Vasemmistoliiton ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa 28.2.2018

Li Anderssonin välikysymyskeskustelussa 28.2.2018 pitämä vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro kokonaisuudessaan:

Arvoisa puhemies,

Pääministerit ja presidentit ovat kertoneet meille suomalaisille jo pienestä pitäen, että juuri sinusta voi tulla mitään vaan. Lukemattomia juhlapuheita on pidetty Suomesta maana, jossa putkimiehen tyttärestä voi tulla valtiotieteiden tohtori ja professoriäidin pojasta lähihoitaja. Totuus on kuitenkin se, että vanhempien koulutustausta on vaikuttanut nuorten valintoihin ja oppimistuloksiin myös täällä, koulutuksellisen tasa-arvon mallimaassa.

Suomalaisen koulutuksen eriarvoistumiskehitys ei siis ole alkanut tämän hallituksen myötä, mutta kehitys on nyt voimistumassa. Koulutusleikkausten jälkeen on selvää, ettei kehitys tämän hallituksen myötä tule kääntymään.

Oppimistulokset ovat Suomessa heikentyneet kaikilla PISA-tutkimuksessa mitatuilla osa-alueilla. Alueelliset erot ovat kasvaneet, ja poikien ja tyttöjen osaamiserot ovat suuremmat kuin koskaan ennen. Samalla on syytä huomioida, että osaamiserot samaa sukupuolta olevien välillä edelleen ovat suuremmat kuin sukupuolten väliset. Erityisen suuri ongelma on heikosti osaavien oppilaiden määrän kasvu.

Oppilaan perhetaustan ja oppimistulosten välinen yhteys on kasvanut nopeimmin kaikista OECD-maista. Selitys tälle ei tutkijoiden mukaan ole löydettävissä koulujen seinien sisältä, vaan koulutuksen eriarvoistumisen voimistuminen on osoitus ja seuraus yhteiskunnan eriarvoistumisesta.

Kehityksen kääntämiseksi vasemmisto haluaa nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja lopettaa eriarvoistavat käytännöt, edistää alueellista tasa-arvoa ja turvata aidosti maksuton toinen aste. Nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan joka neljäs toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä on ilmoittanut syyksi sen, että rahan puute on vaikuttanut opintojen etenemiseen.

 

Arvoisa puhemies,

Vasemmistoliitto tulee taistelemaan subjektiivinen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseksi kunnes se on toteutunut jokaisessa kunnassa ja jokaisen lapsen kohdalla. Osallistumisasteen nostamiseksi haluamme myös siirtyä kaksivuotiseen velvoittavaan esikouluun sekä laajentaa maksutonta varhaiskasvatusta 3-4 –vuotiaille. Vuoropäivähoitopaikkoja tarvitaan lisää, ja oppivelvollisuutta tulee kehittää jotta koulun aloittaminen on mahdollista nykyistä joustavammin.

Lasten yhdenvertaisuuteen vaikuttaa myös päivähoitobisneksen kasvu Suomessa. Yksityisen päivähoidon osuus vaihtelee suuresti kunnittain. Ennen yksityiset päiväkodit olivat lähinnä pieniä yhdistyksiä ja säätiöitä mutta nyt isot, voittoa tavoittelevat kotimaiset ja kansainväliset kaupalliset ketjut valtaavat vauhdilla alaa. Peruskoulun maksuttomuus ja yleishyödyllisyys pidetään Suomessa itsestäänselvyytenä, mutta varhaiskasvatuksen osalta olemme saaneet lukea Suomen ensimmäisistä päiväkotimiljonääreistä.

Suurten kaupallisten toimijoiden pyörittämä päiväkotibisnes vaikuttaa myös varhaiskasvatuksen laatuun ja lasten yhdenvertaisuuteen. Kaupallisissa päiväkodeissa henkilöstöllä on keskimääräistä pienemmät palkat ja kunta kantaa myös riskin voittoa tavoittelevien päiväkotien liiketoiminnasta. Jos konkurssi sattuu, on kunnalla on velvollisuus järjestää päivähoito lapsille. Lapset eivät myöskään ole tasavertaisessa asemassa. Erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ei oteta kaupalliseen päiväkotiin välttämättä ollenkaan, ja olemme saaneet lukea erityisen tuen tarpeen takia päiväkodista “potkut” saaneista lapsista.

Vasemmisto haluaa ohjata lasten varhaiskasvatukseen kerätyt verot lapsiin, kaupallisten toimijoiden pääomasijoittajien miljoonavoittojen sijaan. Esitämme siksi, että voitontavoittelun kielto perusopetuksen tavoin laajennetaan myös varhaiskasvatukseen.

 

Arvoisa puhemies,

Vaikka voitontavoittelu ei perusopetuksessa ole sallittua, on koulushoppailu todellinen ongelma myös Suomessa. Sillä tarkoitetaan ilmiötä, jossa vanhemmat valitsevat lapsilleen muun kuin oman alueen lähikoulun. Tämä kiihdyttää koulujen ja asuinalueiden välisten erojen kasvua. Helsingissä koulujen oppilasalueiden välinen vaihtelu hyvä- ja huono-osaisuudessa on esimerkiksi yhtä suurta kuin koko Suomen kuntien välinen vaihtelu.

Lähikouluperiaatteen vahvistaminen on tärkeä tapa puuttua alueellisen eriarvoistumiseen. Lisäresursseja on suunnattava niille alueille, joissa tuen tarve on suurin ja on huolehdittava siitä, ettei esimerkiksi painotettujen erikoisluokkien tarjonta keskittyy vain tiettyihin kouluihin.

Myös lähipäiväkodin merkitys on tunnustettava. Olen viimeisen viikon sisällä keskustellut kahden eri ihmisen kanssa, jonka töihin paluu lykkääntyy koska päivähoitopaikka on osoitettu niin kauas perheen kodista. Lähipäiväkodin kautta varhaiskasvatuksesta tulee osa koulupolkua ja koulun aloittaminen on lapselle helpompaa. Lähipäiväkoti vahvistaa lähikouluperiaatetta, joka on keskeisessä roolissa taistelussa koulutuksen eriarvoistumista vastaan.

 

Lopuksi arvoisa puhemies,

Liian korkeat opiskelukustannukset muodostavat ongelman opintojen etenemiselle yhä useammalle suomalaiselle nuorelle. Toisen asteen maksuttomuuden edistämiseksi kerätään parhaillaan nimiä kansalaisaloitteeseen, jossa vaaditaan, että eduskunta ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ja lakiuudistuksiin lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuuden poistamiseksi. Nuorisobarometrin tuoreiden ennakkotietojen mukaan joka neljäs toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä on ilmoittanut syyksi sen, että rahan puute on vaikuttanut opintojen etenemiseen.

Hyvät kollegat, meidän on pystyttävä parempaan. Suomalaiset nuoret ansaitsevat politiikkaa, jolla todellakin turvataan kaikkien yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet.

Muuten lupauksesta siitä, että juuri sinusta voi tulla mitään vaan, tulee vain juhlapuheissa esiintyvä tyhjä fraasi, joka yhteiskunta ei pystynyt lunastamaan.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille