Ryhmäpuhe energia- ja ilmastostrategiasta 30.11.2016

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro energia- ja ilmastostrategian käsittelyn yhteydessä 30.11.2016

Silvia Modig

 

Arvoisa puhemies,

Hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa lukiessa tulee mieleen tuttu satu Keisarin uusista vaatteista. Eikö kukaan ole uskaltanut sanoa, että tämä ei riitä?

Tämän strategian pitäisi näyttää keinot ilmastokriisin ratkaisemiseksi, mutta siihen strategia on liian kunnianhimoton.

Strategiassa aikajänne ilmastotoimille on vuoteen 2030 ja 2050, kun todellisuudessa meidän on saatava ilmastopäästöt vähenemään paljon nopeammin.

 

Arvoisa puhemies,

Tämän strategian suurin kysymysmerkki liittyy metsien suuresti lisääntyvään käyttöön. Strategian myötä metsiemme käyttöpaineet lisääntyvät ja hiilinielu pienenee jopa puoleen.  Hallitus tuntuu ratkaisevan kaikki ongelmat puun käyttöä lisäämällä. Se ei tule onnistumaan. Ensinnäkään puuta ei riitä kaikkeen, toiseksi luonnon monimuotoisuus vaarantuu eikä metsäbiotalous edes riittävästi vähennä ilmastopäästöjä.

Vasemmistoliiton tavoite on parantaa luonnonvarojen kestävää käyttöä. Metsiensuojelun tavoitteeksi on otettava kansainvälisesti sovittu 17 % pinta-ala ja luonnon monimuotoisuutta on parannettava talousmetsissä. Metsien hiilivaraston kasvattaminen onnistuu sekä metsänhoidon että metsäpinta-alan säilyttämisen avulla. Mikään näistä tavoitteista ei ole ristiriidassa sen kanssa, että puuraaka-ainetta voidaan käyttää, ja metsänomistajat voivat hyödyntää metsiään. Puuta on järkevintä käyttää ensisijaisesti korkean arvonlisän tuotteisiin, jolloin voimme hyödyntää korkeaa osaamistamme, luoda uutta yritystoimintaa ja työtä, ja sitoa hiiltä esimerkiksi puurakennuksiin. Metsätalouden sivuvirtoja voidaan ja pitää ohjata biotalouden piiriin, mutta on pidettävä huolta siitä, että raaka-aine kohdistuu kansantalouden ja päästöjen kannalta oikein.

Hallitus on linjannut, että kivihiilestä luovutaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä on äärimmäisen tärkeä ja välttämätön tavoite, mutta kivihiilestä pitäisi luopua vieläkin nopeammin.

Iso sokea piste hallituksella on turpeen kohdalla. Turpeen ilmastopäästöt ovat samaa luokkaa kuin kivihiilen. Ei kai hallitus ole nyt korvaamassa kivihiilestä luopumista lisäämällä turpeen käyttöä? Yhden saastuttajan korvaaminen toisella ei vie meitä lähemmäs tavoitetta. Se, että strategiassa ei tavoitella turpeesta luopumista, vie uskottavuutta hallituksen ilmastopolitiikalta. Turve on osa Suomen energiantuotantoa vielä lähivuosina, mutta se ei kuulu tulevaisuuden energiapalettiin. Turpeen käyttöä pitää vähentää asteittain ja sen verotukea tulee pienentää hiljalleen.

 

Arvoisa puhemies,

Tavoitteisiin ei päästä ilman, että uusiutuvaa energiaa lisätään merkittävästi. Tämän varmistamiseksi tarvitaan yhteiskunnan panostuksia. Tuulivoima on tärkeä osa päästötöntä energiantuotantoa, kuten strategiassakin todetaan.  Hallitus on kuitenkin jättänyt tuulivoiman tuen ulkopuolelle, kunnes sen terveysvaikutukset selvitetään. Ihmisten huolet ja vaivat on otettava vakavasti, mutta pelkoa ei pidä lietsoa. Tuulivoimaa on tutkittu ja tutkitaan jatkuvasti, ja tällä selvityksellä onkin vahvasti poliittinen sävy. Tämä selvitys ei saa aiheuttaa viivästymistä uusiutuvan energian kasvulle.

Ylipäätään energiajärjestelmämme tulee ajatella uudelleen. Meistä jokainen voi olla energian kuluttajan lisäksi myös tuottaja. Hajautettua pientuotantoa on tuettava. Kysyntäjoustoilla ja älykkäillä sähköverkoilla voimme vähentää tarvittavan energian määrää huomattavasti. Tarvitsemme yhteiskunnan panostuksia, jotta älykkäiden järjestelmien markkinat laajenevat teollisuudesta myös kotitalouksiin. Tässä piilee myös iso uusien työpaikkojen potentiaali.

Työpaikat ja ilmastonmuutoksen torjunta asetetaan usein vastakkain. Kuulen usein väitettävän, että ilmastonmuutoksen torjunta vie suomalaisilta työpaikat ja talouskasvun mahdollisuudet. Tämä ei pidä paikkaansa.

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on suomalaisen työntekijän etujen mukaista. Duunareiden asemaa eivät uhkaa tuulimyllyt tai räjähtelevät lepakot, eivätkä aurinkokennot, sähköautot tai ilmalämpöpumput. Duunareiden asemaa heikentää suuryritysten lyhytnäköinen voitonmaksimointi, alipalkkaus ja elinkeinorakenne, joka ei vastaa tulevaisuuden tarpeita.

Tärkeä askel kohti ilmaston kannalta kestävää elinkeinorakennetta on haitallisten yritystukien perkaaminen, ei niiden lisääminen.  Yritystukiin tulisi tehdä kokonaisvaltainen tarkastelu ja vastuullinen suunnitelma haitallisten tukien uudelleensuuntaamiseksi energiateknologioiden ja ympäristöinnovaatioiden kehittämiseen.

Rahavirtoja kannattaa ryhtyä suuntaamaan uudelleen viimeistään nyt, ennen kuin hiilikupla puhkeaa. Tunnetuista fossiilivarannoista 60–80 % on jätettävä käyttämättä. Pariisin sopimuksessa lukee, että rahavirrat suunnataan ilmastopäästöjen vähentämiseen. Suomen kohdalla tärkeää olisi ainakin arvioida eläkerahastojen omistukset ja niiden hiilikuplariski.

 

Arvoisa puhemies

Energia- ja ilmastostrategia ansaitsee kiitosta siitä, että liikenteen rooli ja sen potentiaali päästövähennyksissä on tunnistettu. Valitettavasti kuitenkin metsien hiilinielun puolittaminen aiheuttaa enemmän päästöjä kuin liikenteessä ja maataloudessa säästetään yhteensä. Siihen meillä ei ole varaa.

 

 

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille