Hallitus ampuu osaamiseen – Suomen tukijalkaan

Vasemmistoliiton ryhmäpuhe 24.11.2015.  Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 – 2019.

Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Kansanedustaja Kari Uotila:

Arvoisa puhemies

Onko mahdollista, että samaan aikaan suomalaiset yritykset ovat kilpailukykyisiä ja kilpailukyvyttömiä? Kyllä on, jos kilpailukyvystä kertoo hyvä tuloskunto ja osingonmaksukyky. Ensi keväälle ennustetaan 2000-luvun suurimpia osinkojuhlia. Samaan aikaan hallitus rummuttaa yritystemme kilpailukyvyn olevan kuralla.

Valiokunta ja asiantuntijat näkevätkin taloustilanteessa hallitusta enemmän myönteisiä merkkejä. Teollisuuden tilaukset ovat lisääntyneet, pörssiyhtiöiden kannattavuus parantunut ja yhteisöveron tuottoarviot kasvaneet.

Surkean kilpailukyvyn ohella hallitus pelottelee kansalaisia julkisen velan suuruudella. Hallitus ei kerro, että mikäli bruttovelan sijasta tarkastelisimme nettovelkaa ja ottaisimme huomioon julkisen sektorin finanssivarallisuuden, jota meillä on erityisesti eläkerahastoissa, olisi tilanteemme hyvä.

Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Roope Uusitalo muistuttikin, että nettovelalla mitaten Suomi on maailman seitsemänneksi vähiten velkaantunut maa. Edellämme ovat öljyvaltiot Norja, Yhdistyneet Arabiemiraatit, Qatar, Libya, Saudi-Arabia ja Oman. 

Vaikka hallitus ei tuo esiin tätä velkakestävyyttämme paremmin kuvaavaa nettovelka-asemaa, niin asiantuntijoiden mukaan luottoluokituslaitokset ottavat sen jo huomioon.

Arvoisa puhemies. On selvää, että julkista talouttamme on tasapainotettava. Kysymys on aikataulusta, keinoista sekä niiden ideologisista tavoitteista.

On pakko kysyä synkisteleekö porvarihallitus tarkoituksellisesti kuvaa taloudestamme, kilpailukyvystämme ja velastamme vahvistaakseen kriisitietoisuutta ja saadakseen ymmärrystä leikkauspolitiikalleen, palkansaajien kurittamiselle pakkolailla ja julkisen sektorin alasajolle. Tarkoituksellinen synkistely on vahingollista, sillä kysymys on myös henkisestä lamasta ja synkkyyttä on muutoinkin liikaa.

Työttömät odottavat turhaan työpaikkoja ja pelkäävät työttömyysturvan leikkauksia. Työssä olevat pelkäävät työpaikkansa menetystä ja työehtojen heikennyksiä pakkolailla. Sen sijaan osakkeenomistajat odottavat iloisina kevään osinkojuhlia. Arvoisa hallitus. Joku tässä mättää, kun tulevana keväänä on samaan aikaan vuosituhannen korkein työttömyys ja vuosituhannen suurimmat osingonjaot!

Vasemmiston mielestä Suomea ei nosteta lamasta leikkaamalla lapsilta, opiskelijoilta, palkansaajilta, työttömiltä ja eläkeläisiltä. Valiokunnan kuulemat taloustieteilijät ovat pitkälti samaa mieltä. Ostovoiman ja kotimarkkinoiden leikkaaminen tukahduttaa kasvua ja työllisyyttä. Samalla murenee velkakestävyys pidemmälläkin aikavälillä.

Romuttamassa ollaan myös tulevaisuuden tärkeimpiä kilpailukykytekijöitä koulutusta ja tutkimusta. On käsittämätöntä, että hallitus ampuu itse Suomen tärkeimpään tukijalkaan, eli osaamispääomaamme.

Arvoisa puhemies

Tästä Suomen tukijalkaan ampumisesta otan esimerkin vain kilometrin päässä sijaitsevasta Helsingin yliopistosta. Porvarihallitus on leikkaamassa vuoden 2020 vuositasolla yliopistolta lähes 100 miljoonaa euroa. Summa on lähes Åbo Akademin vuosibudjetti, tai kaksi kertaa Lapin yliopiston budjetti. Yliopisto onkin joutunut ilmoittamaan 1200 ihmistä koskevista YT-neuvotteluista. Haloo hallitus! Tämmöiselläkö tiede- ja koulutuspolitiikalla Suomi nostetaan lamasta?

Vasemmiston mielestä digitalisaation ja innovaatioiden edistämisen on oltava talouden ja yhteiskunnan uudistamisen ytimessä. Mitä tekee hallitus? ”Hölmöläisten peitonpaikkaamista.” Ensin se leikkaa digitalisaation ja innovaatioiden tärkeimmän edistäjän Tekesin avustuksesta jättisumman, ja sitten palauttaa murusia kärkihankerahoituksella.

Arvoisa puhemies

Julkisen talouden suunnitelma ei käsittele rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat tulevan talouskehityksemme kannalta aivan keskeisiä. Suomi ei uudistu nojaamalla vanhaan ja leikkaamalla. Erityisesti työllisyyden määrätietoinen parantaminen, demokraattiseen aluehallintoon perustuvat sote-palvelut sekä harmaan talouden torjunta ja vuokra-asuntotuotannon tehostaminen ovat mitä suurimmassa määrin julkiseen talouteemme vaikuttavia tekijöitä.

Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden lailla jäämme kaipaamaan selonteolta kunnollista tavoitteenasettelua ja visiota Suomen tulevaisuudesta. Selonteko jää ikävä kyllä liikaa vain leikkausten puolustuspuheeksi.

Vasemmisto haluaa vaihtaa hallituksen työttömyyttä lisäävän ja talouskasvua tukahduttavan leikkauspolitiikan työllisyyttä parantavaan, talouskasvun käynnistävään ja kestävyysvajeen pidemmällä aikavälillä paremmin ratkaisevaan vaihtoehtoon.

Haluamme avointa ja rehellistä keskustelua kilpailukyvystä, velasta ja eri vaihtoehdoista, joita taloustilanteemme parantamiseksi on. Tällaista keskustelua ja vaihtoehtojen avointa pohdintaa ovat vaatineet myös asiantuntijat ja valiokuntakin.

Lopuksi teen vastalauseeseen kolme sisältyvät lausumaehdotukset.

 

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille