Aktiivimallibyrokratia haittaa työn vastaanottamista ja yritystoiminnan aloittamista

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vaatii hallitusta purkamaan työttömyysturvaan liittyvää byrokratiaa, joka on ruuhkauttanut TE-toimistot ja aiheuttanut ongelmia monille aktiivisille kansalaisille.

Andersson jätti tänään hallitukselle aktiivimallin seurauksia koskevan kirjallisen kysymyksen.

Uudenmaan TE-toimiston mukaan työvoimapoliittisten lausuntojen keskimääräinen käsittelyaika on venynyt kevään aikana kohtuullisena pidettävästä 1-2 viikosta lähes kuukauteen muun muassa aktiivimallin vuoksi. Esimerkkitapauksessa ns. yrittäjäkokeiluun osallistuneen henkilön tuet ovat katkenneet yli kahdeksi kuukaudeksi TE-toimiston selvittäessä henkilön oikeutta työttömyysturvaan.

– Hallitus on puhunut yrittäjyyden helpottamisesta työttömille, mutta todellisuus on jotain näin järkyttävää. Myöskään lyhytkestoisen työn vastaanottamiseen liittyvien byrokratialoukkujen purkamiseksi ei ole tehty eletäkään vaan hallitus on keskittynyt ideologiseen kurinpalautuksen antamiseen työttömille, Andersson sanoo.

Kirjallisessa kysymyksessään Andersson muistuttaa aktiivimallin leikanneen perusturvaa noin 94 000 Kelan etuuksia saavalta työttömiltä, joista suuri osa on tosiasiallisesti työkyvyttömiä. Työkyvyttömien lisäksi myös työtä tehneiltä työttömiltä on leikattu etuuksia.

– Eräs työtön oli tehnyt tarkastelujaksolla 134 tuntia urakkapalkkaista litterointityötä, mutta joutunut leikkauksen kohteeksi, koska alalla ei ole työehtosopimusta ja tuntipalkka on jäänyt alle aktiivimallissa vaadittavan 6,91 euron. Ilmeisesti hänen rikoksena oli siis liian pieni palkka, Andersson ihmettelee.

– Uusia aktiivimalliin liittyviä ongelmia ja kohtuuttomia tilanteita tulee esiin lähes päivittäin, eivätkä hallituksen esittämät korjaustoimenpiteet ratkaise niitä. Koko työvoimapoliittisen ajattelun on muututtava siten, että byrokraattisen kontrollin sijasta keskitymme mahdollistamaan ihmisten aktiivisuutta ja purkamaan sen esteitä.

 

Lisätiedot:
Li Andersson, p. 0405088697

Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:

 

KIRJALLINEN KYSYMYS

TYÖTTÖMYYSTURVAN AKTIIVIIMALLIN SEURAUKSISTA

Eduskunnan puhemiehelle

 

Työttömyysturvan aktiivimalli on leikannut huhtikuussa noin 94 000 Kelan etuuksia saavan työttömän perusturvaa. Monissa työttömyyskassoissa selvä enemmistö työttömistä on joutunut leikkurin kohteeksi. Esille on tullut paljon tapauksia, joissa työttömät ovat parhaansa mukaan yrittäneet täyttää aktiivisuusehdon, mutta joutuneet silti leikkauksen kohteeksi itsestään riippumattomista syistä. Huomattava määrä tosiasiallisesti työkyvyttömiä ihmisiä, joiden sairauspäivärahan maksimikesto on tullut täyteen, on joutunut leikkauksen kohteeksi, vaikka heillä ei ole terveydellisiä edellytyksiä tehdä töitä tai osallistua palveluihin.

Aktiivimallin leikkurin kohteeksi on joutunut myös henkilöitä, jotka ovat tehneet töitä vähintään vaadittavan 18 tunnin ajan tarkastelujaksolla. Esimerkkitapauksessa työtön työnhakija on tehnyt 1.1.-1.4.2018 yhteensä 134 tuntia urakkapalkkaista litterointityötä, mutta joutunut leikkauksen kohteeksi, koska alalla ei ole työehtosopimusta ja tuntipalkka on jäänyt alle vaadittavan 6,91 euron. Tässä tapauksessa aktiivista työnhakijaa siis sanktioidaan siitä, että hänellä on liian pieni palkka.

Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti korostanut, että etuuden epäämisen pitää olla asiallisesti perustellussa suhteessa siihen, mitä työttömänä olevan henkilön syyksi voidaan lukea. Valiokunnan aktiivimallista antaman lausunnon mukaan laissa olisi tullut varmistaa, että henkilö, joka tekee kaiken häneltä kohtuudella vaadittavan, ei joudu etuuden alennuksen kohteeksi. Tämän varmistamiseksi lakiehdotusta esitettiin täydennettäväksi säännöksellä siitä, ettei etuutta alenneta, jos työnhakija ei ole onnistunut työllistymään taikka pääsemään työllistymistä edistävään palveluun hänestä itsestään riippumattomista syistä.

Aktiivimallin toimeenpanoa tarkastellessa on selvää, ettei siinä ole onnistuttu vastaamaan perustuslakivaliokunnan osoittamiin perustuslaillisiin ongelmiin. Kun järjestelmään ei sisälly yksilöllistä harkintaa, leikkauksien kohteeksi joutuvat ihmiset, jotka eivät ole työkykyisiä tai jopa sellaisia, jotka ovat tehneet töitä. Yksikään hallituksen kehysriihessä esittämä korjaustoimenpide ei poista näitä epäkohtia.

Kasvava työttömyysturvabyrokratia aiheuttaa myös ruuhkaa TE-toimistoihin, mikä vaarantaa ihmisten toimeentulon. Uudenmaan TE-toimiston johtajan Jarmo Ukkolan mukaan mm. aktiivimalliin liittyvät muutokset ovat aiheuttaneet sen, että työvoimapoliittisissa lausunnoissa kohtuullisena pidetyistä 1-2 viikon käsittelyajoista on venytty 22-29 vuorokauden käsittelyaikoihin. Esimerkkitapauksessa henkilön työttömyysturva on katkaistu yritystoiminnan vuoksi, TE-toimisto on ilmoittanut selvityspyynnön käsittelyn kestävän 22 päivää ja lopulta käsittelyjonon ilmoitettiin venyneen 30 päivään.

Perustoimeentulon vaarantumisen lisäksi byrokratia passivoi ihmisiä ja nostaa kynnystä lyhytaikaisten töiden vastaanottamiseen sekä yritystoiminnan aloittamiseen. Tilanne, jossa aktivoinnin nimissä tehty uudistus kääntyy tällä tavalla omaa tarkoitustaan vastaan, on kestämätön ja murentaa koko julkishallinnon uskottavuutta.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta työttömyysturvajärjestelmässä huomioitaisiin ihmisten yksilölliset tilanteet ja kansalaisten oikeustajua loukkaavilta leikkauksilta vältyttäisiin?

 

Kuinka hallitus aikoo varmistaa, että TE-toimiston käsittelyajat pysyvät kohtuullisena ja että byrokratia ei muodostu työnteon ja yrittämisen esteeksi?

 

Helsingissä 5.6.2018

Li Andersson /vas

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille