Joukkoliikenteelle parlamentaarinen työryhmä

Kansanedustaja Katja Hännisen ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa 17.11.2015

Arvoisat puhemies, hyvät ministerit ja edustajat

Hallituksen mukaan kaukoliikenteen tukemisen tavoitteena on junaliikenteen palvelutason ylläpitäminen ja nostaminen sekä joukkoliikenteen käytön lisääminen. Hallitus kertoo talousarvioehdotuksessaan haluavansa tukea alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita, jos niitä ei pystytä järjestämään markkinaehtoisesti.

Mutta hallitus leikkaakin VR:n ostopalvelumäärätahoja reilulla 12 miljoonalla eurolla ja joukkoliikennepalvelujen ostoja yhteensä 15 miljoonalla eurolla.

Lisäksi syyskuussa VR ilmoitti 50 miljoonan euron kustannussäästöistä ja YT-neuvotteluista, joiden piirissä on noin 2 800 henkilöä matkustajaliikenteestä. Taloudellisesti ja ekologisesti olisi järkevää kehittää bussi- ja raideliikennettä niin, että se pystyy oikeasti tarjoamaan vaihtoehdon yksityisautoilulle. Realismia on, että usein syrjäseudulla ei ole lainkaan joukkoliikennettä käytettävissä. Tällöin oma auto on liikkumisen kannalta välttämättömyys.

Nämä ovat yhdessä todella kovia iskuja maan harvaan asuttujen alueiden joukkoliikenteelle. Joukkoliikenteeseen kohdistuvat leikkaukset osuvat kohtuuttoman paljon varsinkin Itä-Suomen liikenteeseen. 

 

Liikenne ja viestintäministeriö ilmoitti syyskuussa, että 27.3.2016 alkaen se ei enää osta liikennettä muun muassa reiteillä Joensuu-Nurmes, Tampere-Keuruu ja Jyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki.

Pieksämäki-Joensuu-reitti lyhennetään reitiksi Pieksämäki-Varkaus. Junavuorot vähenevät myös monilla rataosilla. Helsingin seudun lähiliikenteessä Y-junien liikennöinti lakkaa ja H- ja R-junat yhdistetään yhdeksi R-linjaksi.

Koko maassa junaliikenne loppuu kokonaan 28 asemalta. Lakkautettavilla reiteillä tehdään peräti 550 000 matkaa vuodessa.

Hallituksen leikkausten takia suuri joukko ihmisiä ympäri Suomen on täysin tyhjän päällä, koska he eivät tiedä, miten ensi keväänä liikkuvat töihin, opiskelemaan, harrastamaan ja hoitamaan jokapäiväisiä asioitaan. Vasemmistoliitto ihmettelee, onko hallitus selvillä siitä, miten päätös vaikuttaa perheiden, sairaanhoidossa käyvien potilaiden, opiskelijoiden, työttömien ja työssäkäyvien arkeen? Joukkoliikenne on erityisen tärkeää lasten, nuorten ja ikääntyneiden liikkumiselle.

Vasemmistoliiton mielestä sujuva joukkoliikenne on tärkeää sille, että ihmiset työllistyvät myös ruuhka-Suomen ulkopuolella. Hallitus on puheissaan huolestunut työttömyydestä ja kilpailukyvystä, mutta taas vievät teot vastakkaiseen suuntaan. Suomen kilpailukyky ja työttömyysluvut paranevat vain, jos tiet ja raiteet ovat kunnossa. Onko hallitus tehnyt minkäänlaista vaikutusarviointia joukkoliikenteen leikkauksista? Vai onko hallitus tässäkin uskollinen poukkoilevalle linjalleen, jossa ensin päätetään ja vasta sitten mietitään vaikutuksia?

Taloudellisesti ja ekologisesti olisi järkevää kehittää bussi- ja raideliikennettä niin, että se pystyy oikeasti tarjoamaan vaihtoehdon yksityisautoilulle. Realismia on, että usein syrjäseudulla ei ole lainkaan joukkoliikennettä käytettävissä. Tällöin oma auto on liikkumisen kannalta välttämättömyys.

Liikenne- ja viestintäministeri Berner on ilmoittanut, että vielä tämän vaalikauden aikana koko henkilöliikenne raiteilla avataan kilpailulle. Kun hallituksen lakkauttamille linjoille ei ”yllättäen” löydy markkinaehtoisia toimijoita, haluaa hallitus laittaa ”lapsen pesuveden mukana” ja kilpailuttaa koko meidän raideliikenteen. Esimerkit Ruotsista ja Iso-Britanniasta eivät houkuttele ja pitää muistaa, että me olemme huomattavasti harvaanasutumpi maa. Meillä on muutamia kannattavia raideosuuksia, jotka kyllä kiinnostavat ”kermankuorijoita”, mutta kuka enää sitten huolehtii koko valtakunnan liikenteestä ellei tehdä veronmaksajille erittäin kallista tukiautomaattia yksityisille toimijoille. Porvarihallitus on tekemässä samoja virheitä, joita edellinen porvarihallitus teki löysäillessä postidirektiivissä ja vielä teki postiasetuksesta yksityisiä kermankuorioita suosivan.

Kun Vasemmistoliiton Merja Kyllönen oli liikenneministeri, liikennepolitiikkaa johdettiin laajalla yhteisymmärryksellä. Vasemmistoliitolle tärkeään perusväylänpidon rahoitukseen koottiin parlamentaarinen väylätyötyhmä, jonka suunnitelmien mukaisesti nyt edetään. Hallituksen tulisi koota nyt parlamentaarinen työryhmä pohtimaan koko joukkoliikenteen järjestämistapaa ja sitä miten tästä voidaan rakentaa toimiva kokonaisuus.

Suomi on laaja, harvaan asuttu ja kaukana päämarkkinoista oleva maa kuten tiedetään. Tämä asettaa suuria haasteita liikennepolitiikalle. Vasemmistoliitto pitää välttämättömänä, että liikenneverkoston kunnosta ja toimivuudesta huolehditaan koko maassa. Tämä tarkoittaa kilpailukykyisiä vientisatamia, riittävän kattavaa lentoasemaverkostoa, hyvin toimivaa raideliikennettä ja nykyistä paremmassa kunnossa olevaa tieverkostoa. Ideologinen yksityistäminen ei kuulu meidän keinovalikoimaan. Suomen menestyksen kannalta liikenneverkosto on yksi tärkeimmistä osatekijöistä. Tämä mahdollistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä, ihmisten vapaata mahdollisuutta valita asuinpaikka ja ympäristökysymysten hallittua huomioimista. Kyse on myös hyvinvointivaltion tärkeistä perustoiminnoista.

Vasemmistoliiton mielestä hallituksen päätös luopua pitkän aikavälin liikennepoliittisista selonteoista, joita käsiteltiin parlamentaarisesti, oli paha virhe. Liikennepolitiikka on pitkäjänteistä mahdollisuuksien rakentamista. Nyt hallitus siirtyi lyhytnäköiseen vaalikausipolitiikkaan, joka johtaa varmasti poukkoiluun eikä se palvele maan kokonaisetua.

Suomen Keskusta on perinteisesti esiintynyt maakuntien Suomen ja alkiolaisten aatteiden puolestapuhujana. Vasemmistoliitto kysyy: Maa kutsuu, kuuleeko Keskusta?: Onko Suomen keskusta muuttanut kantansa, eikö koko maata olekaan pidettävä asuttuna? Miten raideliikenteen alasajoa voidaan perustella järkevänä aluepolitiikkana?

Kannatamme edustaja Taimelan epäluottamuslause-ehdotusta.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille