Työtä ja talouskasvua arvonlisäveroa alentamalla

Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Kari Uotilan ryhmäpuhe lähetekeskustelussa vuoden 2016 talousarvioesityksestä

”Hallitus rapauttaa Suomen tulevaisuutta.” Näin totesi Nobel-palkittu taloustieteilijä Joseph Stiglitz.

 Monet taloustieteilijät ovat samaa mieltä. Vasemmisto kehottaa hallitusta kuuntelemaan näitä asiantuntijoita enemmän kuin Etelärannan kuiskuttelijoita.

Etelärannan EK haluaa käyttää tilannetta hyväkseen ja kasvattaa valtaansa työmarkkinoilla pienipalkkaisten kustannuksella ja samalla purkaa Suomen vahvuutena ollutta sopimusyhteiskuntamallia. Viimeksi eilen EK:n Häkämies tuntui valitsevan keskitetyn sovun sijaan mieluummin liittokohtaisen palkkatappelun.

Moni tunnettu työmarkkinajohtaja on kauhistellut härskiyttänne ja osaamattomuuttanne työmarkkinoilla.  Sisilialainen ”hyväksy, tai itke ja hyväksy” -tarjous yhteiskuntasopimukseksi, pakkolainsäädäntö, sopimusoikeuden rajoittaminen ja ammattiyhdistysliikkeen esittämien vaihtoehtojen väheksyminen ei ikävä kyllä osoita vain taitamattomuutta, vaan on myös vaarallista Suomen tulevaisuuden kannalta.

Vaikka kätilöt saivat puhuttua päähänne järkeä, niin silti olette pakolla pidentämässä pienipalkkaisten työntekijöiden työaikaa ja alentamassa heidän vuositulojaan. Olette myös ajamassa työntekijöitä sairaina töihin, vaikka pääministeri Sipilä, te itse vastustitte tätä vielä ennen vaaleja.

Väitätte Suomen kilpailukykyä 15 prosenttia kilpailijamaita heikommaksi. Eroa toki on, sillä kaukaisena, pitkien etäisyyksien ja kovien ilmasto-olosuhteiden maana meillä kilpailukykyhaastetta riittää. On kuitenkin harhaanjohtavaa puhua kilpailukyvyn romahtamisesta käyttäen vertailukohtana Nokian huippuvuosia. 

Kun tarkastellaan tilannetta hieman pidemmällä aikavälillä, nähdään, että kilpailukykymme ei ole romahtanut, mutta hallituksen väärällä politiikalla kustannuskilpailukyvyn romahduksen vaara kyllä kasvaa.

Todellisuudessa Suomen kilpailukyky on jo paranemassa, kuten talouskatsauksenkin yksikkötyökustannuksia kuvaava kaavio osoittaa, sillä yksikkötyökustannukset ovat lähentyneet kilpailijamaita jo monta vuotta. Itse asiassa työn hinta on tärkeimpiä vertailumaitamme alempi. Tämän voi jokainen tarkistaa OECD:n 20.9. julkaistusta tilastosta.

Teollisuuden työvoimakustannukset ovat OECD:n ja Eurostatin mukaan olleet koko 2000 -luvun Saksan ja Ruotsin alapuolella.

Suomessa tehdään myös Saksaa enemmän työtunteja asukasta kohden. Ero oli samojen tutkimuslaitosten mukaan vuonna 2014 neljäkymmentäyksi tuntia.

Vaaditte viiden prosentin ”tuottavuusloikkaa”. Pienipalkkaisten palkansaajien noustua vastustamaan pakkolakejanne otitte käyttöön kaikki keinot. TV-puhe leikkausten välttämättömyydestä ei vaientanut kansaa, ja nyt pelottelette komission vallan alle joutumisella.

Euroalueen velkaantumis- ja alijäämäkriteerit ovat totta, mutta näistä kriteereistä on joustettu monta kertaa muualla paremmassakin taloustilanteessa. Suomen talouden pelastaminen pitemmällä aikavälillä on tärkeämpää kuin kriteerien pikkutarkka noudattaminen poikkeuksellisen vaikeassa taloustilanteessa.

Sitä paitsi, ei kriteereitä pystytä täyttämään myöskään hallituksen politiikalla. Lyhytnäköinen leikkauspolitiikka kuitenkin vaarantaa myös niihin paluun pitemmälläkin aikavälillä.

Vetoatte usein luottoluokittajien reaktioihin. Viime viikolla Standard & Poor’s muutti Suomen talousnäkymäarvion vakaasta kielteiseksi ja totesi, etteivät hallituksen esittämät keinot riitä talouskasvun turvaamiseksi eikä velkaantumisen pysäyttämiseksi.

Haloo hallitus! Pitäisiköhän tehdä jotain muuta kuin leikkauksia leikkausten perään?

Arvoisa puhemies

Maltillisilla palkkaratkaisuilla ovat palkansaajat ja leikkauksista kärsimällä yhteiskunnan heikompiosaiset osansa taloustalkoista tehneet. Mikä on pääomapiirien ja korviinne kuiskuttelevan Etelärannan vastuu?

Kelamaksun poistolla, yhteisöveron rajulla laskulla ja muilla helpotuksilla on jaettu miljardeja. Työpaikkoja ja investointeja on luvattu. Missä ne ovat? Taitavat eurot olla osingonsaajien taskuissa. Miten voitte olla varmoja, että nyt pienipalkkaisten taskuista miljardien siirtäminen työnantajille tilanteen muuttaa?

Vasemmistoliiton mielestä tarvitaan rohkea talouspolitiikan muutos, sillä hallituksen linja vie kohti levottomuutta eikä käynnistä talouskasvua. Se, että romutetaan kotimainen kulutuskysyntä epäoikeudenmukaisilla leikkauksilla työttömien, eläkeläisten, opiskelijoiden, lapsiperheiden ja monien muiden ryhmien pieniin tuloihin, ei nosta Suomea lamasta, vaan suistaa siihen vain syvemmälle. 

Muun muassa professori Sixten Korkman on todennut, että kilpailukykymme tulee paranemaan turvaamalla maltillinen palkkakehitys ja toteuttamalla rakenneuudistukset. Rajuja keinoja kuten pakolla tehtyjä palkanalennuksia ja sopimisoikeuden rajoittamisia ei tarvita.

Käymällä pakkolainsäädännöllä pienipalkkaisten kimppuun vain vaarannatte pitemmän aikavälin talous- ja työllisyyskehityksemme.

Talouspolitiikassa on vaihtoehtoja. Oman, Suomen kannalta paremman ja oikeudenmukaisemman vaihtoehdon Vasemmisto tulee esittämään vaihtoehtobudjetissamme syksyn aikana.

Tulemme tekemään konkreettiset esitykset paremmasta suhdannepolitiikasta ja paremmasta rakennepolitiikasta.   

Arvoisa puhemies. Suomi tarvitsee työtä ja talouskasvua. Meidän on voitettava sekä henkinen että taloudellinen lama. Niitä ei voiteta pienituloisilta leikkaamalla, kotimaista ostovoimaa heikentämällä eikä sopimusyhteiskuntaa murentamalla. Talouskasvua ei synny myöskään leikkaamalla koulutuksesta, tutkimuksesta, tuotekehittelystä, joukkoliikenteestä ja harmaan talouden torjunnasta.

Valtiovarainministeri Stubb. Viime viikolla jälleen kauhistelitte, kuinka kallis maa Suomi on. Pitäisiköhän tähän puuttua ja tehdä maamme kustannustasosta kohtuullisempi? Usein vertaatte Suomea Saksaan, mutta ette ole tuonut esiin, että Saksan arvonlisävero on 19 prosenttia, eli viisi prosenttia alhaisempi kuin meillä.

Arvonlisävero kurittaa kansalaisia korkeina hintoina, yrittäjiä työllistämisen kustannuksina, investointeja harkitsevia lisäkustannuksina.  Alempi arvonlisäverotus toisi työtä, ostovoimaa, investointeja ja talouskasvua. Vain talouskasvulla ja työllisyyttä parantamalla selviämme velkaantumishaasteestamme.

Vasemmisto ehdottaa, että arvonlisäveroa lasketaan määräaikaisesti työllisyyden ja kasvun käynnistämiseksi. Englannin kokemusten mukaan määräaikainen vuodelle 2009 tehty 2,5 prosentin arvonlisäveron alennus lisäsi tuntuvasti kulutusta, investointeja ja talouskasvua.

Eikö meilläkin pitäisi leikkausten sijaan tehdä muuta? Alennetaan arvonlisäveroa ja laitetaan Suomi käyntiin.

 

 

 

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille