Oikeudenmukaisuutta verotukseen

Verotuksen kestävä periaate on, että veroja kukin maksaa kykynsä mukaan. Mitä suuremmat ovat tulot, sitä suuremman osan niistä voi maksaa veroja. Progressiivinen verotus on oikeudenmukaista.

Nykyinen hallitus vie verotusta kohti tasaveroa. Kaikkein eniten pääomatuloja saavat maksavat nyt saman veroprosentin mukaan kuin tavallinen palkansaaja. Hyvätuloisten tulovero on keventynyt, mutta kunnallisvero, arvonlisävero ja kiinteistövero kasvavat. Välillinen verotus ja palvelumaksut vievät pienituloiselta suhteellisesti enemmän.

Myös ehdotettu energiaverouudistus on tulonjakovaikutuksiltaan kielteinen. Siinä asukkaat pannaan maksamaan yrityksiltä poistettu kelamaksu sähkölaskussa. Energiaveroesitys on hylättävä ja yritysten kelamaksu on otettava uudestaan käyttöön. Kelamaksu tulee luonnollisesti porrastaa yrityskoon ja pääomavaltaisuuden mukaan. Ympäristöverotuksen tulee johtaa päästöjen vähenemiseen eikä esimerkiksi maakaasun korvaamiseen hiilellä.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää

  • että vuodessa yli 65 000 euroa ansaitsevien verotusta ei kevennetä vaan kiristetään, osinko- ja muita pääomatuloja verotetaan muiden ansiotulojen yhteydessä progressiivisesti ja samalla puututaan listaamattomien osakeyhtiöiden osinkotulon verottomaan osuuteen ja otetaan jälleen käyttöön varallisuusvero, jota kannettaisiin yli 1 milj. euron varallisuudesta (noin 580 milj. euroa)
  • ydinvoimaloiden polttoaine säädetään verolle, jolloin tuotto olisi nykyisellään 250 – 280 milj. euroa ja Olkiluodon kolmannen reaktorin valmistuttua tuotto olisi noin 400 milj. euroa;
  • pörssissä ja muussa monenkeskisessä markkinapaikassa nykyisin verottomana tapahtuvan arvonpaperikaupan säätäminen verolliseksi (verotaso olisi alkuvaiheessa noin 0,2 prosenttia ja tuotto noin 500 – 600 milj. euroa)

Nämä merkitsevät yhteensä 1½ miljardin euron vuotuista verotuoton lisäystä vaalikauden lopulla siihen verrattuna, mitä nykyisen kaltainen hallitus toteuttaisi. Kun vaalikaudella 2011-2015 ei tehdä inflaatiota suurempia tuloveron tarkistuksia, olisi käytettävissä 1 – 2 miljardia euroa.

Arvonlisäveroa ei tule korottaa.

Suomen tulee EU:ssa toimia aktiivisesti sen hyväksi, että EU:ssa tulee voimaan yhtenäinen osake-, valuutta- ja johdannaiskauppaan kohdistuva ”varainsiirtovero”, jonka tasoksi sopisi hyvin esim. Lontoon pörssiä nyt koskeva ½ prosentin verotaso. Näin voitaisiin estää kaupankäynnin siirtyminen yhdestä EU-maasta toiseen. Käyttöön tuleva pankkeja koskeva maksu on riittämätön.

Perusturvaa on parannettava

EU:n uuden määritelmän mukaan Suomessa on 900 000 köyhyysuhan alla olevaa.

Perusturva on nostettava 750 euroon kuukaudessa. Keskeistä on työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korottaminen sekä työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen..

Tämän lisäksi kertyvää verotuloa käytetään mm. siten, että

  • kunnallisverotuksen perusvähennys korotetaan 3000 euroon ja asteittain niin, että alle 10 000 euron tulot tulevat verottomiksi, jolloin ensi vaiheessa kunnille on hyvitettävä veromenetyksenä 100 milj. euroa;
  • työttömyysajan perusturva ja muu perustusturva (kuten äitiys-, isyys ja vanhempainraha ja takuueläke) korotetaan yhtenäiseen 750 euroon kuukaudessa 490 milj. euroa;
  • korkeakouluopiskelijoille tulee myös 750 euron opintoraha, joka sidotaan kansaneläkeindeksiin; 450 milj. euroa
  • lopetetaan työmarkkinatuen tarveharkinta (mm. riippuvuus puolison tuloista) 30 milj.
  • korotetaan lapsilisiä 15 euroa kuukaudessa 165 milj. euroa
  • estetään lapsilisän toimeentulotukea vähentävä vaikutus 35 milj. euroa

Työllisyyteen voimakas panostus

Työllisyys pysyy heikkona ensi vuonna ja elpyminen on epävarmalla pohjalla. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä on kasvamassa 53 000 hengestä 60 000:een. Siksi on panostettava työpaikkojen lisäämiseen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja työttömyysajan perusturvan parantamiseen. Nyt on pidennettävä työttömien työuria.

Budjetissa työllisyyspolitiikan työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin on osoitettava 200 milj. euroa enemmän kuin hallituksen esityksessä. Yhdessä kunnille osoitettavan lisäyksen kanssa päästään tällä merkittävään työllisyysvaikutukseen, mikä vähentää työttömyysturvan menoja.

Tasavertaisen liikkumismahdollisuuden turvaamiseksi on lisättävä joukkoliikenteen tukea ja ratojen kunnostusta.

Ryhmä tarkentaa kohdennusta budjettikäsittelyn yhteydessä, mutta selvää on, että mm. seuraavat kohteet tarvitsevat lisää rahoitusta:

  • nuorison työllistäminen
  • oppivelvollisuusiän nosto elokuusta 2011 lähtien 18 ikävuoteen
  • peruskoulun luokkakoon pienentämiseen
  • ympäristötaloudelliset energia-investoinnit ja ympäristön suojelutoimet
  • maahanmuuttajien kieli- ja ammatillinen koulutus
  • vuokra-asuntojen ja erityisryhmien asuntojen rakentaminen
  • valvonnan lisääminen työsuojelun vastuualueella palkkasyrjinnän kitkemiseksi
  • ympäristötyöt
  • kehitysyhteistyö

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ehdottaa 600 miljoonan euron lisärahaa kunnille, ensi vuonna jotta päivähoito, koulutus, terveydenhuolto ja vanhuspalvelut voidaan pitää kunnossa. Työllisyyden kannalta tämä merkitsee sitä, että henkilöstöä ei tarvitse rahapulan takia karsia tai lomauttaa ja tähdelliset investoinnit voidaan toteuttaa.

Eläkeiän nostamisen sijasta tulee pidentää työuria työttömyyttä ja työkyvyttömyyttä vähentämällä. Vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle jää noin25 000 henkeä. Opinnoista valmistuminen nopeutuisi, jos yliopistot kykenisivät järjestämään koulutuksen tavoitetta tukevaksi ja kun opintoraha korotetaan 750 euroon kuukaudessa.

Rehellisen suomalaisen työn ja yrittämisen suojeleminen

Rehellistä työtä ja rehellisiä yrittäjiä on suojeltava harmaalta taloudelta, jossa työehdot eivät noudata yleissitovia sopimuksia ja joissa kierretään veroja ja työn­antajamaksuja.

Pidämme erittäin myönteisenä käännetyn arvonlisäveron tulemista vihdoinkin. Myönteistä on myös ehdotus kohdentaa harmaan talouden torjumiseen 6 milj. euroa poliisille, syyttäjille, tuomioistuimille, konkurssiasiamiehen toimistolle ja ulosottoon. samoin on hyvä, että verohallinnon yhteyteen perustetaan harmaan talouden selvityskeskus. Sen sijaan valtion tuottavuusohjelman takia työsuojelun vastuualueelle ei haluta osoittaa riittävästi henkilöitä.

Vasemmisto katsoo, että rehellisen työn ja yrittämisen suojelemiseksi on

  • lisättävä henkilöstöä työsuojeluun
  • vahvistettava tilaajan ja pääurakoitsijan vastuuta
  • annettava ammattiliitoille kanneoikeus ja
  • ankaroitettava sanktioita, jotka ovat aivan liian pieniä suhteessa rikoksella saatuun hyötyyn.

Tarvitaan vahvaa aluepolitiikkaa

Suomi on keskittynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Se on nostanut asumisen hintaa nopeasti pääkaupunkiseudulla ja muissa nopeasti kasvavissa kaupungeissa. Väkeä menettäneillä alueilla palvelut heikentyvät ja kuntien ahdinko kasvaa.

Vasemmisto esittää

  • Norjan mallin mukaista verovähennystä syrjäseutujen asukkaille
  • liikenneinvestointien suuntaamista tasapuolisesti koko maahan
  • nopean laajakaistayhteyden turvaamista harvaanasutuille seuduilla asuinkiinteistöön saakka

Näin ehdotetut meno- ja tulolisäykset ovat yhtä suuret vaalikauden loppuun mennessä.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille