Kansaneläkeindeksi vastaamaan pienituloisen arkea

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki vaatii toimenpiteitä kansaneläkeindeksin laskentaperusteiden päivittämiseksi siten, että se vastaisi todellista hintakehitystä pienillä tuloilla. Tilastokeskuksen Tieto & Trendi –lehden tuoreen artikkelin mukaan erot kulutusrakenteessa syövät pienituloisimpien reaalitulokehityksestä noin puolet vuosien 2008 ja 2016 välillä.

– Eläkeläiset ja työttömät ovat liian pitkään kokeneet kukkarossaan, etteivät heidän tulokehitystään kuvaavat tilastot vastaa köyhän arkitodellisuutta. Kun vuokrat ja ruoan hinta nousevat, etuisuudet riittävät entistä huonommin, koska niiden tasoa nostava indeksi ei seuraa suoraan niitä asioita, joihin köyhillä menee valtaosa vähäisistä rahoista, Arhinmäki sanoo.

Nykyisin kansaneläkeindeksi seuraa kuluttajahintaindeksiä, joka kuvaa keskimääräistä hintojen nousua. Hintakehityksen eroja on kuvattu Tieto & Trendi -lehden artikkelissa kohtuubudjetin hintaindeksillä, jonka perusteella vuosittainen inflaatio on ollut 2000-luvun aikana köyhyysrajalla lähes puoli prosenttiyksikköä nopeampaa.

Kuluvalla hallituskaudella indeksikorotukset on ylipäätään jätetty tekemättä, mikä on yhdessä hintojen nousun kanssa heikentänyt köyhimpien elintasoa.

– Asumisen ja elintarvikkeiden hintojen nousun tulisi heijastua kansaneläkeindeksiin samalla painoarvolla kuin ne tuntuvat köyhimpien lompakossa. Nykykehityksellä jo ennestään riittämätön perusturva rapautuu vuosi vuodelta kiihtyvää tahtia.

Arhinmäki on tänään jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

 

 

Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:

 

 

Kirjallinen kysymys

indeksikorotuksien laskentaperusteista

Eduskunnan puhemiehelle

 

Suomessa useimmat sosiaalietuudet on pyritty sitomaan hintatason kehitykseen kansaneläkeindeksillä, joka seuraa yleistä hintatasoa kuvaavaa kuluttajahintaindeksiä. Tällaisia etuuksia ovat esimerkiksi kansaneläke, takuueläke, toimeentulotuki, lapsilisät sekä työmarkkinatuki ja peruspäiväraha. Etuudet jäävät jälkeen yleisestä tulokehityksestä, mutta indeksillä pyritään huolehtimaan siitä, että etuudet seuraisivat hintojen nousua edes viiveellä.

Kuluvalla hallituskaudella tehdyt indeksijäädytykset ovat iskeneet erityisesti pienituloisiin eläkeläisiin ja työttömiin. Eläkkeisiin ja työttömyysturvaan on tehty tasoleikkaus, eikä hintojen nousua ole kompensoitu mitenkään. Tämän kaiken leikkaamisen lisäksi myös hintojen nousu kohdistuu voimakkaimmin juuri pienituloisiin.

Pienituloisten kulutusrakenne poikkeaa kuluttajahintaindeksin kuvaamasta keskimääräisestä kulutuksesta erityisesti koska ruoka- ja vuokramenojen osuus kulutuksesta on huomattavasti suurempi. Näin ollen etuuksien taso ei seuraa asumisen ja elintarvikkeiden kallistumista.

Tilastokeskuksen Tieto & Trendi –lehden tuoreen artikkelin mukaan vuoden 2008 ja vuoden 2016 välillä hinnat köyhyysrajalla nousivat 4,7 prosenttia nopeammin kuin kuluttajahintaindeksi. Tämä ero syö noin puolet virallisen tulonjakotilaston kertomasta tulojen kasvusta pienituloisimmassa kymmenyksessä.

Kuluvalla hallituskaudella sosiaaliturvan leikkaukset ja hintojen nousu ovat kääntäneet perusturvan varassa elävien reaalitulot laskuun.

Tilastot kertovat siitä, että nykyisellä laskentatavalla etuuksien sitominen kansaneläkeindeksiin ei riitä turvaamaan eläkeläisten, työttömien ja muiden pienituloisten ostovoimaa edes siinä tapauksessa, että indeksijäädytykset olisi jätetty tekemättä. Asian korjaamiseksi kansaneläkeindeksin laskentaperusteita tulisi korjata vastaamaan pienituloisten kulutusrakennetta.

Tilastokeskuksesta eläkkeelle jääneen yliaktuaari Olli Savelan laatima kohtuubudjetin hintaindeksi, johon edellä mainittu laskelma perustuu, on yksi mahdollinen lähtökohta laskentaperusteiden päivittämiselle.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta kansaneläkeindeksin laskentaperusteita muutetaan paremmin sosiaaliturvan varassa elävien todellista kulutusrakennetta vastaavaksi?

 

Helsingissä 6.6.2018

Paavo Arhinmäki

 

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille