Suojeleeko Suomi poliittisen vainon uhreja?

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen on jättänyt sisäministeri Kai Mykkäselle kirjallisen kysymyksen poliittisen vainon tunnistamisesta turvapaikkamenettelyssä. Julkisuudessa on ollut viime päivinä esillä tapaus, jossa yhdeksän vuotta Suomessa oleskellut Iranin kurdi ollaan palauttamassa Suomesta Iraniin, vaikka häntä uhkaa todennäköinen vaino poliittisen aktiivisuutensa tähden. Henkilö on toiminut Iranissa kurdien oikeuksien puolesta ja jatkanut työtä Suomessa. Poliittisen toimintansa vuoksi häntä ja hänen perhettään on uhkailtu.

– Nyt uhkaava palautus koettelee jälleen ihmisten uskoa suomalaisen maahanmuuttopolitiikan johdonmukaisuuteen, inhimillisyyteen ja kykyyn tunnistaa vainon uhka. Pitkän Suomessa oleskelunsa aikana Behdad on kotoutunut hyvin, oppinut suomen kielen sekä saanut ystäviä, puolison ja työpaikan. Synnyinmaassaan Iranissa häntä uhkaa vaino hänen taustansa ja poliittisen toimintansa vuoksi, mutta sinne Suomi hänet haluaa palauttaa, Sarkkinen kummeksuu.

Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on todennut, että kurdien oikeuksia edistävään poliittiseen toimintaan osallistuvat kurdit ovat Iranissa ihmisoikeusloukkausten vaarassa. Amnestyn tuoreimman vuosiraportin mukaan Iranin hallinto jatkaa sananvapauden, yhdistymisvapauden ja kokoontumisvapauden ankaraa tukahduttamista. Iran teloittaa Kiinan jälkeen eniten ihmisiä maailmassa, ja oikeudenkäynnit maassa ovat järjestään kansainvälisen oikeuden vaatimusten vastaisia. Kidutus ja muu epäinhimillinen kohtelu on maassa laajalle levinnyttä, ja esimerkiksi raipparangaistukset ja muut epäinhimilliset rangaistukset ovat yleisiä. Viranomaiset syyllistyvät laajamittaiseen syrjintään ja väkivaltaan muun muassa poliittisen mielipiteen sekä etniseen ryhmään kuulumisen perusteella.

– Behdadin surullinen tarina on jälleen yksi tapaus lisää, joka tuo esiin Maahanmuuttoviraston toiminnan ja nykyisen maahanmuuttopolitiikan ongelmia. Hakemusten käsittelyssä ilmenneet epäkohdat pistävät silmään niin tässä kuin lukuisissa muissa prosesseissa, joista saamme jatkuvasti tietoa. Myös Maahanmuuttoviraston tapa tulkita maatietoa herättää vakavia kysymyksiä, Sarkkinen sanoo.

Julkisuudessa olleessa kurdiaktivistin tapauksessa turvapaikkahakemusta on perusteltu myös islaminuskosta luopumisella, josta voi Iranissa seurata jopa kuolemanrangaistus. Huolimatta Suomessa olevasta työpaikasta ja perheestä, hakija ei voi myöskään hakea oleskelulupaa muulla perusteella, koska hänellä ei ole synnyinmaansa passia.

– Tällaiset julkisuuteen nousevat yksittäiset soveltamistilanteet ovat esimerkkejä laajemmista ongelmista prosesseissamme. Behdadin tapauksessa poliittinen vaino yhdistyy uskonnonvapauden kysymyksiin ja järjettömän tiukkaan työlupakäytäntöömme, jossa passittoman henkilön on mahdotonta saada oleskelulupaa työllistymisestä huolimatta.

Hallituksen on vastattava kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin kolmen viikon kuluessa.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille