Kari Uotilan puhe keskustelussa Julkisen talouden suunnitelmasta

Kari Uotilan pitämä Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro 27.6.2017 palautekeskustelussa hallituksen Julkisen talouden suunnitelmasta 2018–2021:

Arvoisa puhemies,

olemme samaa mieltä, että bkt:n kasvu ja työllisyysasteen nousu ovat kauan odotettuja myönteisiä asioita. Vasemmistoa kuitenkin huolestuttaa se, että julkisen talouden suunnitelman perusteella talouskasvun huippu olisi jo saavutettu ja hallituksen työllisyystavoitteet jäävät nykylinjalla toteutumatta.

Suomen kansantuote on yhä pienempi kuin vuonna 2008. Kun tarpeeksi syvälle sukeltaa, tulee käännös jossain vaiheessa. Hallitus ottaa kunniaa, vaikka sen toimilla ei ole kasvun kanssa juurikaan tekemistä. Päinvastoin julkisten tulevaisuusinvestointien sekä työttömyysturvan, perusturvan, opintotuen, eläkkeiden ja muiden etuuksien epäoikeudenmukaiset leikkaukset ovat jarruttaneet kasvua, lisänneet eriarvoisuutta ja hidastaneet työllisyyden paranemista.

Toki investointien ja vientimarkkinoiden elpyminen antavat aihetta iloon. Kuitenkin Suomen talous nojaa edelleen paljolti yksityiseen kulutukseen, joka puolestaan perustuu kansalaisten lähes 15 prosenttia vuodessa lisääntyviin kulutusluottoihin ja muuhun velkaantumiseen. Tämä on riski. Varsinkin, kun ensimmäiset vaatimukset korkotason nostamisesta jo esitti johtavien keskuspankkien kattojärjestö.

Alhaiset korot kannustavat ottamaan lainaa, mutta ihmiset velkaantuvat myös, koska heidän tulonsa ei riitä. Yksi syy on kilpailukykysopimus. Sen myönteisten talousvaikutusten osoittaminen on vaikeaa, mutta sen tulonjakovaikutukset ovat selvät. Kyseessä on miljardien eurojen tulonsiirto palkansaajilta ja julkistaloudesta yrityksille.

Kiky syö ostovoimaa kaikilta, mutta julkisen sektorin työntekijöitä se lyö erityisen lujaa. Uskooko hallitus todella, että pienipalkkaisen kotihoitajan, laitosapulaisen, sairaanhoitajan tai kirjastotyöntekijän lomarahojen leikkauksella talouttamme vahvistetaan?

Työntekijöiden kyykyttämisen jälkeen te vaaditte syksyn palkkakierrokselle malttia. Maltti on valttia, mutta jos työmarkkinoilla tulee tappelu, niin on syytä kysyä: kuka aloitti? Aloittaja ei ollut pienipalkkaisia puolustava ammattiyhdistysliike, vaan te perusporvarihallitus. Yhdessä Etelärannan EK:n kanssa päätitte korvata suomalaisen sopimisen kulttuurin yksipuolisella sanelulinjalla. Painostitte työntekijät suostumaan palkanalennuksiin, palkattomaan työajan pidentämiseen ja lomarahojen leikkauksiin, uhkaamalla eläkeläisiä, lapsiperheitä ja työttömiä lisäleikkauksilla.

Kuvitteletteko pienipalkkaisten, raskasta työtä tekevien ihmisten tämän jo unohtaneen?

 

Arvoisa puhemies,

asiantuntijat ovat varoittaneet sosiaali- ja terveydenhuollon pakkoyhtiöittämisen ja -yksityistämisen olevan valtava virhe. Niin sanottu valinnanvapaus romuttaisi koko suomalaisen terveydenhoitomallin, kasvattaisi suuryritysten valtaa ja pahentaisi jo ennestään liian suurta eriarvoisuutta. Myös säästötavoitteet ovat vaarassa: kuten valtiovarainvaliokuntakin toteaa, sisältyy esityksen mukaiseen uudistukseen ”useita riskejä”, jotka toteutuessaan saattavat ”jopa lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon menoja”.

On häpeällistä, että näin keskeinen ja välttämätön uudistus on teidän poliittisten lehmänkauppojenne ja arvovaltatappeluittenne pelinappulana.

Työntekijätkin äänestävät jo jaloillaan: esimerkiksi kiky-kuritettujen sairaanhoitajien joukkomuutto Norjaan on kiihtynyt epävarman tulevaisuuden vuoksi.

Sote- ja maakuntauudistus pitää tehdä niin, että lähtökohtana ovat alkuperäiset tavoitteet: hoidon laadun ja saatavuuden parantaminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen. Päävastuu hoidon järjestämisestä ja tuottamisesta tulee olla maakunnilla, joille on annettava verotusoikeus. Maakuntien määrän tulisi perustua tarkoituksenmukaisuuteen eikä puoluepoliittisen valtapeliin. Uudistus tulee valmistella kaikkien eduskuntaryhmien kesken.

 

Arvoisa puhemies,

Suomen talouden tulevaisuus riippuu tuottavuudesta. Se syntyy osaamisesta ja innovaatioista. Te kehutte korottavanne koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitusta, mutta te vain palautatte nyt lusikalla sinne, mistä olette aiemmin kauhalla ottaneet.

Vasemmistoliiton mielestä Suomen osaamisperustan rahoitus tulee pikaisesti nostaa vähintään vuoden 2015 tasolle ja siitä asteittain ylöspäin kehyskauden loppua kohden. Osaava ja hyvin koulutettu väestö on Suomen talouden menestyksen edellytys.

Suurimmat riskit talouden kestävyydelle ovat työttömyys, hallituksen sote-sekoilu ja kehyskauden lopulle ajoittuvat ylimitoitetut hävittäjähankintasuunnitelmat.

 

Arvoisa puhemies,

Edellä olevan perusteella esitän, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 3 mukaisen kannanoton lausumineen.

Lisäksi esitän valiokunnan mietintöön sisältyvien varoitusten sekä vastalauseissa esitettyjen näkökohtien perusteella hyväksyttäväksi seuraavan kannanoton:

Eduskunta edellyttää, että hallitus toteuttaa sote-uudistuksen parlamentaarisen valmistelun kautta niin, että palveluiden laatu paranee, kustannusten kasvu taittuu ja kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti ja että hallitus muuttaa politiikkansa suuntaa paremmin työllisyyttä, kansalaisten yhdenvertaisuutta ja palveluiden laatua edistäväksi.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille