Li Anderssonin pitämä ryhmäpuheenvuoro julkisen talouden suunnitelmasta 17.4.2018

Li Anderssonin pitämä vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro julkisen talouden suunnitelmasta kokonaisuudessaan:

Arvoisa puhemies,

Tänä aamuna olemme taas kerran saaneet lukea siitä, kuinka isojen pörssiyhtiöiden johtajien ansiot ovat nousseet uuteen ennätykseen. Talouden ja työllisyyden parantuminen on iloinen uutinen, mutta talouden kasvun tulee näkyä myös pienituloisen arjessa. Hallitus kuitenkin jatkaa eriarvoisuutta pahentavaa linjaansa. Pienituloisten asemaa kurjistavat leikkaukset perusturvasta pidetään edelleen voimassa ja takuueläkkeen sekä vähimmäisvanhempainrahojen korotukset ovat pieniä korjausliikkeitä valtavien heikennysten rinnalla.

Jos nyt talouden kasvaessakaan ei ole oikeudenmukaisen politiikan aika, niin milloin sitten on?

Kyse ei ole siitä, etteikö oikeudenmukaiseen politiikkaan olisi varaa. Hallitus on keventänyt verotusta 1,5 miljardilla, hyvätuloisia suosivalla tavalla. Samaan aikaan sosiaaliturvasta on leikattu yhteensä yli miljardi.

Hallituksen arvomaailmaa kuvaa, että se löysi kehysriihessä yhteensä 70 miljoonaa eriarvoisuuden vähentämiseen, mutta 100 miljoonaa lisää kalliin ja asiantuntijoiden lyttäämän sotemallinsa kokeiluihin. Perusturvan leikkausten ja indeksijäädytysten kumoaminen olisi mahdollista rahoittaa listaamattomien yritysten kohtuuttomien osinkoetujen uudistamisella, mitä lähes kaikki asiantuntijat ovat suosittaneet.

 

Arvoisa puhemies,

Huoli toimeentulon epävarmuudesta ja sirpaleiset pätkätyösuhteet ovat arkipäivää monelle suomalaiselle. Omaa tulevaisuutta on vaikea suunnitella, kun ei ole varmuutta siitä, riittääkö ensi kuussa rahat vuokraan. Odotettua suurempi sähkölasku tai sairastuminen voi romahduttaa talouden.

Kehysriihessä hallitus kaatoi jääkylmää vettä työntekijöiden ja nuorten niskaan. Irtisanomissuojan heikentäminen alle 20-hengen yrityksissä heikentää jopa puolen miljoonan suomalaisen työntekijän työsuhdeturvaa. Sen lisäksi hallitus valmistelee lakia, jonka perusteella vain kolme kuukautta työttömänä olleen alle 30-vuotiaan nuoren työsuhteen määräaikaisuutta ei tarvitsisi perustella. Tämä syrjivä uudistus todennäköisesti heikentäisi erityisesti nuorten naisten asemaa. Siis niiden, jotka jo valmiiksi työskentelevät kaikista eniten määräaikaisilla sopimuksilla.

Onkin ironista, että kehysriihen yhteydessä hallitus nosti vahvasti esille huolensa alhaisesta syntyvyydestä. Väestörakenteen ongelmia ei ratkaista sillä, että ministerit päivittelevät huonoa huoltosuhdetta. Ei kukaan suomalainen hanki lapsia kestävyysvajeen takia. Sen sijaan meidän on taattava mahdollisimman hyvät ja turvalliset puitteet perheen perustamiselle heille, jotka sitä haluavat.

Perhevapaauudistus olisi tehokas tapa edistää tasa-arvoa niin työmarkkinoilla kuin hoivavastuiden jakamisessa vanhempien kesken. Hallitukselta tämä uudistus ei onnistunut. Vasemmistoliitto pitää perhevapaiden uudistamista yhtenä ensi vaalikauden tärkeimmistä tehtävistä.

Myös varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen puolipäiväiseksi työttömien ja hoitovapaalla olevien vanhempien lapsille lisäsi lasten välistä eriarvoisuutta. Ryhmäkokojen kasvattaminen lisäsi varhaiskasvatuksen ammattilaisten kuormitusta, isossa ryhmässä on entistä vaikeampi antaa jokaiselle lapselle hänen ansaitsemansa ja tarvitsemansa aika. Hallitus kehuu nyt tukevansa ryhmäkokojen pienentämistä haastavien alueiden päiväkodeissa vaikka se itse mahdollisti ryhmäkokojen kasvattamisen koko maassa.

 

Arvoisa puhemies,

Nyt on oikea hetki vahvistaa ja uudistaa Suomen elinkeinorakennetta ja osaamispääomaa. Karsimalla ympäristölle ja ilmastolle haitallisia verotukia olisi mahdollista investoida satoja miljoonia maamme tulevaisuuteen, panostaa tuotekehitykseen ja tutkimukseen sekä lisätä koulutuksen tasa-arvoa pidentämällä oppivelvollisuusikää. Näin saisimme myös luotua uutta työtä ja hillittyä ilmastonmuutosta.

Työn murros sekä keinoälyn ja robotiikan tulo edellyttävät sosiaaliturvan uudistamista perustulon suuntaan, vastaamaan nykyisiä työn tekemisen tapoja. Aktiivimallin kaltaisten leikkureiden sijaan Suomi tarvitsee mahdollisuuksia uudelleen kouluttautumiselle ja palkkatuetulle työlle, ei lisää byrokratiaa tai rangaistuksia.

Tämänkin kehysriihen perusteella on tullut selväksi, että näiden tulevaisuuden kannalta keskeiset, ihmisten hyvinvointia parantavat uudistukset kaikki jäävät seuraavan hallituksen vastuulle.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille