Terveydenhuolto on sijoittamista tulevaisuuteen

Terveyskeskukset kuntoon

Suomen pitää nostaa terveydenhuollon peruspalvelut maailman parhaimmiksi.
Nopea ja maksuton pääsy asiantuntevalle vastaanotolle sekä säännölliset terveystarkastukset auttavat ihmisiä huolehtimaan itsestään. Jonotus on tuhlausta.

Hyvä terveyskeskus hoitaa sairaudet niiden alkuvaiheessa. Tämä vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta. Pitkäaikaissairauksissa terveyskeskuksen työntekijöiden sekä potilaiden vertaisryhmien tuki helpottavat itsenäistä elämää. Kuntoutusta ja mielenterveyden tukea on ulotettava kaikenikäisille. Terveyskeskuksesta on saatava tukea myös erilaisiin kriisitilanteisiin ja päihdeongelmiin.
Työttömien ja työttömäksi jäävien terveydestä ja työkykyisyydestä on huolehdittava.

  • Terveyskeskusten rahoitus ja resurssit ykkösasiaksi
  • Työntekijöille jatkuva kansanterveystyön ja tavallisten kansantautien hoidon koulutus
  • Työntekijälle aikaa kehittää työtään yhdessä palvelun käyttäjien kanssa
  • Keinotekoiset rajat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä on purettava

Hyvä kotihoito ja palveluasuminen

Henkilökohtainen huolenpito on paras lääke vanhuuden vaivoihin ja sairauksien tai vammaisuuden nuoremmillekin aiheuttamiin ongelmiin. Omaa toimintakykyä on tuettava myös ryhmätoiminnalla ja sopivalla asumismuodolla.

Kunta ei saa jättää avuttomia ihmisiä pelkän kotihoidon varaan, vaan palvelu- ja hoiva-asumista tarvitsevien on päästävä niihin ajoissa. Kotihoidon ja palveluasumisen maksut eivät saa estää sopivan hoitomuodon saavuttamista. Lääkekustannuksille ja muun terveydenhuollon asiakasmaksuille on säädettävä vain yksi yhteinen 650 euron maksukatto.

Terveyskeskuksella pitää olla kokonaisvastuu ikääntyvien terveyden- ja sairaanhoidosta riippumatta siitä, asuvatko nämä tavallisessa vai palveluasunnossa tai vanhainkodissa. Omaishoitajien ja alan työntekijöiden jaksamisesta on huolehdittava.

Tasavertaiset terveyspalvelut maksukyvyn mukaisella verotuksella

Terveyserojen jatkuva kasvu on Suomessa vakava ongelma. Eniten hoitoa ja halvimmalla saavat ne, jotka sitä vähiten tarvitsevat eli hyvätuloiset ja työssäkäyvät, ja vähiten ja kalliimmalla ne, joiden tarve on suurin ja maksukyky heikoin eli työttömät, eläkeläiset ja muut pienituloiset.

Terveyseroja kasvattavat yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja etenkin tuloerojen kasvun ohella terveydenhuollon rakenteen hajanaisuus ja rahoituksen monikanavaisuus. Kunnat rahoittavat julkista terveydenhuoltoa ja yksityistä tuetaan Kelan sairausvakuutuskorvauksin. Potilaat maksavat Suomessa terveyspalveluista suuremman osuuden kuin monissa muissa EU-maissa. Siksi perusterveydenhuollon asiakasmaksut on poistettava.

Suuret tuloerot aiheuttavat suuria terveyseroja. Yhteiskunnan kustantamien terveyspalvelujen on tasoitettava ihmisten välisiä hyvinvointieroja. Hyvä hoito kaikille toteutuu vain yhtäläisen terveydenhuollon avulla. Palvelujen tuottaminen, järjestämisvastuu ja palveluun tarvittavat rahat on yhdistettävä samaan paikkaan.

Suomen terveydenhuolto pysyy kunnossa, kun huolehditaan sen riittävistä voimavaroista. Sairauksien ennaltaehkäisy ja potilaiden hoito edellyttää riittävää hoitohenkilöstön määrää julkisessa terveydenhuollossa. Sen vuoksi veroalennusten rapauttama kuntatalous muodostaa vakavan uhan julkiselle terveydenhuollolle.

Julkinen rahoitus on kohdistettava vain julkiseen terveydenhuoltoon. Markkinaperusteisen, voitontavoitteluun perustuvan terveydenhuollon laajeneminen julkisesti tuotettuja terveyspalveluja syrjäyttäen on pysäytettävä. Palvelut on järjestettävä tarpeeksi suurilla palvelualueilla niin, että kaikki suomalaiset saavat laadukkaat ja tasa-arvoiset terveyspalvelut.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille