Kansanedustajat kyseenalaistavat suunnitelman heikentää järjestöjen rahoitusta

Hallitus on uudistamassa kansalaisjärjestöille myönnettävää viestintä- ja globaalikasvatustukea (vgk-tuki). Jatkossa rahaa myönnettäisiin vain koulujen globaalikasvatukseen. Järjestöt voisivat toimia hankkeissa ainoastaan kumppaneina.

Vasemmistoliiton kansanedustaja ja kehityspoliittisen toimikunnan varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen pelkää, että suunnitellut muutokset merkitsisivät kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten heikkenemistä ja kehitysviestintä- ja globaalikasvatustyön supistumista.

Sarkkinen jätti aiheesta tänään eduskunnassa hallitukselle kirjallisen kysymyksen. Kysymyksen allekirjoitti hänen lisäkseen 13 edustajaa eri puolueista.

– Rahallisesti kyse ei ole suuresta summasta. Tuen merkitys on kuitenkin moninkertainen. Eduskunnan näkökulmasta kyse ei ole edes budjettiasiasta, sillä tukea ei olla lakkauttamassa vaan siirtämässä se UM:stä Opetushallitukseen, Sarkkinen toteaa.

– Vgk-tuki on erittäin keskeinen etenkin monille pienemmillä resursseilla toimiville järjestöille. Globaalikasvatukseen sekä kehitysviestintään ja -vaikuttamistyöhön ei juuri ole muuta julkista rahoitusta, ja useiden järjestöjen toimintaedellytykset riippuvat tästä tuesta.

Suunniteltu ostopalveluihin perustuva yhteistyö koulujen kanssa uhkaisi Sarkkisen mukaan kaventaa kansalaisjärjestöjen roolin palveluntuottajiksi ja rajata globaalikasvatuksen vain koululaisille, kun nyt tuen hakijoina ovat järjestöt ja kohderyhmänä koko väestö.

– Monet tärkeät avaukset, jotka ovat sittemmin johtaneet lainsäädäntö- ja toimintatapamuutoksiin, ovat nousseet laajempaan tietoisuuteen viestintä- ja globaalikasvatustuella tehdyistä kampanjoista ja materiaaleista. Nykyisessä asenneilmapiirissä myös yleisen globaalikasvatuksen tarve on suuri.

Vgk-tuen turvin on muun muassa koulutettu opettajia ja eri alojen ammattilaisia, rohkaistu lapsia ja nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen, tehty laadukasta viestintää, kannustettu yrityksiä vastuulliseen liiketoimintaan ja kiritetty ulkoministeriötä esimerkiksi kestävän kehityksen ja vero-oikeudenmukaisuuden teemoissa.

– Täytyy muistaa, että vuoden 2016 budjetin yhteydessä tehty lähes 40 prosentin leikkaus kehitysyhteistyöhön laski jo voimakkaasti järjestöjen rahoitusta. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön alaisia ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöjen tukia sekä ympäristöministeriön budjetista jaettavia ympäristöjärjestöjen tukia on hallituskaudella supistettu. Järjestöjä on kuritettu jo tarpeeksi, Sarkkinen sanoo.

Asia nousi esille myös tänään eduskunnan budjettikeskustelussa, kun Sarkkinen kysyi asiaa kehitysministeri Kai Mykkäseltä (kok). Mykkäsen vastauksen mukaan asiaa ei ole vielä päätetty lopullisesti.

– Toivottavasti asiaa harkitaan tarkkaan. Hallituksen on varmistettava, että kansalaisjärjestöjen omaehtoisen ja itsenäisen globaalikasvatus-, kehitysviestintä- ja vaikutustyön tuki säilyy vähintään nykyisellä tasolla ja järjestöjen käytettävissä, Sarkkinen toteaa.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille