on porrastettava progressiivisemmin.

Vanhustyössä on oltava riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä. Vanhusten itsemääräämisoikeus ja oikeus arvokkaaseen vanhuuteen on turvattava ja hoivan on vastattava tarpeisiin. On kehitettävä rinnakkain uudentyyppisiä yhteisasumisen muotoja, palveluasumista sekä pitkäaikaishoivaa ja -hoitoa sekä omais- ja kotihoitoa. Yksinasuvien vanhusten palvelutarvetta on arvioitava ja seurattava säännöllisesti.

Mielenterveysongelmiin on saatava nopeammin apua. Kun mielenterveysongelmasta kärsivä hakee apua, hänen tulee päästä hoidon tarpeen arviointiin vuorokauden kuluessa ja tarvittaessa suoraan luomaan hoitosuhdetta. Mielenterveyspalveluiden avohoidon resursseja on vahvistettava huomattavasti, sillä tällä hetkellä järjestelmä ei pysty tarjoamaan riittävää tukea kaikille sitä tarvitseville.

Terveyserojen kaventamiseksi ja laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi Vasemmisto esittää:

  • Sote-palveluille ei aseteta leikkausautomaattina toimivaa budjettikehysjärjestelmää, vaan niiden on kerättävä oma rahoituksensa kuntaveroa korvaavalla sote-verolla.
  • Sote-alueiden päätöksenteko on järjestettävä demokraattisesti suorilla vaaleilla.
  • Terveyskeskusten asiakasmaksuista on luovuttava.
  • Terveydenhuollon kustannukset on katettava verovaroin yksikanavaisella rahoituksella.
  • Yksityisten terveyspalveluiden subventointi Kelan sairausvakuutuksen kautta on lopetettava.
  • Lääkkeiden korvausjärjestelmää tulee muuttaa helpottamaan pitkäaikaissairaiden ja paljon lääkkeitä tarvitsevien potilaiden kustannuksia.
  • Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon voimavaroja ja ohjausta on vahvistettava määrittelemällä riittävä lakisääteinen palvelutaso.
  • Päivähoidon ryhmäkoot on säädettävä lailla.
  • Jokaisella lapsella on oltava oikeus varhaiskasvatukseen.
  • Lastensuojelun rahoitus on turvattava sekä ennaltaehkäisevien että korjaavien palveluiden osalta. Lastensuojelun toimivuus on ihmisoikeuskysymys.
  • Vanhuspalvelulakiin on säädettävä sitovat henkilöstömitoitukset ja vähimmäismitoitus on nostettava 0,7 hoitohenkilöön hoidettavaa kohden.
  • Omaishoidontuen on oltava riittävä ja se on siirrettävä Kelan maksettavaksi.
  • Mielenterveysongelmiin on saatava nopeammin apua.
  • Kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on huomioitava ihmisten moninaisuus. On parannettava henkilökunnan koulutuksella palveluiden valmiuksia kohdata esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia kunnioittavasti.
  • Lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille on oltava tarjolla matalan kynnyksen apua ja turvakotiin pääsemisestä on tehtävä subjektiivinen oikeus.

 

Monimutkaisesta sosiaaliturvasta riittävään perustuloon

Sosiaaliturva koetaan usein monimutkaiseksi ja lannistavaksi, eikä se usein vastaa yllättäviin vaikeuksiin joutuneiden eikä heikoimmassa asemassa olevien syrjäytettyjen tarpeisiin. Sosiaaliturvan tason nostamista on jatkettava ja siirryttävä kohti perustuloa alueellisten kokeilujen kautta. Se helpottaisi niin työttömien ja osa-aikatyötä tekevien kuin itsensä työllistäjien ja freelancereidenkin toimeentuloa. Työttömien mahdollisuutta siirtyä työhön ja ottaa vastaan töitä on parannettava ja byrokratiaa vähennettävä.

Lakien on vastattava palvelutarpeeseen. Turhaa ihmisten juoksuttamista luukulta toiselle vähennettäessä sosiaalityöntekijöille jää aikaa varsinaiseen sosiaalityöhön. Asiakkaan ja hänen läheistensä osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen toteuttamiseen tulee varmistaa.

Paremman sosiaaliturvajärjestelmän rakentamiseksi Vasemmisto ehdottaa:

  • Työttömyysajan perusturva, kansaneläke, pienimmät sairaus-, isyys- äitiys- ja vanhempainrahat, kotihoidontuki, opintoraha, sekä yrittäjien starttiraha tulee korottaa 800 euroon kuukaudessa, jonka jälkeen yhtenäistetty perusturva tulee sitoa ansioindeksiin.
  • Tukien hakeminen on siirrettävä yhdelle luukulle.
  • Työn vastaanottamisen suojaosuuksia, eli oikeutta ansaita pieniä tuloja menettämättä työttömyysetuutta, on nostettava.
  • Yrittäjien pitää saada työttömyysturvaa jo kuukauden kuluttua siitä kun yritystoiminta on todistettavasti loppunut.
  • Niin sanottu Lex Soininvaara eli nuorten toimeentulotuen 20 ja 40 prosentin leikkurit on poistettava.
  • Osallistavan sosiaaliturvan varjolla ei saa hyväksyä pakkotyötä.
  • Vasemmiston tavoitteena on siirtyä perustuloon.

 

Sivistystä yhteisellä koulutuksella

Vasemmistolaisen koulutuspolitiikan tavoitteena on kasvattaa osaavia, ajattelevia kansalaisia, jotka tuntevat oikeutensa ja velvollisuutensa. Varhaiskasvatus rakentaa sosiaalisten taitojen pohjan, peruskoulu valmistaa oppimaan ja opettaa ajattelemaan, toinen aste yleissivistää ja antaa perusvalmiudet työelämään, korkeakouluissa kasvaa asiantuntijoita. Oppiminen ei lopu tai rajoitu tähän koulutuspolkuun tai instituutioihin. Ihminen oppii koko ikänsä ja hyvä koulutus antaa siihen eväät.

Ajattelun ja aktiivisen kansalaisuuden kannalta on keskeistä, että jokainen osaa lukea eri viestinnän välineitä ja ymmärtää pinnallisen sisällön lisäksi viestin motiiveja ja syvämerkityksiä. Kriittinen ajattelu ja uudet lukutaidot pitää ottaa keskeiseksi koko koulutuspolun läpileikkaavaksi tavoitteeksi. Kontrollijärjestelmien luomisesta ja opettajavetoisesta työskentelystä on kouluissa siirryttävä luottamusta rakentavaan kulttuuriin ja vertaisuuteen perustuvaan oppimiseen.

Koulutuksen on oltava kaikkien saatavilla. Uusi yliopistolaki, tulosajattelun leviäminen koulu- ja tiedemaailmaan, koulujen pisteyttäminen ja leikkaukset ovat asettaneet suomalaisen koulutuksen tasa-arvoisuuden vaaraan. Vasemmisto tavoittelee uutta yliopistolakia, joka perustuu tieteen ja taiteen vapauden, demokratian ja sivistyksen arvoille nykyisen markkinalogiikan ja yhtiöhierarkian sijaan.

Suomalaista menestystarinaa, yhtenäistä peruskoulua, on korjattava sen omista vahvuuksista lähtien. Ruotsin mallin mukainen yksityistäminen on torjuttava kalliina ja oppimistulokset romuttavana.

Peruskoulun on kasvatettava tasa-arvoon ja moninaisuuteen. Oppimateriaaleja, opetusta ja koulujen käytäntöjä on kehitettävä siten, että ne purkavat kaavamaisia sukupuolirooleja ja tukevat kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta. Koulujen seksuaalikasvatuksen on tuettava seksuaalista itsemääräämisoikeutta sekä seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta.

Vuonna 2010 voimaan tullut yliopistolaki ja uusi ammattikorkeakoululaki ovat saattaneet korkeakoulut myllerrykseen. Tieteen ja opetuksen rahoitus on yhä tiiviimmin riippuvainen markkinoiden lainalaisuuksista. Tieteenalan julkinen rahoitus ei saa riippua tuotantotavoitteista tai teollisuuden sen hetkisistä kansallisista kärjistä.

Koulutuksen parantamiseksi Vasemmisto esittää:

  • Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen maksimiryhmäkoot on säädettävä lailla kohtuullisiksi, jotta voidaan turvata lasten yksilöllinen kohtaaminen ja hyvä oppimisympäristö.
  • Erityisopetus on huomioitava kaikilla asteilla päivähoidosta aikuiskoulutukseen. Kaikilla tulee olla oikeus oppimiseen vammasta, sairaudesta, työkyvyttömyydestä ym. taustoista huolimatta.
  • Pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielipesien toiminta on turvattava.
  • Koulujen yhteiskunnallista opetusta ja demokratiakasvatusta on vahvistettava. Lisäksi koulujen opintosuunnitelmiin pitää sisällyttää 2000-luvun kansalaistaitojen opetusta, kuten ohjelmointia, tietoturvakasvatusta ja sosiaalisen median lukutaitoa.
  • Koulujen eriytetty uskonnonopetus korvataan yhteisellä etiikan, uskontotiedon ja elämänkatsomustiedon opetuksella. Uskontokasvatus poistetaan päiväkodeista.
  • Nykyisellään viidesosa ikäluokasta jää ilman toisen asteen koulutusta. Kaikille nuorille on taattava kolmivuotinen toisen asteen koulutus. Toisen asteen oppimateriaalien tulee olla maksuttomia. Yhdistelmätutkinto ja lukio pitää jatkossakin voida suorittaa neljässä vuodessa ilman, että siitä koituu taloudellista haittaa oppilaitokselle tai opiskelijalle.
  • Korkeakouluopiskelun maksuttomuus tulee säilyttää myös ulkomaalaisille opiskelijoille, kaikissa koulutusohjelmissa, toista tutkintoaan suorittaville sekä koko opiskeluaikana.
  • Korkeakouluverkkoa ei tule karsia eikä korkeakouluja yhdistellä tai lakkauttaa itsetarkoituksellisen erikoistumisen tai säästämisen vuoksi.
  • Opintotukea on vahvistettava mahdollistamaan päätoiminen opiskelu koko maassa. Opintorahan on riitettävä elämiseen ja sen vastikkeellisuutta on lievennettävä. Työharjoittelijoita ei saa käyttää ilmaistyövoimana.
  • Kansalaisopistojen rahoitus on turvattava ja verkosto täytyy säilyttää kattavana koko maassa.
  • Yliopisto-opiskelijoiden kouluttaminen maistereiksi asti on vahvuus, josta ei pidä tinkiä.
  • Yliopistojen on oltava nykyistä parempia työnantajia ja vakinaistettava perusteettomasti määräaikaiset työsuhteet. On alettava valmistella uutta yliopistolakia.
  • On perustettava julkisesti rahoitettuja asiantuntijayhteisöjä oppimateriaalia tuottamaan. Uuden oppimateriaalin on oltava maksuttomasti kaikkien saatavilla. Koulut ja opettajat voivat vapaasti koota materiaaleista opetussuunnitelman mukaisia kokonaisuuksia.
  • Valtion tutkimusrahoitusta on siirrettävä strategisesta tutkimuksesta ja valtioneuvoston selvityksistä tutkimuslaitosten ja yliopistojen perusrahoitukseen. Strategisen tutkimuksen rahoitusta ja selvitysrahoitusta myönnetään vain voittoa tavoittelemattomille tutkimusyhteisöille.

 

Liikennepolitiikalla parempi ympäristö ja arki

Liikenneyhteyksien toimivuus vaikuttaa elinkeinoelämän kuljetusten ja ihmisten arkiliikkumisen sujuvuuteen. Toimiva infrastruktuuri on kilpailukyvyn perusta. Suomen liikenneväylät ovat rapautumassa, niiden korjausvelka on 2,3 miljardia ja kasvuvauhti kiihtyy. Ruotsi investoi liikenneinfraan kuusi kertaa enemmän kuin Suomi ja käyttää väylien ylläpitoon kaksi ja puoli kertaa enemmän.

Kaupunkien ulkopuolella tärkeää on nykyisen liikenneverkon parempi ylläpito perusväylänpidon rahoitusta nostamalla. Kaupungistuminen edellyttää uusien liikenneinvestointien kohdentamista erityisesti kasvukeskuksiin. Julkisen liikenteen palvelutarjonta on turvattava tasolle, jossa kenenkään pääsy kouluun, töihin tai peruspalvelujen piiriin ei esty. Sen palvelutasoa houkuttelevuutta ja kulkutapaosuutta on kasvatettava. Erityisesti haja-asutusalueilla on kehitettävä uusia palvelumuotoja, kuten yhdistettyjä henkilökuljetuksia ja kutsuohjattua joukkoliikennettä.

Liikennesuunnittelun tärkeysjärjestyksen on kaupunkiseuduilla oltava: kävely, pyöräily, julkinen liikenne ja yksityisautoilu. Julkinen liikenne on yhdistettävä yhdeksi helppokäyttöiseksi matkaketjuksi, joka mahdollistaa matkalipun oston, matkojen yhdistelyn ja maksamisen yhdellä palvelulla. Julkisesti tuotetut tietovarannot on avattava kaikkien käyttöön, avoin data mahdollistaa liikenteen kehittämisen älysovellusten avulla palveluksi.

Älyliikenteen kehittämisen on oltava liikennepolitiikan kärkihankkeita. Älyliikenteellä tarkoitetaan liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamista tieto- ja viestintätekniikan avulla. Älyliikenteen avulla voidaan vähentää yksityisautojen määrää, parantaa joukkoliikenteen sujuvuutta ja vähentää liikenteen päästöjä. Älyliikenne voi myös avata suomalaisille yrityksille merkittäviä globaaleja markkinoita.

Paremman liikenteen puolesta Vasemmisto esittää:

  • Uusiin liikennehankkeisiin on varattava useita miljardeja seuraavalle hallituskaudelle ja niiden painotuksen tulee olla raidehankkeissa.
  • Perusväylänpidon määrärahoja on lisättävä vähintään 100 miljoonaa euroa vuodessa.
  • Julkisesti tuotetut tietovarannot on avattava kaikkien käyttöön.
  • Kasvukeskukset pitää linkittää paremmin yhteen investoimalla ratayhteyksiin.  Tavara- ja henkilöliikenteen tehokkuuden takaamiseksi on käynnistettävä ratapihojen modernisointiohjelma. Joukkoliikennekäytäviä luodaan ja vahvistetaan kaikella kaavoittamisella ja rakentamisella
  • Julkisen liikenteen tason nostoa on rahoitettava suurissa kaupungeissa ruuhkamaksuilla. Tukholmassa ne vähensivät yksityisautoilua sekä päästöjä ja suurin osa kulkee työmatkat muualla kuin yksityisautolla. Autoilijatkin ovat tyytyväisiä, kun liikenne on sujuvampaa eikä kaupunki ole täynnä tyhjäkäynnillä seisovia puolityhjiä autoja.
  • Valtion on turvattava kaupunkien joukkoliikennetuet ja nostettava harvaan asuttujen alueiden joukkoliikenteen perustasoa.
  • Valtion on tuettava älyliikenteen kehittämistä ja purettava esteitä sen kehittymisen tieltä.

 

Kohtuullistetaan asumisen hintaa

Asuntopolitiikan tulee taata kohtuuhintainen ja laadukas asuminen kaikille. Asukkaiden edusta lähtevä politiikka mahdollistaa sijainniltaan toimivan asumisen suhteessa työpaikkaan ja tarvittaviin palveluihin.

Asumisen kalleuden suurimpia syitä on kuntien riittämätön tonttituotanto. Kuntien hyvän asuntopolitiikan varmistamiseksi valtion ja kaupunkiseutujen on solmittava sitova sopimus maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä (MAL), jossa varmistetaan riittävää tonttituotanto, alueiden monipuolinen asukasrakenne, rakentaminen joukkoliikenneyhteyksien varrelle ja alueiden palvelut. MAL-sopimuksen rikkomisen sanktioimisella taataan, että kunnat ovat aktiivisia tonttimaan hankinnassa ja käyttävät tarpeen mukaan kaikkia maapolitiikan välineitä: vapaaehtoisia maakauppoja, etuosto-oikeutta ja pakkolunastuksia.

Vuokra-asuntotuotannon määrää on lisättävä tuntuvasti etenkin pääkaupunkiseudulla, vain riittävä tarjonta alentaa kestävästi asumisen hintaa. Suurimpien kaupunkiseutujen maa-, kaavoitus- asunto- ja liikennepolitiikka on saatava yhtenäisen ja poliittisesti toimivan hallinnon alaiseksi.

Kohtuuhintaisen ja hyvän asumisen edistämiseksi Vasemmisto esittää:

  • Valtion ja kaupunkien on solmittava sitova sopimus maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä, jolla varmistetaan määrältään riittävä, laadultaan oikea ja sijainniltaan sopiva asuntotuotanto.
  • Rakennuttajan ja rakennusliikkeen vastuuta asuntojen kunnosta ja terveellisyydestä on pidennettävä rakennusten elinkaaren ajalle.
  • Asumisen hintaa nostavista nykyisistä autopaikka- ja väestösuojanormeista on luovuttava.
  • On rakennettava riittävästi pieniä kohtuuhintaisia vuokra- ja omistusasuntoja yksinasuville.
  • Asukkaita ja taloyhtiöitä on kannustettava hajautettuun kiinteistökohtaiseen energiantuotantoon, kuten aurinkopaneelien hankintaan tai maalämmön hyödyntämiseen.
  • Uusien asuinalueiden on koostuttava monipuolisesta asuntokannasta. Näin estetään asuinalueiden sosiaalinen eriytyminen ja varmistetaan myös palveluiden toimivuutta ja tasa-arvoa.
  • Myyntiin tulevissa vuokrataloissa on asukkaille säädettävä etuosto-oikeus.
  • Asumisneuvontaa ja sosiaalitalkkaritoimintaa on lisättävä syrjäytymisen ja asunnottomuuden ehkäisemiseksi. Valtion on tuettava kuntia asumisneuvonnan järjestämisessä.
  • Asumisen on oltava perusoikeus.
  • Asukkaiden päätösvaltaa vuokra- ja asumisoikeustaloissa on lisättävä.

 

Vastakkainasettelusta rauhan rakentamiseen

Vasemmisto toimii rauhan, hyvinvoinnin ja edistyksen puolesta kansallismielisyyttä, rasismia, asevarustelua ja militarismia vastaan. Epävakautta lisäävän asevarustelun sijaan on vahvistettava yhteistyövaraista turvallisuutta. Turvallisuuden on oltava ennen kaikkea inhimillistä turvallisuutta, vapautta inhimilliseen ja sosiaaliseen edistykseen ilman puutetta, sortoa ja pelkoa.

Kaikkien maiden kansallinen turvallisuus on sidoksissa kansainväliseen turvallisuuteen, joka perustuu sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen. Suomen on voimakkaasti tuettava YK-järjestelmää ja sille pohjautuvaa kansainvälistä oikeusjärjestystä.

Taloudellinen ja yhteiskunnallinen toiminta on tietoliikenteestä riippuvaista. Yhteiskunnan haavoittuvuuden uhkaa ei missään oloissa saa käyttää siviiliväestöä ja sen perustarpeita vastaan. Kyberturvallisuutta kehitettäessä ei kuitenkaan saa loukata ihmisten demokraattisia oikeuksia eikä valtioiden suvereniteettia.

Sotilasliitto Nato on Yhdysvaltojen voimapolitiikan väline, joka lisää vastakkainasetteluja maailmassa ja haaskaa resurssit asevarusteluun ja ydinaseisiin. Nato-jäsenyys heikentäisi Suomen turvallisuutta, itsenäistä päätösvaltaa sekä mahdollisuuksia toimia kansainvälisen rauhan rakenteiden vahvistamiseksi.

Rauhaa ja turvallisuutta edistävä pohjoismainen yhteistyö on kannatettavaa. Pohjoismaista yhteistyötä ei kuitenkaan saa ymmärtää kiertotieksi Suomen Nato-jäsenyydelle. Turvallisuuspolitiikassa Suomi paitsi pysyy sotilaallisesti liittoutumattomana niin soveltaa tarvittaessa puolueettomuuden ihanteita konfliktien ja sotien ratkaisemiseksi.

Suomi on EU:n jäsenmaa, pitäen samalla yllä omaa liikkumatilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suomen tulee edistää sellaista Euroopan unionia, joka toimii rauhan edistämiseksi. EU:ta ei saa käyttää etupiiripolitiikkaan ja vastakkainasetteluun.

Globaalin rauhan rakentamiseksi ja Suomen turvallisuuden varmistamiseksi Vasemmisto esittää:

  • Asevelvollisuutta tulee kehittää nykyajan tarpeiden mukaan valinnanvapautta ja tasa-arvoa lisäten Vasemmiston valmiusvelvollisuusmallilla, ei siirtyä kohti palkka-armeijaa.
  • Siviilipalveluksen kestoa on lyhennettävä ja julkisen sekä kolmannen sektorin toimijoita kannustettava hakeutumaan siviilipalveluspaikoiksi. Totaalikieltäytyjien rangaistuksista on luovuttava.
  • Puolustusmäärärahoille ei pidä luoda kasvuautomaattia. Määrärahat on mitoitettava todellisen tarpeen mukaan ja muu yhteiskunta huomioon ottaen.
  • Suomen on osallistuttava YK-johtoiseen rauhanturvaamiseen. Kaikissa operaatioissa on oltava YK:n mandaatti. Suomi ei saa ajautua minkään konfliktin tai sisällissodan osapuoleksi.
  • Suomen ei tule hakea eikä valmistella Nato-jäsenyyttä eikä kehittää Nato-suhteita sellaiseksi, että ne käytännössä kytkevät Suomen osaksi Nato-järjestelmiä.
  • Suomen ei tule käydä asekauppaa maiden kanssa, jotka ovat sodassa, konfliktin uhkaamia tai rikkovat ihmisoikeuksia. Suomen on toimittava EU:ssa asekaupan rajoittamisen puolesta ja tuettava YK:n toimia asekaupan rajoittamiseksi. Asekaupan valvonnan tulee olla avointa.
  • Suomen on tunnustettava Palestiinan valtio ja toimittava tunnustamisen puolesta kansainvälisesti.

 

Taide ja kulttuuri ovat perusoikeuksia

Taiteen ja kulttuurin avulla ihmiset voivat ilmaista itseään, kommunikoida muiden kanssa, tulla osaksi yhteisöä ja hahmottaa maailmaa laajasti ja kriittisesti. Taide ja kulttuuri ovat inhimillisen elämän ja sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeita ja niiden pitää olla ihmisen perusoikeuksia.

Omaehtoinen kulttuuritoiminta vahvistaa ja luo uusia tapoja elää. Taide ja kulttuuri tuovat yhteiskuntaan aineetonta hyvinvointia. Siirtymällä kulutuskeskeisyydestä kohti aineettoman hyvinvoinnin lisäämistä luodaan kotimaista työtä, joka on myös ympäristön kannalta kestävää.

Taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille asuinpaikasta, varallisuudesta, iästä ja taustasta riippumatta. Taidetta ja kulttuuria pitää viedä entistä enemmän sinne, missä ihmiset asuvat ja liikkuvat: myös lähiöihin ja pienille paikkakunnille.

Kaikilla lapsilla ja nuorilla tulee olla tasa-arvoinen mahdollisuus päästä taiteen ja kulttuurin piiriin. Osallistumisen edellytykset eivät saa olla kiinni perheen taloudellisesta tilanteesta tai asuinpaikasta.

Peruskoululla on keskeinen rooli tarjota monipuolisia taide- ja kulttuurielämyksiä lapsille ja nuorille. Näin heillä on mahdollisuus innostua ja löytää omia kiinnostuksen kohteita. Jokaiselle lapselle pitää taata pääsy hänen niin halutessaan taiteen perusopetuksen piiriin: kuvataidekouluihin, konservatorioihin ja muihin taideoppilaitoksiin.

Valtiolla ja kunnilla on keskeinen rooli tuottaa kulttuuripalveluja. Kirjasto on ylivoimaisesti suosituin kulttuuripalvelumme. Lähikirjastojen asema on turvattava ja kirjastojen riittävistä hankintamäärärahoista on huolehdittava.

Teattereille, museoille ja orkestereille on taattava riittävät valtionosuudet, jotta alueellisesti kattavasti voidaan tarjota kulttuuripalveluita kaikkialla Suomessa. Vapaan kentän toimintamahdollisuuksia on vahvistettava ja ns. kulttuurilaitoksia on kannustettava tiiviimpään yhteistyöhön vapaan kentän kanssa.

Taiteilijoille, kulttuurityöläisille ja luovien alojen ammattilaisille on maksettava työstään elämiseen riittävä toimeentulo. Kulttuuriväen sosiaali- ja eläketurva on nostettava työelämän yleiselle tasolle.

Taiteilijoiden mahdollisuuksia pitkäjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn on parannettava.

Tekijänoikeuksien pitää turvata taiteilijoiden ja luovien alojen työntekijöiden mahdollisuus saada toimeentulo tekemästään taiteellisesta työstä ja oikeus päättää omien teostensa käytöstä. Tekijänoikeudet pitää säilyttää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Kulttuurin ja taiteen tukemiseksi Vasemmisto ehdottaa:

  • Kulttuuripalveluiden ALV on säilytettävä alennetussa ALV-luokassa.
  • Digikirjojen ja -lehtien ALV on alennettava samalle alennetulle tasolle muiden kulttuuripalvelujen kanssa.
  • Taiteilijoiden sosiaali- ja eläketurvaa on parannettava.
  • Työttömyysturvan ehtoja on kohtuullistettava niin, että taiteilijat tulevat lähtökohtaisesti tulkituksi kohdelluksi muuna kuin yrittäjänä.
  • Taiteilija-apurahojen ja taiteilijaeläkkeiden määrää on lisättävä.
  • Kulttuurilaitosten valtionosuuksia ja vapaan kentän toiminta-avustuksia on lisättävä.
  • Lainauskorvaukset on nostettava vastaamaan muiden Pohjoismaiden tasoa ja lainauskorvaus ulotetaan koskemaan myös tutkimus- ja opetuskirjastoja.
  • Kulttuurilaitosten ja vapaan kentän ryhmien kiertuetoimintaa on tuettava.
  • Uusien taiteenalojen mahdollisuuksia päästä tukien piiriin on helpotettava.
  • On tähdättävä siihen, että museoihin on maksuton sisäänpääsy.

 

Kaikille mahdollisuus mielekkääseen liikuntaan

Liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnalle arviolta vuosittain kahden miljardin euron kustannukset. Vaikka liikkuminen on jokaisen oma valinta, ei yhteiskunta saa sulkea silmiään liikunnan ja urheilun eriarvoistumisesta. Terveyserot ovat kasvaneet tuloerojen kanssa käsi kädessä. Tutkimukset osoittavat, että köyhän terveysvalinnat eivät aina ole omaehtoisia, vaan varallisuuden sanelemia. Teoreettinen vapaus harrastaa ei riitä. Valtion ja kuntien on luotava mielekkäitä ja edullisia liikuntamahdollisuuksia ja siten innostettava aktiivisuuteen.

Liikkumattomuus on monien positiivisten asioiden seurausta. Digitalisaation luomat mahdollisuudet vapaa-ajalla, kehittyneet liikennevälineet tai fyysistä työtä vähentävät koneet ovat omalta osaltaan lisänneet hyvinvointia. Samalla ne luovat yhden suurimmista tulevaisuudenuhista, kun tulevaisuudessa yhä nuoremmat voivat fyysisesti huonosti, sairastuvat ja kuolevat tarpeettoman aikaisin.

Harrasteliikunnan on oltava laaja-alaisesti kaikkien ulottuvilla ja jo aloitettu liikunnan rahoitusuudistus on nostettava seuraavan hallituksen yhteiseksi hankkeeksi. Järjestäytyneen urheilun suurin ongelma – nuorten syrjäyttäminen liikunnasta – on torjuttava tukemalla harrastemuotoja joita nuoret itse haluavat harrastaa. Nykyisin Suomi romahtaa tilastoissa lasten harrasteliikkumisen määrän kärkipaikoilta nuorten liikunnan pohjalle johtuen järjestäytyneen urheilun nousevista kustannuksista sekä liiasta tavoitteellisuudesta. Rahoituksen tulee myös ohjata kuntia ja liikuntajärjestöjä toimimaan naisten ja vähemmistöjen aseman parantamiseksi liikunnassa ja urheilussa.

Liikunnan tukemiseksi Vasemmisto ehdottaa:

  • Hyvällä kaavoituksella on mahdollistettava sujuva liikunta ihmisten arjessa. Joukkoliikenteeseen yhdistetyn kävelyn ja pyöräilyn pitää aina olla ensisijainen liikkumismuoto.
  • Koulu- ja päiväkotipäivät on liikunnallistettava. Liikkuva Koulu –käytännöt on ulotettava kaikkiin kouluihin. Koulupäivän aikana on liikuttava vähintään tunti. Liikkumisen on otettava huomioon lasten ja nuorten erilaiset tarpeet ja liikuntatuntien kaavamaisesta sukupuolijaosta on luovuttava.
  • Valtion urheilulle antaman tuen on mentävä erityisesti sellaiseen lasten ja nuorten toimintaan johon kaikki voivat osallistua varallisuuteen, kunnianhimoon tai osaamiseen katsomatta.
  • Valtion kunnille liikuntaan antaman tuen on oltava vastikkeellista, jotta se kannustaa kuntia panostamaan sekä erityisryhmien että massojen liikuntaan.

 

Demokratiaa vahvistetaan myös paremmalla hallinnolla

Hyvinvointi- ja oikeusvaltio edellyttävät hyvää hallintoa. Valtion työntekijöiden vähentäminen tuottavuusohjelmalla säästi vuosina 2006-2010 arviolta 216 miljoonaa, mutta samaan aikaan palveluiden osto yksityisiltä lisääntyi yli 500 miljoonaa. Työntekijävaje aluehallinnossa ja valtiolla johtaa kalliiden konsulttipalveluiden lisäksi esimerkiksi oikeusturvan huononemiseen, työnvälityspalveluiden rapautumiseen ja huonoon ympäristövalvontaan.

Henkilöstön vähentämiseen tähdännyttä tuottavuusohjelmaa ei pidä aloittaa uudelleen. Sitä seurannutta tuloksellisuusohjelma on korjattava kokonaisvaltaisemmaksi siten, että henkilöstöä voidaan tarvittaessa lisätäkin silloin, kun se takaa paremman lopputuloksen. Hidas ja monimutkainen byrokratia vaikeuttaa niin yksilöiden, yritysten kuin kuntienkin toimintaa.

Toimivaa demokratiaa vahvistetaan toimivalla hallinnolla. Valtion keskushallintoa ja sen ohjausta ei tule keskittää tukitoimintojen yhdistämistä enempää. Ministeriöitä ei tule sulauttaa yhdeksi virastoksi ja siten keskittää yhä lisää valtaa pääministerille.

Toimiva hallinto on myös yhdenvertaisuuden edellytys. Syrjintäsuojaa on parannettava ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutetuille on taattava riittävät resurssit. Syrjivät lait on korjattava: avioliitto on avattava myös samaa sukupuolta oleville pareille ja translaki on uudistettava ihmisten sukupuolista itsemääräämisoikeutta kunnioittavalla tavalla”.

Useiden hallitusten ajan jatkunut sekava kuntarakenteiden uudistaminen ei johda mihinkään ilman selvää päämäärää. Monimutkainen isäntäkuntiin, mitä erilaisimpiin kuntayhtymiin, maakuntiin sekä aveihin ja elyihin perustuva hallinto on korvattava selkeällä ja demokraattisella kolmiportaisella hallinnolla, jossa jokainen taso paitsi päättää palveluista, myös huolehtii niiden rahoituksesta verotuksella.

Tehokkaamman ja kansanvaltaisemman hallinnon rakentamiseksi Vasemmisto ehdottaa:

  • Valtionhallinnon henkilöstön mekaaninen vähentäminen on lopetettava ja panostettava tuloksellisuuteen.
  • Valtaa ei saa keskittää pääministerille keskushallintoa yhdistämällä.
  • Päällekkäisestä ja vastuiltaan epäselvästä hallinnosta on luovuttava. Ylikunnallisesti järjestettävät palvelut on hallinnoitava demokraattisten vaalien kautta.

The post Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelma 2015 appeared first on Vasemmisto.

]]>
http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/vasemmistoliiton-eduskuntavaaliohjelma-2015/feed/ 0
Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen vaatii osaamista http://www.vasemmisto.fi/yleinen/luonnonvarojen-kestava-hyodyntaminen-vaatii-osaamista/ http://www.vasemmisto.fi/yleinen/luonnonvarojen-kestava-hyodyntaminen-vaatii-osaamista/#comments Tue, 25 Nov 2014 13:00:37 +0000 http://www.vasemmisto.fi/?p=18998 Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen pitää tärkeänä, että Suomessa on riittävästi osaavia yrityksiä ja viranomaisia, jotta voimme nousta kestävän luonnonvaratalouden edelläkävijäksi. Tämä visio on kirjattu valtioneuvoston luonnonvaraselontekoon, jota käsiteltiin tänään eduskunnan lähetekeskustelussa. – Teoriassa metsästä voidaan kerätä marjoja ja sieniä huomattavasti enemmän tai kaivosten sivukiveä on vaikka kuinka paljon tarjolla hyödynnettäväksi, mutta pitää olla yrityksiä, jotka […]

The post Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen vaatii osaamista appeared first on Vasemmisto.

]]>
Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen pitää tärkeänä, että Suomessa on riittävästi osaavia yrityksiä ja viranomaisia, jotta voimme nousta kestävän luonnonvaratalouden edelläkävijäksi. Tämä visio on kirjattu valtioneuvoston luonnonvaraselontekoon, jota käsiteltiin tänään eduskunnan lähetekeskustelussa.

– Teoriassa metsästä voidaan kerätä marjoja ja sieniä huomattavasti enemmän tai kaivosten sivukiveä on vaikka kuinka paljon tarjolla hyödynnettäväksi, mutta pitää olla yrityksiä, jotka saavat siitä kannattavaa liiketoimintaa, Hänninen totesi vasemmiston ryhmäpuheessa.

– Valtiovalta voi tätä prosessia edistää ja ohjata vain välillisesti. Tärkeää kuitenkin on, että silloin kun on erityisesti tarpeen turvata luonnon ja muut ympäristöarvot sekä ihmisten terveys ja turvallisuus, lupa- ja valvontaviranomaisten voimavarat ovat riittävät.

Hänninen linjasi myös valtiollisen kaivosyhtiön puolesta ja viittasi yhteiskunnalle koituviin kustannuksiin Talvivaaran kaivosyhtiön konkurssin jälkeen. Itä- ja Pohjois-Suomelle tärkeiden kaivosten tulee myös tukea paikallis- ja aluetaloutta.

Vasemmisto ei kannata ainakin Keskustan haaveilemaa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön sulauttamista luonnonvaraministeriöksi. Hännisen mukaan maa- ja metsätalouden etukysymyksiin perehtynyt ministeriö olisi ympäristöasioiden valvojana kuin pukki kaalimaan vartijana.

Lisätietoja: Katja Hänninen, 050 512 3325
Lue ryhmäpuhe kokonaisuudessaan

The post Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen vaatii osaamista appeared first on Vasemmisto.

]]>
http://www.vasemmisto.fi/yleinen/luonnonvarojen-kestava-hyodyntaminen-vaatii-osaamista/feed/ 0
Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen vaatii osaamista http://www.vasemmisto.fi/puheet/puheita-2014/luonnonvarojen-kestava-hyodyntaminen-vaatii-osaamista-2/ http://www.vasemmisto.fi/puheet/puheita-2014/luonnonvarojen-kestava-hyodyntaminen-vaatii-osaamista-2/#comments Tue, 25 Nov 2014 13:00:20 +0000 http://www.vasemmisto.fi/?p=19001 Katja Hännisen pitämä Vasemmistoliiton ryhmäpuhe lähetekeskustelussa Valtioneuvoston luonnonvaraselonteon linjausten päivityksestä 25.11.2014 Selonteko on neljä vuotta sitten käsitellyn selonteon päivitys. Periaatteessa se olisi voitu antaa suoraan selvityksenä valiokunnalle, mutta selonteon antaminen ja sen kuljettaminen lähetekeskustelun kautta valiokuntaan antaa asialle enemmän painoa. Selonteossa pyritään kytkemään luonnonvarat toisaalta globaaliin ja toisaalta sukupolvet ylittävään tarkasteluun. Nykyaikana se onkin perusteltua. […]

The post Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen vaatii osaamista appeared first on Vasemmisto.

]]>
Katja Hännisen pitämä Vasemmistoliiton ryhmäpuhe lähetekeskustelussa Valtioneuvoston luonnonvaraselonteon linjausten päivityksestä 25.11.2014

Selonteko on neljä vuotta sitten käsitellyn selonteon päivitys. Periaatteessa se olisi voitu antaa suoraan selvityksenä valiokunnalle, mutta selonteon antaminen ja sen kuljettaminen lähetekeskustelun kautta valiokuntaan antaa asialle enemmän painoa.

Selonteossa pyritään kytkemään luonnonvarat toisaalta globaaliin ja toisaalta sukupolvet ylittävään tarkasteluun. Nykyaikana se onkin perusteltua. Muutama vuosikymmen sitten näkökulma olisi varmasti ollut huoltovarmuudessa, elinkeinojen edistämisessä ja alueellisessa kehittämisessä. Selonteko on otsikoitu ”Suomi kestävän luonnonvaratalouden edelläkävijäksi 2050”. Aiemmin älykkääksi luonnonvarataloudeksi nimetty visio on näin saanut uuden sisällön.

Kunnianhimoinen visio ainakin on, mutta kysyä sopii ylletäänkö siihen selonteon keinoilla. Liian paljon selonteko pysyttelee passiivimuodossa, vaikka tehtäväksiantojaksoissa sitten luetellaankin vastuuministeriöt. Visioista on kuitenkin pitkä matka arjen päätöstilanteisiin.

Paljolti vision toteutus riippuu myös yksittäisistä yrityksistä ja yritysten yhteistoiminnasta, siitä, miten ne kykenevät löytämään sellaista mielekästä liiketoimintaa, joka tukee näitä tavoitteita. Ja orastavankin liiketoiminnan voivat tuhota tai sitä edistää niin yleiset suhdanteet kuin yksittäisten raaka-aineiden hintavaihtelut.

Teoriassa metsästä voidaan kerätä marjoja ja sieniä huomattavasti enemmän tai kaivosten sivukiveä on vaikka kuinka paljon tarjolla hyödynnettäväksi, mutta pitää olla yrityksiä, jotka saavat siitä kannattavaa liiketoimintaa.

Me olemme siis pitkälti sen varassa, että meillä on kyvykkäitä yrittäjiä pätevine henkilöstöineen etsimässä kannattavia mahdollisuuksia. Valtiovalta voi tätä prosessia edistää ja ohjata vain välillisesti. Tärkeää kuitenkin on, että silloin kun on erityisesti tarpeen turvata luonnon ja muut ympäristöarvot sekä ihmisten terveys ja turvallisuus, lupa- ja valvontaviranomaisten voimavarat ovat riittävät.

Talvivaaran mittava epäonnistuminen ympäristökysymyksen osalta on paljon puhuva esimerkki. On oltava siis riittävästi pätevää henkilöstöä arvioimaan laajenevan kaivosteollisuuden vaikutuksia ympäristöön ja luontoon.

Kaivostoiminta voi olla Itä- ja Pohjois-Suomelle tärkeä toimentulon lähde. Hankkeiden tulee tukea paikallis- ja aluetaloutta. Valtiollinen kaivosyhtiö olisi perusteltu, sillä näyttää, että Talvivaaran kaivosyhtiön konkurssi tuo joka tapauksessa yhteiskunnalle melkoiset vastuut. Lisäksi kaivoksen ehtyessä jälkeen jäävät sivukivitonnit, tyhjät asunnot ja muut rakennukset sekä tarpeettomaksi jäävä perusrakenne, joten yhteiskunnalle on joka tapauksessa tärkeää varautua ajoissa kaivoksen ehtymiseen.

Keskusta näyttää haikailevan maa- ja metsätalousministeriöstä luonnonvaraministeriötä, jolloin sinne siirretäisiin merkittävä osa nykyisistä ympäristöministeriön tehtävistä. Me emme kannata tällaista hanketta. Maa- ja metsätalousministeriö on keskittynyt maa- ja metsätalouden etukysymyksiin. Siitä ei yksinkertaisesti ole valvojaksi ja ympäristönäkökulman puolustajaksi. Tällainen muutos saattaisi olla kohtalokas, tehtäisiin pukista kaalimaan vartija.

Luonnonvarojen omistuksesta selonteossa ei ole uutta tai mullistavaa. Itse asiassa viitataan vain selonteon jälkeen annettuihin lakeihin, joilla luonnonvarojen sääntelyä on edellisen selonteon jälkeen uudistettu. Saamelaisalueiden erityiskysymyksiin ja esimerkiksi ei puututa selonteossa lainkaan. Saamelaisten oikeuksien parantaminen alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen ratifioinnilla on tehtävä vielä tällä vaalikaudella.

The post Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen vaatii osaamista appeared first on Vasemmisto.

]]>
http://www.vasemmisto.fi/puheet/puheita-2014/luonnonvarojen-kestava-hyodyntaminen-vaatii-osaamista-2/feed/ 0
Kaapit auki ja avioliittolaki uusiksi! http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/kaapit-auki-ja-avioliittolaki-uusiksi/ http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/kaapit-auki-ja-avioliittolaki-uusiksi/#comments Sun, 23 Nov 2014 13:52:59 +0000 http://www.vasemmisto.fi/?p=18993 Vasemmistoliiton puoluevaltuusto ilmaisee vahvan tukensa eduskunnan käsittelyssä olevalle suomalaisten enemmistön tukemalle kansalaisaloitteelle tasa-arvoisesta avioliittolaista.

The post Kaapit auki ja avioliittolaki uusiksi! appeared first on Vasemmisto.

]]>
Kannanotto 23.11.2014

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto: Kaapit auki ja avioliittolaki uusiksi!

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto ilmaisee vahvan tukensa eduskunnan käsittelyssä olevalle suomalaisten enemmistön tukemalle kansalaisaloitteelle tasa-arvoisesta avioliittolaista. Aloitteen hyväksyminen tarkoittaa sitä, että samaa sukupuolta olevilla pareilla on oikeus avioitua. Oikeus avioliittoon on keskeinen ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuuskysymys. Suomen on korkea aika liittyä Pohjoismaiden ja useiden muiden Euroopan maiden rintamaan yhdenvertaisuuden puolesta.

Avioliittolain muutos vähentää syrjintää ja vahvistaa sateenkaariperheiden lasten asemaa. Merkittävä osa suomalaislapsista kasvaa perheissä, joissa on yksi vanhempi tai joissa vanhemmat ovat samaa sukupuolta.

Tutkimustieto ei tue käsitystä siitä, että lapselle olisi haitallista varttua samaa sukupuolta olevien vanhempien perheessä. Nykyinen syrjivä lainsäädäntö asettaa nais- ja miesparien perheet muita heikompaan asemaan, ja tilanteen korjaaminen on myös lasten etu.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tukee yksimielisesti kansalaisaloitetta tasa-arvoisesta avioliittolaista. Puoluevaltuusto kutsuu loppujakin puolueiden kansanedustajia ulos kaapeista ja äänestämään ihmisarvon puolesta ja syrjintää vastaan.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne näytti mallia voimakkaalla kannanotollaan lakimuutoksen puolesta. Vasemmistoliiton puoluevaltuutetut tervehtivät ilolla sitä, että yhä useampi SDP:n kansanedustaja on ymmärtänyt asian keskeiseksi ihmisoikeuskysymykseksi ja tukee lakialoitetta.

Vastaavaa Vasemmistoliiton puoluevaltuusto toivoo myös kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubbilta. Kokoomuksella on voimassa oleva puoluekokouspäätös tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Stubbilla on nyt erinomainen tilaisuus rynniä kaapista ulos ja näyttää esimerkillään, että kokoomus on tasa-arvon ja vapauden puolella syrjivää lainsäädäntöä vastaan myös käytännössä.

Lisätietoja

Hanna Sarkkinen

puoluevaltuuston puheenjohtaja

p. 040 528 9641

The post Kaapit auki ja avioliittolaki uusiksi! appeared first on Vasemmisto.

]]>
http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/kaapit-auki-ja-avioliittolaki-uusiksi/feed/ 0
Kyllönen: ”Rahat herrojen persauksissa” http://www.vasemmisto.fi/tiedotteet/tiedotteet-2014/kyllonen-rahat-herrojen-persauksissa/ http://www.vasemmisto.fi/tiedotteet/tiedotteet-2014/kyllonen-rahat-herrojen-persauksissa/#comments Sat, 22 Nov 2014 14:17:54 +0000 http://www.vasemmisto.fi/?p=18983 – Jäsenmaat menettävät epäterveessä verokilpailussa ja verojen välttelyssä biljoonan eli tuhat miljardia euroa vuodessa. Ei tarvitse enää kysellä, minne tänä rikkaimpana aikana koskaan rahat katoavat: ne ovat kirjaimellisesti herrojen persauksissa. Kyllönen kyseenalaisti EU-komission kyvyn toimia veronkiertoa vastaan.

The post Kyllönen: ”Rahat herrojen persauksissa” appeared first on Vasemmisto.

]]>
Merja Kyllösen tiedote 22.11.2014

Merja Kyllönen veronkierrosta: ”Rahat herrojen persauksissa”

Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Merja Kyllönen pitää harmaan talouden ja veroparatiisien torjuntaa EU:n suurimpana haasteena.

– Jäsenmaat menettävät epäterveessä verokilpailussa ja verojen välttelyssä biljoonan eli tuhat miljardia euroa vuodessa. Ei tarvitse enää kysellä, minne tänä rikkaimpana aikana koskaan rahat katoavat: ne ovat kirjaimellisesti herrojen persauksissa.

Kyllönen kyseenalaisti EU-komission kyvyn toimia veronkiertoa vastaan.

– Samaan aikaan julkisten talouksien velka kasvaa, palveluita ajetaan alas, kansalaisten taakkaa kasvatetaan ja veronmaksukykyä vaaditaan eniten heiltä, joilla sitä vähiten on. Tämä johtaa koko Eurooppaa vakavaan sosiaaliseen kriisiin.

– Vaatimukset pitää kohdistaa nimenomaan heihin, joilla veronmaksukykyä on. Nyt kysytään, pystyykö tämä komissio kohdentamaan kuritoimensa heihin, joihin se todella pitää kohdistaa. Vai kyykytetäänkö kansaa edelleen sumeilematta lotkauttamatta korvaakaan todellisille roistoille tässä maailmassa, Kyllönen sanoi puheessaan lauantaina Vasemmistoliiton puoluevaltuustossa.

Kyllönen kommentoi puheessaan myös Euroopan parlamentin ensi viikon äänestystä epäluottamuslauseesta Euroopan komissiolle.

– Jokainen teistä tietää, ettei vasemmisto Euroopassa tukenut Junckeria komission puheenjohtajaksi. Yksi painavimmista syistä oli hänen taustansa Euroopan suurimman veroparatiisin Luxembourgin pääministerinä. Kahdet rattaat täälläkin: ajetaan vahvaa kuripolitiikkaa muille, mutta oman maan toimintatavat ja moraali eivät kestä päivänvaloa, Kyllönen sanoi.

– Luxleaks -tietojen tultua julki me esitimme Junckerille epäluottamuslausetta, jonka allekirjoittamisesta S&D ja vihreät kieltäytyivät ja ilmoittivat taistelevansa Junckerin systeemiä vastaan hänen johdollaan. Jälleen on pukki kaalimaan vartijana.

– Äärioikeisto on nyt saanut kerättyä oman nimilistansa, mutta heidän kohteenaan on kaataa pelkästään Juncker. Sairaalle verojärjestelmälle ei ole tarkoitus tehdä mitään. Verojen välttely ja veroparatiisitoiminta ei ole ongelma pelkästään Luxembourgissa, mutta äärioikeisto ei halua muistaa ongelmia esimerkiksi Englannissa koska suuri joukko heistä tulee juuri sieltä. Koska epäluottamuslauseen sisältö on tyhjä, vasemmisto tulee äänestämään ensi viikolla tyhjää.

———————-

The post Kyllönen: ”Rahat herrojen persauksissa” appeared first on Vasemmisto.

]]>
http://www.vasemmisto.fi/tiedotteet/tiedotteet-2014/kyllonen-rahat-herrojen-persauksissa/feed/ 0
Sipilän esitys valtionyhtiöiden myynnistä ei taloudellisesti järkevä http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/paavoarhinmaki/sipilan-esitys-valtionyhtioiden-myynnista-ei-taloudellisesti-jarkeva/ http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/paavoarhinmaki/sipilan-esitys-valtionyhtioiden-myynnista-ei-taloudellisesti-jarkeva/#comments Sat, 22 Nov 2014 13:29:58 +0000 http://www.vasemmisto.fi/?p=18979 Paavo Arhinmäki: Valtionyhtiöistä saatava tuottoprosentti on huomattavasti korkeampi, kuin valtion lainakorko. Miksi tuottavaa omaisuutta myytäisiin tällaisessa tilanteessa? Eihän siinä ole mitään järkeä.

The post Sipilän esitys valtionyhtiöiden myynnistä ei taloudellisesti järkevä appeared first on Vasemmisto.

]]>
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen tiedote      22.11.2014 julkaisuvapaa

Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki puhui Vasemmiston puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä tänään.

–   Usein kysytään, onko varaa elvyttää. Tosiasiassa pitää kysyä, onko varaa olla elvyttämättä. Kaikkialla Euroopassa on nähty viime vuosien aikana, että kiristävä talouspolitiikka on vain heikentänyt talouden tilaa. Sekä kansainväliset että kotimaiset talousasiantuntijat suosittelevat nyt elvytystä. Nyt on aika muuttaa talouspolitiikan suuntaa, Arhinmäki sanoi.

–  Tällä hetkellä Suomi saa lainaa käytännössä nollakorolla. Samaan aikaan meillä on mittava investointivelka ja massatyöttömyys. Siksi on järkevää tehdä nyt ne investoinnit, jotka pitää tehdä joka tapauksessa tulevaisuudessa. Näin luodaan kasvua ja työtä.
Suomessa on virallisten tilastojen mukaan noin 320 000 työtöntä ja laaja työttömyys on 450 000. Pitkäaikaistyöttömien määrä lähestyy 100 000 henkeä. Esimerkiksi pelkästään pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamat suorat työttömyysturvamenot valtiolle ja kunnille ovat ensi vuonna jo noin 800 miljoonaa euroa. Päälle tulevat menetetyt verotulot, kansantalouden menettämä työpanos ja kasvavat sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset. Elvyttäminen lainalla vahvistaa jo varsin lyhyellä tähtäimellä valtiontaloutta.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on esittänyt tänään valtion omaisuuden mittavaa myymistä. Paavo Arhinmäen mielestä esitys on huono, sillä tuottavan omaisuuden myyminen on taloudellisesti järjetöntä.
–  Valtionyhtiöistä saatava tuottoprosentti on huomattavasti korkeampi, kuin valtion lainakorko. Miksi tuottavaa omaisuutta myytäisiin tällaisessa tilanteessa? Eihän siinä ole mitään järkeä.

–    Valtionyhtiöillä on myös tärkeä elinkeinopoliittinen merkitys ja alueellinen työllistävä vaikutus. Pikemminkin pitäisi vahvistaa valtion omistusta yhtiöissä, joilla on yhteiskunnallinen merkitys. Tästä hyvä esimerkki on valtion osaomistus Turun telakasta. Valtionyhtiöiden omistajaohjausta on myös vahvistettava.

–   Mihin Keskustan Sipilältä on unohtunut se yhteinen kritiikki, jota Vasemmiston rinnalla Keskusta esitti esimerkiksi Fortumin sähköverkon myynnin yhteydessä?

The post Sipilän esitys valtionyhtiöiden myynnistä ei taloudellisesti järkevä appeared first on Vasemmisto.

]]>
http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/paavoarhinmaki/sipilan-esitys-valtionyhtioiden-myynnista-ei-taloudellisesti-jarkeva/feed/ 0
Vaihtoehtomme: hyvinvointivaltion jälleenrakentaminen http://www.vasemmisto.fi/puheet/puheita-2014/vaihtoehtomme-hyvinvointivaltion-jalleenrakentaminen/ http://www.vasemmisto.fi/puheet/puheita-2014/vaihtoehtomme-hyvinvointivaltion-jalleenrakentaminen/#comments Sat, 22 Nov 2014 09:09:04 +0000 http://www.vasemmisto.fi/?p=18971 Meidän vaihtoehtomme on hyvinvointivaltion jälleenrakentaminen. Me haastamme kaikkialta saarnattavan vaihtoehdottomuuden. Meidän pitää tuoda yksipuoliseen talouskeskusteluun vaihtoehtoja ja sävyjä ja muistuttaa mitä varten politiikkaa ylipäätään tehdään, yhteiskuntaa rakennetaan ja taloutta pyöritetään: ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

The post Vaihtoehtomme: hyvinvointivaltion jälleenrakentaminen appeared first on Vasemmisto.

]]>
Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajan Hanna Sarkkisen avauspuhe puoluevaltuustossa 22.11.2014

Arvoisat puoluevaltuutetut, muut läsnäolijat, hyvät toverit

Suomen politiikassa on käynnissä voimakas oikeistovyörytys, jonka tavoitteena on purkaa työelämän säätelyä ja leikata hyvinvointipalveluita.  Itseään täynnä olevat EK, oikeistopuolueet ja pankkialan edustajat esittävät pokkana, että hyvinvointivaltion purkaminen on ainoa vaihtoehto pelastaa hyvinvointivaltio.

Valtuustokuva

Me vasemmistossa sanomme, että näin ei ole. Meidän vaihtoehtomme on hyvinvointivaltion jälleenrakentaminen. Me haastamme kaikkialta saarnattavan vaihtoehdottomuuden. Meidän pitää tuoda yksipuoliseen talouskeskusteluun vaihtoehtoja ja sävyjä ja muistuttaa mitä varten politiikkaa ylipäätään tehdään, yhteiskuntaa rakennetaan ja taloutta pyöritetään: ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Meidän pitää muistuttaa, että talous on poliittista ja talouspolitiikassa on vaihtoehtoja. Me esitämme vaihtoehdon leikkauspolitiikalle, se on elvyttävä ja työllisyyttä luova ja hyvinvointia tukeva talous- ja yhteiskuntapolitiikka.

Tutkimusten ja vertailujen mukaan maat, joissa on hyvinvoivat ja koulutetut ihmiset ja kapeat tuloerot menestyvät globaalisti parhaiten. Hyvinvoinnin ja koulutukset rapauttaminen ja eriarvoisuuden lisääminen ei siis ole tie menestykseen, se hyvät toverit on peruuttamista historian romukoppaan. Ja kokoomuksen sanoin, peruuttamalla ei pääse eteenpäin.
Kevään eduskuntavaaleissa meidän pitää tarjota positiivinen, uskottava ja moderni, luottamusta herättävä visio hyvinvointivaltion jälleenrakentamiseksi, jonka puolesta äänestää.

Meidän täytyy pitää kiinni siitä, mikä nykyisessä yhteiskunnassa on hyvää ja toimivaa ja uudistaa se, mikä uudistamista tarvitsee. Meidän on määriteltävä uudistamisen tarpeet ja ehdot ja tarjottava positiivisia uudistuksia ja visioita. Me emme voi jämähtää pelkästään puolustamaan vanhaa, sillä vanhat lääkkeet eivät aina toimi uusiin sairauksiin. Hyvinvointivaltiosta on voitava siirtää toimimattomia asioita myös roskakoppaan, uudistus voi myös olla mahdollisuus parempaan.

Vaikka talouskriisin ratkaiseminen ja erityisesti työllisyyden parantaminen on todella tärkeää ja työllisyys tulee varmasti olemaan kärkivaaliteemamme, emme silti saa unohtaa politiikassa ja vaalitavoitteissa meitä uhkaavaa, kaikista vakavinta kriisiä, nimittäin ilmastonmuutosta ja ekologista kriisiä. Meidän pitää pyrkiä rakentamaan sellainen vaaliohjelma ja tekemään sellaista politiikkaa, joka näyttää myös tietä vähäpäästöisempään tulevaisuuteen. Meillä on myös globaali vastuu ja olemme vastuussa myös tuleville sukupolville.

Tässäpä haastetta tälle viikonlopulle kun käsittelemme ja päätämme eduskuntavaaliohjelmastamme, jolla lähdemme vaalikeskusteluihin kohti kevään eduskuntavaaleja.

Ehdokasasettelu on kovassa vauhdissa eri puolilla Suomea, monissa paikoissa jo valmis. Meidän pitää muistaa, että kukaan kansanedustaja ei pääse eduskuntaan vain omilla ansioillaan.
Puolue, vaalitöitä tekevät vapaaehtoiset ja muut ehdokkaat ovat kaikkien kansanedustajien takana.
Siksi toivonkin, että kaikkialla Suomessa puolueen yhteisen vaalityön tekeminen on tärkeintä, eikä ehdokkaiden välille nähdä rumaa kilpailua tai omaa etua tavoittelevaa laskelmointia ehdokasasettelutilanteessa. Koko puolueen etu on, että saamme listoillemme ehdokkaiksi kaikki parhaat voimat ja teemme vaalityötä hyvässä yhteistyössä ja hyvässä yhteishengessä.
Loistavat ehdokkaat, lämmin yhteishenki, huomenna päätettävä hyvä vaaliohjelma ja kova työ tuo meille voiton kevään eduskuntavaaleissa!

Politiikka on kuitenkin muutakin kuin vaaleja. Arkista aherrusta kunnanvaltuustoissa, kansalaisjärjestöissä, ammattiyhdistyksissä, puolueen paikallisyhdistyksissä, mielipiteiden esiin tuomista lehdissä ja somessa. Siksi meidän pitää kaikkien vaalikampanjoiden välillä joskus pysähtyä miettimään myös puolueen toiminnan kehittämistä ja toiminnan tekemisen tapoja sekä politiikan sisältöjä. Siksi meillä on tänään ohjelmassa työryhmätyöskentelyä, johon toivon kaikkien osallistuvan aktiivisesti.

Yksi järjestöllinen asia, minkä tärkeyttä haluan korostaa, on puolueen jäsenhankinta. Jäsenkunta tekee puolueen ja uusien jäsenten jatkuva rekrytoiminen on ensiarvoisen tärkeää puolueen kaiken toiminnan kannalta. Hyvä politiikka on tietysti parasta jäsenhankintaa, mutta sen lisäksi tarvitaan aktiivista toimintaa ja rohkeaa jäsenkaavakkaiden tarjoamista.

Ei riitä, että piiri- tai kunnallisjärjestöissä käynnistetään vuosittain jäsenhankintakampanja, jotka jäävät loppuviimein vain kokouspäätöksiksi ilman sen kummempaa toteuttamista.
Me vasemmistossa olemme usein liian ujoja tarjoamaan puolueen jäsenyyttä uusille ihmisille tai kysymään ihmisiä ehdokkaiksi listoillemme. Pois ujous, meillä ei ole mitään hävettävää, sillä me edustamme aatteista ja puolueista parhainta!

Puoluetoimintaan kuuluu myös sosiaalisuus ja ihmisten kohtaaminen. Puoluetoimintaa ei aina tarvitse tehdä ryppyotsassa ja ryppyotsaisinkin meistä tarvitsee välillä irrottelua, joten tänään on Vartiokylän työväentalolle järjestetty illanvietto. Me tiedämme, että vasemmistolla on parhaat juhlat, mutta juhlikaa kuitenkin sen verran maltillisesti että olette hyvissä hengen ja ruumiin voimissa aamulla käsittelemässä eduskuntavaaliohjelmaa.

Eurovaalikampanjamme ja eurovaaliohjelmamme onnistui hyvin ja siivittivät meidät niiden vaalien suurimmaksi vaalivoittajaksi. Jatketaan samaan malliin ja pidetään reipas, keskusteleva ja hyvähenkinen kokous jonka tuloksena on eduskuntavaalivoiton tuova eduskuntavaaliohjelma!

Kokous on avattu.

The post Vaihtoehtomme: hyvinvointivaltion jälleenrakentaminen appeared first on Vasemmisto.

]]>
http://www.vasemmisto.fi/puheet/puheita-2014/vaihtoehtomme-hyvinvointivaltion-jalleenrakentaminen/feed/ 0
Vasemmiston puoluevaltuusto kokoontuu http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/vasemmiston-puoluevaltuusto-kokoontuu/ http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/vasemmiston-puoluevaltuusto-kokoontuu/#comments Sat, 22 Nov 2014 07:51:47 +0000 http://www.vasemmisto.fi/?p=18967 Vasemmistoliiton puoluevaltuusto kokoontuu Helsingissä lauantaina ja sunnuntaina 22.-23.11. Asialistalla mm. eduskuntavaaliohjelmasta päättäminen. Katso kokousohjelma Seuraa kokousta suorana lähetyksenä osoitteessa vasemmisto.fi/live

The post Vasemmiston puoluevaltuusto kokoontuu appeared first on Vasemmisto.

]]>
Vasemmistoliiton puoluevaltuusto kokoontuu Helsingissä lauantaina ja sunnuntaina 22.-23.11.
Asialistalla mm. eduskuntavaaliohjelmasta päättäminen.

Katso kokousohjelma

Seuraa kokousta suorana lähetyksenä osoitteessa vasemmisto.fi/live

The post Vasemmiston puoluevaltuusto kokoontuu appeared first on Vasemmisto.

]]>
http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/vasemmiston-puoluevaltuusto-kokoontuu/feed/ 0
Puoluevaltuuston esityslista http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/puoluevaltuuston-esityslista/ http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/puoluevaltuuston-esityslista/#comments Fri, 21 Nov 2014 14:09:33 +0000 http://www.vasemmisto.fi/?p=18962 Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokousohjelma Lauantai 22.11.2014 Klo 10.00 Ilmoittautuminen Kokouksen avaus, puoluevaltuuston pj. Hanna Sarkkinen Laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta Työjärjestyksen ja menettelytapojen hyväksyminen Valiokuntien valinta Klo 11.20 Poliittinen tilanne Poliittinen tilanne, puheenjohtaja Paavo Arhinmäki Toiminta Euroopan parlamentissa, Euroopan parlamentin jäsen Merja Kyllönen Yleiskeskustelu Klo 13.00 Lounas Klo 13.15 Tiedotustilaisuus, auditorio Klo 13.45 […]

The post Puoluevaltuuston esityslista appeared first on Vasemmisto.

]]>
Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokousohjelma

Lauantai 22.11.2014

Klo 10.00 Ilmoittautuminen
Kokouksen avaus, puoluevaltuuston pj. Hanna Sarkkinen
Laillisuus ja päätösvaltaisuus
Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
Työjärjestyksen ja menettelytapojen hyväksyminen
Valiokuntien valinta

Klo 11.20 Poliittinen tilanne
Poliittinen tilanne, puheenjohtaja Paavo Arhinmäki
Toiminta Euroopan parlamentissa, Euroopan parlamentin jäsen Merja Kyllönen
Yleiskeskustelu

Klo 13.00 Lounas

Klo 13.15 Tiedotustilaisuus, auditorio

Klo 13.45 Eduskuntavaalit
Eduskuntavaaliohjelman esittely, Jussi Saramo
Keskustelu

Klo 15.00 Yleiskeskustelu jatkuu
Klo 15.45 Vasemmistoliiton toiminta 2015
Toimintasuunnitelman 2015 esittely, Marko Varajärvi
Talousarvion 2015 esittely, Eila Viljakainen
Esitys vuoden 2015 jäsenmaksun suuruudesta, Eila Viljakainen

Keskustelu

Jakaantuminen työryhmiin
1. Puoluevaltuuston toiminnan kehittäminen
2. Uusia ideoita puolueen jalkatyöhön
3. Talouspolitiikka puolueen politiikan keskiössä

Klo 16.00 Kahvi

Klo 16.30 – 18.00 Työryhmätyöskentely jatkuu
Klo 19.30 Illallinen Vartiokylän työväentalossa, Rusthollarinkuja 3, 00910 Helsinki
Klo 21.00 Illanvietto Vartiokylän työväentalossa

Sunnuntai 23.11.2014

Klo 9.00 Työryhmien työn purku
Klo 9.30 Eduskuntavaaliohjelman hyväksyminen
Klo 11.00
Toimintasuunnitelma vuodelle 2015
Jäsenmaksun suuruus vuodelle 2015
Talousarvio vuodelle 2015
Kannanottojen hyväksyminen
Muut esille tulevat asiat

The post Puoluevaltuuston esityslista appeared first on Vasemmisto.

]]>
http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/puoluevaltuuston-esityslista/feed/ 0
Eduskunnan viikko 47: Keskustelua Talvivaarasta http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/eduskunnan-viikko-47-keskustelua-talvivaarasta/ http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/eduskunnan-viikko-47-keskustelua-talvivaarasta/#comments Fri, 21 Nov 2014 10:37:09 +0000 http://www.vasemmisto.fi/?p=18957 Katja Hänninen mainitsi Talvivaaran yhteydessä ympäristöriskit ja viittaisi öljynsuojarahastoon.
Silvia Modigin ajama ryhmärakentamislaki eduskuntaan.
Hallituksen mielestä vanhus ei saa hoivapaikkaa sillä perusteella, että se olisi tarpeen arvokkaan elämän takia.

The post Eduskunnan viikko 47: Keskustelua Talvivaarasta appeared first on Vasemmisto.

]]>
Katja Hänninen mainitsi Talvivaaran yhteydessä ympäristöriskit ja viittaisi öljynsuojarahastoon.

Silvia Modigin ajama ryhmärakentamislaki eduskuntaan.

Hallituksen mielestä vanhus ei saa hoivapaikkaa sillä perusteella, että se olisi tarpeen arvokkaan elämän takia.

 

Lisäbudjetissa rahaa Talvivaaraan

Tiistaina täysistunnossa lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan hallituksen esitys, että kolmannessa tämän vuoden lisätalousarviossa varauduttaisiin Talvivaaran kaivoksen ongelmiin.

Vasemmiston Katja Hänninen piti hienona sitä, että saataisiin uusi toimija Talvivaara-yhtiöön mukaan ja toiminta voisi sitten jatkua turvattuna ja saataisiin työpaikat säilytettyä. Hän puuttui myös ympäristöriskeihin.
– Olisi tärkeää, että valtio ennakoisi paremmin näitä riskejä myös lupaprosesseissa, ja meillähän on erilaisia rahastoja, kuten öljysuojarahasto, jolla riskejä öljyvahinkojen osalta rahoitetaan ja ehkäisytoimia maksetaan.

Hänninen esitti epäilyksensä bioliuotusmenetelmän toimivuudesta.
– Nikkelin bioliuotusta on kokeiltu aiemmin Australiassa, ja sielläkin vesihuollon ongelmat keskeyttivät projektin.

Jari Myllykoski piti ripeää toimintaa asiassa hyvänä.
– Kaivoksen toiminta ja toimintakykyisyys on ainoa mahdollisuus huolehtia siitä, että tämä jätevesitilanne pystytään ottamaan haltuun ja hallitsemaan.

Martti Korhonen puolestaan arveli, että osaava henkilöstö ja alihankkijat ehtivät lähteä kaivokselta. Siihen kiinnitti huomiota myös Kari Uotila.

Ryhmärakennuttamislaki eduskuntaan

Hallitus antoi vihdoin esityksen ryhmärakentamista helpottavaksi laiksi. Vasemmiston Silvia Modig oli ollut ajamassa sitä Kataisen hallituksen ohjelmaan.

Tuomio vaikkei tekijä tiennyt

Hallitus esittää rikoslain tiukennusta niin, että ihmiskaupan uhrin hyväksikäytöstä voitaisiin prostituutiotapauksissa tuomita, vaikka tekijä ei olisi ollut tietoinen tilanteesta.

Vasemmiston Anna Kontula arvosteli esitystä katsoen sen vaikeuttavan prostituoitujen asemaa ja heikentävän mahdollisuuksia saattaa poliisin tietoon epäilyttäviä tilanteita. Hän piti poliisin kuunteluvaltuuksien lisäämistä epäilyttävänä.
– Me tiedämme jo nykyisestä oston osakriminalisoinnista, että se on vähentänyt asiakkaiden halua ilmoittaa havainnoistaan ihmiskaupan suhteen. On aivan varmaa, että jos tietoisuus ihmiskaupasta entisestään lisää todennäköisyyttä saada sakot, niin ei se ainakaan sitä halukkuutta lisää. Ja näin meillä on yksi mahdollinen niistä vähistä kanavista, joista viranomaiset ylipäätään voivat saada tietoa ihmiskaupasta, aika huolellisesti tukittu.

Myöskään Erkki Virtanen ei ollut vakuuttunut esityksen järkevyydestä.
– Vanha sananlasku siitä, että tie varsin lämpimään paikkaan on kivetty hyvillä pyrkimyksillä ja aikomuksilla, sopii turhankin hyvin tähän lakiesitykseen.

Hallitus: arvokas elämä ei enää riitä perusteeksi vanhuksen hoivapaikkaan

Hallitus esittää pari vuotta vanhaa vanhuspalvelulakia heikennettäväksi. Laissa on yhtenä perusteena hoivapaikalle ollut se, että voitaisiin turvata vanhukselle arvokas elämä. Eduskunta sai hallituksen säästölakiesityksen, jossa tämä peruste poistetaan.

Vasemmiston Erkki Virtasen mukaan toista vuotta vanha vanhuspalvelulaki avasi uudenlaisen mahdollisuuden hyvään vanhustenhoitoon, sellaiseen vanhuuteen, jonka me kaikki suomalaiset ansaitsemme, ja kun meitä yhä useampi on jatkossa sitten sitä ansaitsemista toivomassa, niin me todella sitä tarvitsemme.

Virtasen mukaan hallituksen nyt esittämä säästämistapa on väärä.
– Arvoisa ministeri ja arvoisat hallituspuolueitten kansanedustajat, te tulette antamaan oppositiolle äärimmäisen vaalivaltin tällä. Tästä asiasta puhutaan toreilla ja turuilla ensi keväänä. En tiedä, puhutaanko mistään muusta enemmän, varmaan ehkä jostain, mutta tästä tullaan puhumaan todella paljon. Tekisi miltei mieli sanoa, että tässä joutuu ihmettelemään sosiaali- ja terveysministeriötä, kun siellä on valmisteltu tämmöinen lakiesitys, että onko tämä nyt terveyden edistämistä, kun tämähän lisää selkeästi itsemurhan vaaraa. Siis tämmöistä poliittista itsemurhauhkaa en ole pitkään aikaan nähnyt.

Kyselytunnilla

Torstain kyselytunnilla esillä olivat EU:n apupaketti Suomelle Venäjän vastapakotteiden johdosta, eläinsuojelulain kokonaisuudistus, lasten oikeus turvalliseen kasvuympäristöön ja aliurakoitsijoiden rakentamisilmoitukset Verohallinnolle.

Keskusteltaessa pakotteista Vasemmiston Jari Myllykoski muistutti, että Venäjän päättämät pakotteet koskevat laajemmin elintarvikesektoria eikä ainoastaan maidontuottajia. Myllykoski kysyikin, millä tavalla työntekijöille voidaan kompensoida menetyksiä.

______

Eduskunnan viikko on Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän sihteerin kokoama katsaus eduskunnan tapahtumiin. Eduskunnan viikko ilmestyy istuntokausien aikana perjantaisin ja siinä kerrotaan Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän toiminnasta ja kansanedustajien tekemistä valtiopäivätoimista.

The post Eduskunnan viikko 47: Keskustelua Talvivaarasta appeared first on Vasemmisto.

]]>
http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/eduskunnan-viikko-47-keskustelua-talvivaarasta/feed/ 0