Vasemmistoliiton ryhmäpuhe julkisen talouden suunnitelmasta 2018–21

Li Anderssonin pitämä Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro julkisen talouden suunnitelmasta 2018–21.

 

Arvoisa puhemies,

Pitkän taantuman jälkeen Suomeen on nyt luvassa maltillista kasvua ja myös investoinnit ovat nousussa. Käänne kohti kasvu-uraa on tervetullut. Se oli myös vääjäämättä edessä jossain vaiheessa, vaikka kaikki nyt yrittävät ottaa siitä kunnian itselleen. Vaikka Suomi nyt saa vetoapua maailmanmarkkinoilta, on kasvua valtiovarainministeriön ennusteen mukaan luvassa tulevien vuosien aikana vain noin reilun prosentin edestä.

Matalan kasvun olosuhteissa on entistä keskeisempää, että talouspolitiikassa tähdätään työllisyysvaikutusten maksimoimiseen, samalla kun huolehditaan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja tuloerojen kaventamisesta.

Juha Sipilä ja tämä hallitus on epäonnistunut molemmissa.

Hallituksen työllisyystavoitteeseen pääseminen edellyttäisi paljon rohkeampia toimenpiteitä vanhempainvapaajärjestelmän uudistamiseksi, työttömyysturvan ja ulosoton byrokratialoukkujen purkamiseksi sekä mittavia panostuksia liikenneinfrastrukturiin ja korjausrakentamiseen.

Hallitus on sen sijaan rapauttanut osaamista ja sosiaaliturvaa neljän miljardin leikkauksin ja kasvattanut tuloeroja veroalennuksin. Sote-uudistuksen myötä se on takaamassa kymmenen miljardin euron markkinat isoille yrityskonserneille.

 

Arvoisa puhemies,

Julkisen talouden suunnitelmasta käy ilmi, että kilpailukykysopimuksen hinta valtiontaloudelle on 800 miljoonaa. Arvoisat ministerit, tästä on järkevä taloudenpito ja järkevä työmarkkinapolitiikka kaukana. Suomalaiset duunarit saivat työajan palkattoman pidennyksen, pienennetyt nettoansiot ja monet heistä lomarahojen leikkauksen melkein kolmanneksella – ja sen lisäksi me saamme kaikki veronmaksajina paikata tämän sopimuksen jättämää lähes miljardin kokoista reikää valtion budjettiin. Koulutukseen ette löydä rahaa, sosiaaliturvaan ette löydä rahaa, mutta palkanalennusten kustantamiseksi löysitte melkein miljardin verran!

Myös hävittäjähankintoihin löytyy rahaa, ja kaiken lisäksi sitä paljon parjattua velkarahaa. Työllistäviin investointeihin valtio ei hallituksen mielestä missään nimessä saa ottaa lainaa, mutta hävittäjäostoihin se sitten kelpaa. Pääministeri Sipilä ilmoitti, että tätä velkaa ei huomioida velaksi elämisen lopettamisessa. Velaksi eläminen lopetetaan siis siten, että vain päätetään olla huomioimatta tietty osa julkisesta velasta. Eikö tätä samaa periaatetta sitten voida soveltaa työpaikkoja luovaan asunto- ja liikenneinvestointiohjelmaan?

 

Arvoisa puhemies,

Kiitosta saa päätös alentaa varhaiskasvatusmaksuja, mutta muuten hallituksen linja ei juurikaan muuttunut puoliväliriihessä. Panostukset olivat pieniä määrärahalisäyksiä samoille kohteille, joista aikaisemmin on leikattu paljon. Ammatilliselle koulutukselle annettiin 15 miljoonaa, kun hallitus puoli vuotta aikaisemmin leikkasi 190 miljoonaa. Opiskelijat saivat nyt 10 miljoonaa, kun opintotuesta leikataan yhteensä 112. Tekesille annettiin 35 miljoonaa, kun hallitusohjelmassa leikkauksia on yli 130 miljoonaa.

Suunta ei muuttunut myöskään mitä tulee pienituloisten huomioimiseen. Puoliväliriihessä hallitus päätti niin sanotun aktiivimallin käyttöönotosta. Se on työttömyysturvan leikkuri, joka kohtelee työttömiä eriarvoisesti. Mallin järjettömyyttä kuvastaa se, että työtön voi säilyttää oikeutensa täyteen työttömyysturvaan – käymällä töissä.

Hallitus päätti myös uusista heikennyksistä asumistukeen. Tuen leikkausta on perusteltu sillä, että asumistuki toimisi vuokrankorotusautomaattina. Todellisuudessa vuokrat ovat nousseet nopeammin kuin tuki. Myös sellaisina vuosina, kun asumistuen vuokranormeja ei ole korotettu, ovat vuokrat nousseet kuluttajahintoja nopeammin. Opintotuen asumislisään on tehty parannuksia viimeksi vuonna 2005, tästä huolimatta vuokrat ovat nousseet.

Välillä kuuluu jopa ministereitä myöten väitteitä siitä, että asumistuki kattaisi vuokran kokonaan. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Viime vuonna 70 prosentilla vuokralla asuvista yleisen asumistuen saajista todellinen vuokra ylitti normivuokran, jonka perusteella asumistuen määrä lasketaan. Asumistuessa on sekä perusomavastuu että yläraja hyväksytyille asumismenoille. Vaikka olisit niin pienituloinen, että omavastuuta ei ole, on asumistuki enintään 80% hyväksytyistä asumismenoista, jotka siis ovat pienemmät kuin oikea vuokra. Tuen heikennykset tulevat nyt kohdistumaan pienituloisiin vuokralla asuviin, eikä vuokranantajiin. Inhimillisempi keino puuttua ylikorkeisiin vuokriin on kohtuuhintaisen asumisen merkittävä lisääminen sekä vuokrankorotuksia hillitsevien toimenpiteiden selvittäminen.

 

Arvoisa puhemies,

Pienituloisetkin suomalaiset kaipaavat hyviä uutisia. Tässä puoliväliriihessä hallituksella olisi ollut mahdollisuus keskittyä inhimillisten uudistusten eteenpäin viemiseen. Kestävä työllisyyspolitiikka luodaan panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Tukien heikentämisen sijaan työllisyyttä voi edistää myös purkamalla erityisesti työttömiin kohdistuvia byrokratialoukkuja, helpottamalla opiskelua työttömyysturvalla, nostamalla työttömyysturvan suojaosan 500 euroon sekä nostamalla ulosoton suojaosuuden 800 euroon kuussa.

Me haluamme Suomeen kestävän rakennemuutoksen, joka turvaa suomalaisen huippuosaamisen, teollisen kilpailukyvyn ja korkean työllisyyden sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille