Tuloksekas kehitysyhteistyö tarvitsee lisäresursseja

Eduskunta keskustee tänään täysistunnossa Suomen ensimmäisestä kehityspolitiikan tulosraportista. Vasemmistoliiton kansanedustaja, kehityspoliittisen toimikunnan varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen vaatii kehityspolitiikan johdonmukaisuutta ja kehitysrahoituksen tason nostoa.

Raportti osoittaa, että Suomen kehityspolitiikalla saavutetaan tuloksia ja myönteisiä vaikutuksia kehitysmaissa. Kehityspolitiikan tuloksia on kuitenkin heikentänyt hallituksen tekemät suuret leikkaukset kehitysyhteistyöhön sekä päästöhuutokauppatulojen ohjaaminen kehitysmaiden ilmastorahoituksesta suomalaiselle suurteollisuudelle.

– Sipilän hallituksen valtaisat leikkaukset näkyvät tietysti myös kehityspolitiikan tuloksissa. Suunta on nyt käännettävä. Seuraavan hallituksen on sitouduttava rahoitustason nostoon ja luotava suunnitelma kehitysyhteistyörahoituksen nostamiseksi kohti 0,7 prosentin BKTL-osuutta ja suunnattava tukea erityisesti vähiten kehittyneisiin maihin, Sarkkinen toteaa.

– Päästöhuutokauppatulot on ohjattava takaisin ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Sipilän hallitus voisi kääntää suuntaa jo nyt ensi vuoden budjetissa, mutta se taitaa olla turha toivo.

Suomen kehitysyhteistyön ansiosta moni kehitysmaan nainen on saanut tarvitsemansa ehkäisyvälineet, moni vammainen on lapsi päässyt kouluun, moni maaseudun köyhä on saanut toimivan vesihuollon tai sähköt ja kumppanimaiden yhteiskunnan toimivuus on parantunut.

– Kehitysyhteistyötä tehdään usein haastavissa olosuhteissa ja sen vaikuttavuutta on joskus vaikea mitata. Vaikeaakin työtä on silti tehtävä, jotta YK:n asettamat kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa, Sarkkinen sanoo.

– On tärkeä auttaa kaikkein heikoimmassa olevia ihmisiä suoraan, mutta on tärkeä vahvistaa myös kehittyvien maiden kykyä kehittää omia yhteiskuntiaan. Esimerkiksi kehittyvien maiden verotuskykyä tukeviin ohjelmiin sijoitettu euro tuottaa yli satakertaisesti veroeuroja maiden käyttöön.

Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on nostettu Suomen kehityspolitiikan kärkeen, ja seksuaalioikeudet on kehityspoliittisessa ohjelmassa nostettu yhdeksi keskeiseksi painopisteeksi.

– Suomen tekemä ja rahoittama työ seksuaalioikeuksien tukemiseksi on arvokasta ja tuloksellista, mutta silti sen rahoitusta on leikattu. Kuitenkin Suomen työtä tarvittaisiin nyt enemmän kuin pitkään aikaan.

– Naisten oikeuksia ja erityisesti seksuaalioikeuksia vastustava liike on saanut vauhtia oikeistopopulismin ja Trumpin noususta. On tärkeää, että Suomi puhuu seksuaalioikeuksien puolesta kovaan ääneen ja rahoittaa seksuaali- ja lisääntymisterveyshankkeita. Sillä jos emme me, niin kuka sitten? Sarkkinen kysyy.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille