Vasemmiston vaihtoehtobudjetti 2016

vaihtoehtobudjetti-kansikuva

SISÄLTÖ

  1. Tiivistelmä
  2. Tavoitteena tasa-arvoinen ja ympäristön kannalta kestävä Suomi
  3. Vasemmiston rakenneuudistukset
  4. Vasemmiston budjettiesitykset

Vaihtoehtobudjetti pdf-tiedostona

1. TIIVISTELMÄ

Vasemmiston vaihtoehto on talouskasvun aktiivinen käynnistäminen ja valtion menojen kohdentaminen työllisyyden parantamiseen sekä kysynnän vahvistamiseen. Tämä on paras ja kestävä tapa saada valtion velkaantuminen hallintaan.

Velka ei vähene menoja leikkaamalla vaan sillä, että talouden sallitaan kasvaa. Monet Euroopan maat ovat leikanneet monen vuoden ajan huonoin tuloksin. Työttömyys,
velka ja valtiontalouden alijäämä kasvavat. Useat kotimaiset ja ulkomaiset taloustieteilijät pitävät leikkauksia vahingollisina.

Kotimaisen kysynnän ja investointien lisäämiseksi Vasemmisto esittää arvonlisäveron määräaikaista alentamista kahdella prosenttiyksiköllä. Alennus koskee kaikkia arvonlisäverokantoja. Arvioimme, että toimenpide lisää talouden
kasvua ensi vuonna 0,8 prosenttiyksikköä. Kasvu parantaa työllisyyttä, lisää verotuloja ja
pienentää valtionvelkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Määräaikaisuuden vuoksi arvonlisäveron alennus ei lisää deflaation riskiä, vaan päinvastoin kannustaa ihmisiä kuluttamaan ja yrityksiä investoimaan.

Taloutta hyydyttävät leikkaukset on peruttava. Etuuksien leikkaukset ovat vahingollisia niin tasa-arvon kuin kotimaisen kysynnän kannalta. Emme leikkaa eläkeläisten, opiskelijoiden ja työttömien tuloja. Emme myöskään kannata vahingollisia ja epäoikeudenmukaisia työelämän pakkolakeja, vapaapäivien ja sairauslomien leikkaamista palkansaajilta. Suomen talous ei nouse pakolla vaan luottamuksella ja kaikkia kunnioittavalla yhteistyöllä.

Verotusta on tehtävä oikeudenmukaisemmaksi. Erillisestä pääomatuloverosta on
luovuttava ja verotettava kaikkia ansio- ja pääomatuloja yhteisen progressiivisen taulukon mukaan. Näin suuria pääomatuloja nauttivien verotus kiristyy, ja pienien pääomatulojen
verotus kevenee. Pienituloisten ostovoimaa tukee myös kunnallisverotuksen perusvähennyksen korotus. Suurimpien tulojen niin sanottua solidaarisuusveroa esitämme laajennettavaksi koskemaan myös kansanedustajien tuloluokkaan kuuluvia ihmisiä ja osinkoverojen kiristämistä.
Pääosin ulkomaista autoteollisuutta hyödyttävää autoveron alentamista emme hyväksy. Ympäristösyistä esitämme turpeen ja paljon sähköä käyttävän teollisuuden verotuen pienentämistä.

Työttömyyden haittojen torjumiseksi esitämme työllisyysmäärärahoihin 87 miljoonan lisäystä. Pidämme myös välttämättömänä varmistaa Suomen tulevaisuus panostuksilla koulutukseen ja tutkimukseen, ja torjua niihin kohdistuvat vahingolliset leikkaukset. Suomen tulevaisuus voi tukeutua vain korkeaan osaamiseen ja tuotannon suurempaan arvonlisäykseen.

Pitkän aikavälin tavoitteemme on perustuloon siirtyminen. Askeleena kohti perus-tuloa esitämme työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosaa nostettavaksi 200 eurolla kuukaudessa 300 eurosta 500 euroon. Työttömyysturvan suojaosan korottamisesta hyötyisi noin
60 000 kotitaloutta, keskimäärin noin 350 eurolla vuodessa.

Vasemmisto haluaa vahvistaa niitä tekijöitä, jotka ovat tehneet Suomesta
hyvinvointiyhteiskunnan. Vasemmistoliiton vaihtoehto rakentuu työllisyyttä parantavan suhdannepolitiikan ja työllisyyttä parantavien rakenteellisten uudistusten pohjalle.

Vasemmiston vaihtoehdossa valtion velanotto lisääntyy staattisen laskelman mukaan 1,5 miljardia euroa vuonna 2016. Elvyttävä vaikutus voi kuitenkin vähentää velanoton tarvetta suhteessa hallituksen budjettiin jo ensi vuonna, kun verotulot kasvavat ja työttömyysmenot pienenevät. Työllisyyden paraneminen ja talouskasvu pitävät velkasuhteen pitkällä aikavälillä kestävänä.

arvonlisävero

2. TAVOITTEENA TASA-ARVOINEN JA YMPÄRISTÖN KANNALTA KESTÄVÄ SUOMI

Vasemmistoliiton tavoitteena on oikeudenmukainen ja ekologisesti tasapainoinen maailma.

Politiikkamme lähtökohta on jokaisen perusoikeuksien, vapauksien ja toimeentulon turvaaminen. Kaikilla ihmisillä on oikeus riittävään toimeentuloon ja tasavertaiseen mahdollisuuteen kouluttautua. Kaikilla on oikeus rakentaa parempaa tulevaisuutta itselleen ja läheisilleen. Tämä vaatii suunnanmuutosta politiikkaan, jolla Suomea tällä hetkellä johdetaan.

Ympäristön kannalta kestävän Suomen luominen edellyttää energian verotuksen uudistamista tukemaan energian säästämistä ja uusiutuvan energian tuotantoa. Maantieliikenteen verotuksen uudistaminen on osa kestävän Suomen hanketta. Kumpikaan näistä ei rajoitu vain yhtenä varainhoitovuonna tehtäviin uudistuksiin.

Kasvavien tulo- ja terveyserojen sijaan haluamme rakentaa Suomen, joka takaa mahdollisimman laajan hyvinvoinnin mahdollisimman monelle. Hyvinvointivaltion rahoitus on turvattava. Aggressiiviseen verosuunnitteluun, veroparatiiseihin, harmaaseen talouteen, finanssikeinotteluun ja ilmastonmuutokseen on puututtava yhteisillä ratkaisuilla ja poliittisella ohjauksella.

Työelämän laatua on parannettava ja päivitettävä sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmää, jotta se huomioisi työmarkkinoiden pirstaloituneisuuden ja jatkuvan muutoksen. Uuden teknologian mahdollisuuksien on hyödytettävä kaikkia. Hyvin toimivat palvelut ja infrastruktuuri, tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä ja toimeentulon nopeasti muuttuvissa elämäntilanteissa turvaava sosiaaliturva ovat sekä palkkatyöläisen, freelancerin, yrittäjän että työttömän yhteinen etu.

Työttömyysturvaleikkaukset vievät päinvastaiseen suuntaan ja syrjäyttävät keskipitkällä aikavälillä yhä enemmän työikäisiä ja -haluisia ihmisiä. Työttömyyden kasvusta huolimatta myös Ely- ja TE-keskusten henkilöstöä on vähennetty.

Maailma on vauraampi kuin koskaan, mutta vauraus on keskittynyt yhä harvempien käsiin. Rikkain prosentti omistaa yli puolet maailman varallisuudesta. Suomen etu on tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden, ostovoiman ja vakauden lisääntyminen maailmassa. Kehitysyhteistyöllä voi torjua köyhyyttä, parantaa ihmisoikeuksia ja ehkäistä sotia ja pakolaisuutta, ja torjua ilmastonmuutosta. Kehitysyhteistyötä tarvitaan juuri nyt, kun Eurooppaan ja Suomeen hakeutuu tuhansia turvapaikanhakijoita konfliktialueilta.

Talouden ongelmat elinkeinorakenteen murros ja kysynnän puute

Suomen kansantuote on supistunut kolmena vuotena peräkkäin. Valtiovarainministeriö ennustaa vuoden 2016 kasvuksi 1,3 prosenttia ja Euroopan komissio 0,7 prosenttia. Työttömyys ja valtiontalouden alijäämä ovat jatkaneet kasvuaan. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan vuonna 2016 Suomessa on enemmän työttömiä työnhakijoita kuin koskaan aiemmin 2000-luvun aikana.

Taustalla on sekä tuotantorakenteeseen liittyviä että suhdannepoliittisia syitä:

Finanssikriisi

Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt finanssikriisi rantautui Eurooppaan vuonna 2009, ja Suomen talous supistui yli kahdeksan prosenttia. Suomessa tuolloin harjoitetun elvytyspolitiikan seurauksena talousluottamus nousi meillä nopeammin kuin euroalueella keskimäärin ja työttömyyden kasvu taittui jo vuonna 2010. Elvytys kuitenkin lopetettiin liian aikaisin ja myöhemmin tehdyt kiristykset ovat supistaneet talouskasvua.

Eurokriisi

Vuonna 2010 paljastunut Kreikan talouden alijäämäisyys ja siitä seurannut maksukyvyttömyys laajeni koko euroaluetta koskevaksi kriisiksi. Kriisimaille tukipakettien ehdoiksi asetetut vaatimukset rajuista leikkauksista julkisiin menoihin tarkoittivat käännettä eurooppalaisessa talouspolitiikassa.

Koko Eurooppa turvautui kysynnälle tuhoisiin leikkauksiin, vaikka kaikkien elvytykseen kykenevien maiden olisi pitänyt yhdessä nostaa Eurooppa lamasta.

Euroopan laajuisesta kireästä finanssipolitiikasta johtunut viennin kysynnän lasku heikensi Suomen talous- ja työllisyystilannetta. Luottamus laski kaikilla toimialoilla ja kotimaiset investoinnit supistuivat, vähentäen kysyntää kotimarkkinoilla. Vientituotteiden kysyntää heikensivät lisäksi Venäjän talouden supistuminen, pakotteet, ja Venäjän-viennin heikot tulevaisuudennäkymät.

Suomessa supistettiin julkista taloutta vuodesta 2013 alkaen. Menoleikkaukset ja säästöt ovat supistaneet Suomen taloutta arviolta noin kolme prosenttia. Kokonaistuotanto ei ole palautunut vuoden 2009 syöksyn jälkeen.

Investointikriisi

Heikentynyt kysyntä on johtanut investointikriisiin. Yritysten investointiaste on alhaisin sitten 90-luvun laman ja yritykset jakavat kasvavat kassavirrat osinkoina. Erityisen huolestuttavaa on yritysten vähentyneet panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Vientiteollisuuden muutos

Elektroniikkateollisuuden ja metsäteollisuuden korkean tuottavuuden työpaikkoja on hävinnyt vuodesta 2008 lähes 100 000. Vanhan teollisuuden rinnalle tarvitaan korkeaa tuottavuutta ja jalostusasteen nostoa.

Yhteisvaluutta

Yhteisvaluutta euro rajoittaa Suomen talouspoliittista liikkumavaraa. Rahaliitossa kilpailukykyä ei voi parantaa omalla rahapolitiikalla, kuten devalvaatiolla. Lisäksi euroalueella on poliittisin päätöksin suosittu kireää finanssipolitiikkaa. Kireä julkinen talous ja raamit julkisen velan määrälle sekä alijäämälle ovat kaventaneet hallitusten talouspoliittista liikkumavaraa. Leikkauspolitiikka on johtanut työttömyyden ja julkisen velan kasvuun monissa euromaissa sekä pitkittänyt euroalueen taantumaa.

Edellisen laman jälkipyykki

Korkea työttömyys ja 90-luvun lamasta periytyvä pitkäaikaistyöttömyys sekä työpahoinvointi muodostavat Suomessa keskeisen rakenneongelman. Työikäisten työllisyysastetta
laskevat pitkät työttömyysjaksot, ennenaikaiset eläköitymiset ja työkyvyttömyys.
Kestävän talouden avaimet työllisyys ja osaaminen

Hallitus tavoittelee velkaantumisasteen taittamista vaalikauden loppuun mennessä. Lisävelkaa ei hallituksen mukaan oteta enää vuoden 2021 jälkeen ja kokonaisveroaste ei hallituskauden aikana saa nousta. Keinoina esitetään sekä 10 miljardin säästöjä ja rakenteellisia uudistuksia että Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamista viidellä prosentilla työmarkkinauudistusten avulla.

Loppiaisen ja helatorstain palkattomuus, sairauspäivärahojen ja lomarahojen leikkaaminen tai julkisen sektorin lomien lyhentäminen eivät auta Suomen talousongelmiin. Keskeisimpiä ongelmia eivät ole liian korkea kustannustaso, työn tarjonnan puute tai liian suuri julkinen sektori.

Suomen julkisen talouden kestävä tasapainottaminen voi tapahtua vain nostamalla työllisyysastetta ja alentamalla työttömyyttä. Arvonlisäveron alennuksella aikaansaadaan kasvusysäys ja palautetaan kuluttajien luottamus, jota hallituksen pakkolakiuhkailu on rapauttanut. Kaikkien talouspoliittisten toimenpiteiden sekä rakenteellisten uudistusten tulee tähdätä työllisyyden parantamiseen.

Hallituksen päätökset neljän miljardin etupainotteisesti toteuttavista leikkauksista uhkaavat ensi vuodelle ennustettua orastavaa talouskasvua. Kasvatukseen, koulutukseen ja muihin julkisiin palveluihin kohdistetut leikkaukset lisäävät työttömyyttä. Sosiaalietuuksien leikkaukset ovat epäoikeudenmukaisia ja heikentävät ostovoimaa. Hintojen laskusta johtuvaa etuuksien indeksien alennusta ei tule toteuttaa. Palkansaajien ostovoimaa puolestaan heikentävät hallituksen työvoimapoliittiset esitykset yhdessä maltillisten palkankorotusten kanssa. Työttömyyden kasvun jatkuessa valtion menot kasvavat ja tulot vähenevät. Siksi myös velkaantuminen tulee jatkumaan.

Koulutus- ja tutkimusmäärärahojen leikkauksilla heikennetään tulevaisuuden talouskasvun tärkeimpiä tekijöitä. Koulutukseen, tutkimukseen, kehittämiseen ja digitalisaatioon satsaaminen on keskeistä talouskasvulle, työllisyydelle ja julkisen talouden rahoitusasemalle. Menetetyt korkean tuottavuuden työpaikat on korvattava uusilla. Emme voi kilpailla palkka-alella, vaan tuottavuutta on haettava tuotannon arvonlisäystä kasvattamalla.

Yksikkötyökustannusten nousun syy Suomessa on tuottavuuden heikentyminen, joka johtuu korkean tuottavuuden työpaikkojen häviämisestä. Sen sijaan Suomen palkkataso ei ole kilpailijamaita korkeampi. Eurostatin tilastojen mukaan työvoimakustannukset olivat Suomessa vuonna 2014 matalammat kuin Ruotsissa ja samalla tasolla kuin Saksassa. Myös työvoimakustannusten kasvu on ollut meillä hitaampaa. Suhteellisen kilpailukyvyn parantamiseksi ei tarvita pakkolakeja.

Hallituksen työmarkkinapoliittiset esitykset tarkoittavat suoraa tulonsiirtoa työnantajille ja supistavat kotimaista kysyntää. VM:n laskelman mukaan sosiaaliturvamaksun alentamisen hinta on 847 miljoonaa euroa. Mitään takeita toimien työllisyysvaikutuksista ei kuitenkaan ole. Vuonna 2009 tehty Kela-maksun poiston kustannukset olivat noin 800 miljoonaa ja yhteisöveron alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä vuonna 2013 vähensi verotuloja yhteensä noin 800 miljoonaa. Työllisyysvaikutukset jäivät olemattomiksi.

World Economic Forumin vuonna 2014 julkaistussa kilpailukykyvertailussa Suomi sijoittui EU-maista ensimmäiseksi ja maailmassa neljänneksi. Suomen keskeinen vahvuus on koulutusjärjestelmä, joka antaa valmiudet sopeutua nopeasti muuttuvaan työelämään, korkean teknologian omaksumiseen ja innovaatioihin. Suomelle ominaista on myös osallistava kasvu, johon kuuluvat toimivat työmarkkinat, vähäiseen eriarvoisuuteen perustuva sosiaalinen osallisuus, sosiaalipalvelut ja kaikkien mahdollisuudet parantaa omaa asemaansa taustasta riippumatta.

3. VASEMMISTON RAKENNEUUDISTUKSET

Vasemmistoliiton tavoittelemat rakenteelliset uudistukset koskevat sekä Suomea, euroaluetta että koko Euroopan unionia.

1. Täyskäännös työllisyyspolitiikkaan, kokeilu kuuden tunnin työpäivästä

 

Vasemmistoliitto vaatii täyskäännöstä Suomen työllisyyspolitiikkaan. Pelkkä työllisyyden tilastollinen parantuminen ei riitä. On satsattava työn laatuun, työehtosopimusten noudattamiseen, sukupuolten palkkatasa-arvon toteuttamiseen, työhyvinvointiin sekä riittävään toimeentuloon.

Työttömyyden hillitsemiseksi on lisäksi turvattava riittävät työllisyysmäärärahat sekä osoitettava lisämäärärahaa vaikuttavimpiin työllistäviin toimenpiteisiin, etenkin palkkatukeen. Samoin työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosaa tulisi nostaa. Pätkä-, silppu- ja vuokratyöntekijöille on annettava samat oikeudet kuin vakituisissa työsuhteissa. Vuokratyöntekijöiden käyttäminen muuten kuin toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa vuokratyötä välittävissä yrityksissä sekä nollatyösopimukset on kiellettävä. Pienyritysten työllistämiskynnystä on taloustilanteen vuoksi alennettava määräaikaisesti, esimerkiksi työttömien nuorten ja vastavalmistuneiden palkan sivukuluja alentamalla.

Työajan lyhentäminen ja työaikajoustot tulee toteuttaa työntekijän lähtökohdista käsin. Työllistämisen vauhdittamiseksi Vasemmistoliitto esittää työmarkkinajärjestöille, että ne edistäisivät kuuden tunnin työpäiväkokeilua ansioita alentamatta. Ruotsin kokeilussa sekä työn tuottavuus että työhyvinvointi ovat lisääntyneet kokeilun myötä.

2. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta demokraattiseen aluehallintoon

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä pitää sosiaali- ja terveydenhuollon uudis-tamista välttämättömänä laadukkaiden palvelujen turvaamiseksi tulevina vuosina. Vasemmistoliiton sote-malli rakentuu vaaleilla valituille sote-alueille, joilla olisi verotusoikeus ja joiden valtuustot valittaisiin suorilla vaaleilla. Nykyisten välitason moninaisten järjestelyjen sijaan, tästä olisi helppo edetä yksinkertaiseen kolmiportaiseen hallintomalliin. Näin taataan sekä alueellinen tasa-arvo että lähidemokratia.

Vasemmisto painottaa sote-ratkaisussa laadukkaiden, tasa-arvoisten ja kohtuuhintaisten julkisten palveluiden ensisijaisuutta. Lähtökohtana pitää olla kansalaiset ja palvelut, ei nykyisten hallinnollisten järjestelmien säilyttäminen.

3. Perustulolla nykyaikaa ja selkeyttä sosiaaliturvaan

Vasemmistoliitto vaatii, että perusturvan tasoa on nostettava. Sosiaaliturvaa on kehitettävä kohti yhden luukun periaatteella toimivaa perustuloa. Perustulo helpottaisi niin työttömien ja osa-aikatyötä tekevien kuin itsensä työllistäjien ja freelancereidenkin toimeen-tuloa. Perustulo lisäisi työttömien mahdollisuutta siirtyä työhön ja ottaa vastaan töitä ja vähentäisi byrokratiaa.

Riittävä perusturva ei ole pelkästään oikeudenmukaisuuskysymys vaan oikein toteutettuna perustulo nostaa kaikista köyhimpien ja vähävaraisimpien ostovoimaa ja hyödyttää näin ollen kokonaiskysyntää.

Vasemmistoliiton perustulomalli rakentuu jokaisena kuukautena jokaiselle Suomessa pysyvästi asuvalle täysi-ikäiselle ei-eläkeläiselle maksettavasta perustulosta. Perustulon on oltava vähintään sen suuruinen, että se ei heikennä kenenkään toimeentuloa nykyisestä. Takuueläke on nostettava perustulon tasolle. Ansiosidonnaiset etuudet, asumistuki ja toimeentulotuki täydentävät perustuloa. Asumistuen kannustinloukkuja tulee vähentää korvaamalla sen tarkistusrajat portaattomalla mallilla. Perustuloa ylittäviä tuloja verotetaan progressiivisesti. Kansallista tulorekisteriä on kiirehdittävä jotta voidaan reaaliaikaisesti seurata tulojen kehitystä.

4. Siirtolaispolitiikan ja kotouttamisen uudistaminen

Maahanmuutto on Suomelle mahdollisuus: se lisää kilpailukykyä, kasvattaa
ulkomaankauppaa, vahvistaa yrittäjyyttä ja lisää monipuolista osaamista sekä kansainvälisiä verkostoja. Lisäksi maahanmuutto nuorentaa väestön ikärakennetta ja vastaa kestävyysvajeeseen. Viime aikoina lisääntyneeseen turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten määrään vastataan kotouttamista parantamalla.

Kotouttamiseen kuuluva koulutus, kuten kielikoulutus, tulisi siirtää työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön, jossa on paras koulutusosaaminen. Kotouttamiskoulutukseen on osoitettava riittävästi resursseja ja kotouttamisen tulee olla kaikkien maahanmuuttajien saatavilla.

Suomen kansalaisuuden ehtona olevaa kielitaitovaatimusta on arvioitava uudelleen. Kielikoulutus on aloitettava heti turvapaikanhakijan saavuttua maahan ja karenssiajoista on luovuttava. Kotoutumisen tukemiseksi on kehitettävä kielikoulutusta ja muuta koulutusta yhdistäviä opintopolkuja. Aikaisemman osaamisen tunnistamiseen on luotava selkeät käytännöt.

Karenssiajoista luopuminen ja maahanmuuttajien työelämään siirtymisen helpottaminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa työllistävien alojen palkka-alennuksia. On säädettävä minimipalkka ja ammattiliitoille ryhmäkanneoikeus, jotta voimme taata kaikille oikeudenmukaisen ja tasavertaisen kohtelun työmarkkinoilla.

5. Energiaremontilla työllisyyttä ilmastonmuutosta vastaan

Vasemmistoliitto ajaa uusiutuvan, hajautetun ja nykyistä tehokkaamman energiantuotantojärjestelmän rakentamista. Energiantuotannossa on panostettava uusiutuviin energianlähteisiin ja energian säästöön. Energian kulutuksen taso on pudotettava vuoteen 2030 mennessä noin 60 prosenttiin nykyisestä, jotta pääosa energiasta voidaan tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla. Energiatehokkuuden parantaminen luo uusia työpaikkoja ja synnyttää uutta vientiteollisuutta.

Vasemmistoliiton tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta, jossa kierto- ja biotalouden mukaisesti luonnonvaroja käytetään kestävästi.

Uusiutuvaa energiaa kahlitsevat ympäristölle haitalliset tuet sekä puuhakkeen ja turpeen välinen tukirakenne on poistettava. Sen sijaan tulisi tukea kotimaista ja kestävästi tuotettua bio- ja aurinkoenergiaa, tuulivoimaa sekä maalämpöä. Keskitetyistä suurvoimaloista on siirryttävä hajautettuun, koko maassa työllistävään ja huoltovarmuutta tukevaan pientuotantoon. Ydinvoiman lisärakentamisesta tulee luopua.

6. Maantieliikenteen verotuksen uudistaminen

Maantieliikenteen verotusta on uudistettava kokonaisuudessaan ympäristömyönteiseksi. Ympäristösyiden lisäksi painetta uudelleen arviointiin luo myös ulkomaalaisten liikenteenharjoittajien erilainen kilpailuasetelma. Uudistaminen koskee niin ajoneuvon hankinnan, omistusajan ja polttoaineen verotusta kuin mahdollista ajettujen kilometrien verotusta. Samassa yhteydessä arvioidaan luonnollisesti uudestaan myös kilometrikorvaukset ja työmatkakulujen verovähennys.

7. Aktiivisella asuntopolitiikalla koti kaikille

Asunto on ihmisoikeus. Kohtuuhintainen ja riittävä asuntotuotanto on keskeistä kasvulle, työllisyydelle ja ihmisten toimeentulolle. Asunnottomuuden ratkaisu ja turvapaikanhakijoiden vilkastuttama maahanmuutto lisäävät tarvetta asuntotuotannolle.

Asuinalueiden kehittämisohjelmaa eli lähiöohjelmaa tulee jatkaa. Lähiöissä asuu 1,5-miljoonaa suomalaista. Tavoitteena tulee olla viihtyisät, turvalliset ja kiinnostavat asuinympäristöt, asuinalueiden palvelutarjonnan ja elinkeinotoiminnan edistäminen, asukkaiden osallisuus, terveys ja hyvinvointi sekä asuinalueiden eriytymisen ehkäisy.

Valtion korkotukilainojen ehtojen heikentäminen vähentää vuokra-asuntotuotannon määrää ja nostaa vuokria. Korkotukilainojen omavastuukorkoa ei tule leikata.

Nykyisessä suhdannetilanteessa korjausinvestoinneilla olisi suuret kerrannaisvaikutukset työllisyyteen ja talouden aktiivisuuteen. Korjausavustusten leikkauksen sijaan korjaus- ja energia-avustuksia on lisättävä. Samalla korjausavustukset on kohdistettava erityisesti energiatehokkuuden ja esteettömyyden parantamiseen.

Kaikilla maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimusalueilla on otettava käyttöön käynnistysavustukset valtion tukemassa vuokra-asuntotuotannossa. Ne olisivat kannuste kunnille ja niiden alueilla toimiville vuokrataloyhtiöille vauhdittaa asuntotuotantoa. Käynnistysavustuksiin tulee varata vähintään 15 miljoonaa euroa vuodessa, mikä mahdollistaisi vuosittain 2 000 vuokra-asunnon rakennuttamisen.

Edellä olevilla ehdotuksilla ei ole vaikutuksia talousarvioon, sillä ne voidaan rahoittaa valtion asuntorahaston avulla.

8. Harmaa talous kuriin ja yhtenäinen yhteisöveropohja Euroopan unioniin

Valtion budjetti olisi tasapainossa, jos kaikki harmaa talous saataisiin kuriin ja verovuoto veroparatiiseihin tukittaisiin. Vasemmistoliitto vaatii harmaan talouden torjumiseksi tiukempaa lainsäädäntöä, parempaa valvontaa ja kovempia sanktioita sekä harmaan talouden torjunnan määrärahojen turvaamista. Suomen on lopetettava kansainvälisten lainsäädäntöhankkeiden vastustus ja edistettävä harmaan talouden torjuntaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Vasemmistoliitto ehdottaa säädettäväksi 30 prosentin lähdeveron kaikille hallintarekisteröidyille osakkeille. Ulkomainen omistaja voi vaatia jälkikäteen veronpalautusta kotimaansa verotason tai verosopimuksen ylittävältä osalta. Julkiset hankinnat vastaavat noin 17 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Julkisiin hankintoihin on sovellettava yritysten maakohtaiseen kattavaan veroraportointiin liittyviä kriteerejä. Lisäksi on perustettava verottajalle avoin yritysten omistajatietorekisteri. Veron kiertämistä koskevia lainkohtia on täsmennettävä niin, etteivät vähäpätöiset liiketaloudelliset perusteet estäisi puuttumista verosuunnitteluun.

Hallituksen tulee asettaa tavoitteeksi yhtenäisen yhteisöveropohjan luominen Euroopan unionin alueelle. Näin estetään jäsenmaiden haitallista verokilpailua. Samalla tulee eri järjestelyin estää unionin ulkopuolisten alueiden käyttö verojen välttelyyn.

Euroopan unionissa Suomen tulee myös ajaa pakollista maakohtaista yhtiöiden vero- ja talousraportointia sekä varmistaa, että viime vuosina edistynyt automaattinen verotietojen vaihto saadaan toimintaan ilman porsaanreikiä. EU:n kykyä puuttua jäsenmaiden haitalliseen verokilpailuun tulee vahvistaa.

Harmaan talouden torjunta kannattaa

9. Koulutus ja tutkimus takaavat tulevaisuuden

Työelämä muuttuu nopeassa tahdissa, työtehtävät ja ammattirakenne muuttuvat. On entistä tärkeämpää päivittää ammattitaitoaan tai opiskella kokonaan uusi ammatti. Niin koulutus- kuin tukijärjestelmienkin tulisi mahdollistaa ja helpottaa uuden osaamisen hankkimista. Erityisesti joustavaa ja helposti saavutettavaa aikuiskoulutusta on kehitettävä.

Lasten varhaiskasvatus on olennainen osa hyvin toimivaa ja laadukasta koulutusjärjestelmää. Hallituksen ehdotus rajoittaa jo heikossa asemassa olevien, kuten työttömien vanhempien lasten päivähoitoa on epäoikeudenmukaista ja heikentää todennäköisesti lasten myöhemmän koulutuksen vaikuttavuutta. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoitukset ja ryhmäkokojen kasvattaminen on peruttava.

Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen tarvitaan uudistettu järjestelmä, jossa tarjotaan kielikoulutusta mahdollisimman nopeasti maahantulon jälkeen, tunnistetaan ja tunnustetaan aiempi osaaminen, panostetaan muuntokoulutukseen ja perehdytetään kulttuuriin.

Tiedepoliittisesti on panostettava laadukkaaseen perustutkimukseen, joka synnyttää myös huippututkimusta. Keskeistä on myös korkeakoulujen kansainvälisyyden säilyttäminen, mikä edellyttää koulutuksen maksuttomuuden säilyttämistä.

Viimeaikainen innovaatiotutkimus on myös osoittanut pitkän aikavälin laaja-alaisen perustutkimuksen merkityksen innovaatio- ja elinkeinopolitiikan kivijalkana. Tätä kivijalkaa hallituksen leikkaukset moukaroivat lujaa. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten riippumattomuus tulee turvata.

4. VASEMMISTON BUDJETTIESITYKSET

MENOT

Menolisäys (-)
menovähennys (+)

– 300 Varsinainen kehitysyhteistyö: luovutaan hallituksen 300 milj. euron leikkauspäätöksestä kehitysyhteistyön jatkuvuuden ja vaikuttavuuden turvaamiseksi.

+ 90 Finnfundin pääoman korottaminen 40 milj. eurolla. Hallituksen kaavaileman 130 milj. euron asemasta korotetaan Finnfundin pääomaa maltillisesti kehitysyhteistyön jatkuvuuden ja vaikuttavuuden turvaamiseksi.

– 6,5 Poliisitoimen ja tullin toimintamenot, harmaan talouden torjunta. Esitämme määrärahaa poliisin ja tullin toimintamenoihin harmaan talouden tutkinnan resurssien turvaamiseksi.

– 13 Valtionosuus kunnille varhaiskasvatuksen peruspalvelujen järjestämiseksi: säilytetään lasten ja kasvattajien suhdeluku entisellään (menolisäys 6,4 milj. euroa). Säilytetään subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus kaikkien lasten oikeutena (menolisäys 6,6 euroa).

– 30 Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin: Säilytetään perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen kohdennetut avustukset.

– 58,6 Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksikorotukset toteutetaan (menolisäys 8,6 milj.) ja luovutaan korkeakouluille asetetusta rationalisointisäästöstä (menolisäys 50 milj.).

– 25 Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan: luovutaan korkeakouluille asetetusta rationalisointivähennyksestä.

-73 Suomen Akatemian ja Tekesin, VTT:n sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen rahoituksen turvaaminen.

+- 0 Opintotuki: säilytetään opintotuen indeksisidonnaisuus.

– 5 Kansainvälisen elokuva- ja tv-alan tuotantotukeen. Elokuvan-alan ja siihen liittyvien palvelualojen työllisyyden lisäämiseksi.

– 7 Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö: Luovutaan työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön kohdistuvista leikkauksista.

+ 10 Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon; leikataan hallituksen esittämää 14 milj. euron siirtoa 10 milj. eurolla.

– 20 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen: Perutaan hallituksen joukkoliikenteen palvelujen oston ja kehittämisen säästöpäätös ja tasomuutos.

– 87 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka: korotetaan määrärahaa nykyisen työllistämistason ylläpitämiseksi.

-10 Lisämääräraha Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin.

– 50 Kotouttaminen. Maahanmuuttajien kotouttamisen ja erityisesti kotouttamiskoulutuksen määrärahojen lisääminen.

– 31 Työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosuuksien nostaminen: työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosan nostaminen 200 eurolla kuukaudessa nykyisestä 300 eurosta 500 euroon. Keskimäärin työttömyyspäivärahan korotus hyödyttäisi kotitalouksia n. 350 eurolla vuodessa. Kokonaisuudessa työttömyysturvan uudistus koskisi noin 60 000:ta kotitaloutta, joista n. 20 000 saa asumistukea, eli kotitaloudet hyötyisivät todennäköisesti myös asumistuen suojaosan korottamisesta.

+ 0 Säilytetään lapsilisien indeksisidonnaisuus.

– 47 Hintojen laskusta johtuvaa etuuksien indeksien alennusta ei toteuteta.

– 90 Eläkeläisten asumistuki säilytetään ennallaan

– 50 Vuorotteluvapaajärjestelmä säilytetään ennallaan

– 25 Sairausvakuutuksen matkakorvaukset pidetään ennallaan

– 78 lääkärinpalkkioiden ja hammaslääkärien palkkioiden korvattavuus pidetään ennallaan

– 48,5 lääkekustannusten omavastuu pidetään ennallaan ja lääkekorvausmenojen vähennys poistetaan

– 10 keliakiakorvauksen säilyttämiseksi

– 10 turvakotien tukemisen

– 22 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot: perutaan hallituksen esittämät leikkaukset luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenojen määrärahatasoon.

– 0,31 Eläinsuojelulain kokonaisuudistus: Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä varmistetaan, että Suomessa on jatkossakin eläinten asioita ajava itsenäinen viranomainen, joko eläinsuojeluasiamies tai laajemman tehtäväkentän omaava eläinasiavaltuutettu.

– 10 Kosteus- ja hometalkoot -ohjelman jatkamiseksi ja laajentamiseksi.

TULOT

+ 95 Tuloveroasteikko. Solidaarisuusveron alarajan laskeminen 70 000 euroon ja yli 100 000 euroa ylittävien vuositulojen verotuksen kiristäminen 34,15 %:iin.

– 300 Kunnallisverotuksen perusvähennyksen korotus 4050 euroon.

+ 900 Pääomatulojen verotus yhdenmukaistetaan nykyisen palkkatuloverotuksen kanssa valtion- ja kunnallisverotuksessa.

+ 50 Yritysten verojen välttelyn hillitseminen edellyttämällä maakohtaista vero- ja talousraportointia.

– 1600 Arvonlisävero. Verokantojen 2 prosenttiyksikön 13 kuukautta kestävä määräaikainen alennus. Toimenpiteen arvioidaan nostavan bruttokansantuotetta 0,8 prosenttia.

+ 50 Harmaan talouden toimintaohjelman jatkaminen, uusien toimenpiteiden käyttöönotto ja määrärahojen turvaaminen lisäävät verotuloja noin 50 milj. euroa.

+ 115 Osinkojen lähdevero. Lähdeveron nostaminen 15 prosentista 30 prosenttiin. Tämä 30 prosentin lähdevero koskisi kaikkia sellaisia osinkoja, joiden omistajaa ei tunnisteta suomalaisen pääomavero¬tuksen piiriin kuuluvaksi. Ulkomaalainen tulonsaaja voisi vaatia jälkikäteen veronpalautusta verosopimuksen mukaiseksi.

+ 11,4 Leikataan turpeen 114 milj. euron verotukea 10 %.

+ 0 Kaivostoiminnan sähkövero, säilytetään normaalissa sähköveroluokassa I (27 milj. euroa vuonna 2017).

+ 100 Runsaasti energiaa kuluttavan teollisuuden verotuen pienentäminen.

+ 31 Autovero. Luovutaan autoveron alennuksesta.

LAINANOTTO

– 1554,51 Lisävelka hallituksen budjetin päälle staattisen laskelman mukaan. Vasemmiston vaihtoehdon elvyttävä vaikutus voi kuitenkin vähentää velanottoa suhteessa hallituksen budjettiin jo vuonna 2016.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille