Yleissivistävä lukio säilytettävä

Li Anderssonin mukaan opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ajaa korkeakoulujen opiskelijavalintoja suuntaan, joka vaarantaa lukion yleissivistävän roolin. Viime viikolla esiteltiin uusi, yliopistoille yhteiseksi ehdotettu ylioppilastutkinnon pisteytysmalli. Mallissa annettaisiin osalle reaaliaineista merkittävästi vähemmän painoarvoa kuin toisille. Esimerkiksi filosofiasta ja terveystiedosta saisi vähemmän pisteitä yliopistoon hakiessa kuin muista aineista. Taito- ja taideaineita ei puolestaan ole huomioitu lainkaan. Malli korostaa erityisesti pitkän matematiikan ja äidinkielen arvosanoja.

– Korkeakoulujen opiskelijavalinta on vahva viesti lukiolaisille. Nyt esitetty malli asettaa käytännössä eri oppiaineet tärkeysjärjestykseen, mikä on yhdenvertaisuuden ja sivistyksen kannalta tuhoisaa. Lukioissa ei ole tarvetta asettaa eri tietoja ja taitoja vastakkain, vaan päinvastoin pitäisi kannustaa opiskelijaa löytämään itselleen mielekkäitä tapoja oppia laaja-alaisesti niin eri oppiaineisiin ja erilaisiin ajattelutapoihin syventyen kuin niitä yhdistellen. Vasemmistoliitto ei halua rapauttaa lukion yleissivistävää roolia, Li Andersson painottaa.

Vasemmistoliitto näkee, että toisen asteen koulutusta tulisi kehittää sen itsensä lähtökohdista eikä opiskelijavalintojen ehdolla. Opetus- ja kulttuuriministeriön on huolehdittava, ettei opiskelijavalintojen uudistamisesta tule huutokilpailua aineiden välille, ja että yliopistoilla säilyy autonomia opiskelijavalinnoista päätettäessä.

– Monet Grahn-Laasosen uudistamishankkeista ovat demokratian kannalta ongelmallisia siksi, ettei niistä ole mahdollista käydä laaja-alaista keskustelua. Käynnissä on myös lukiouudistus, jota kuitenkin tehdään jo lukkoonlyötyjen opiskelijavalintojen ja ylioppilaskirjoitusten reunaehtojen puitteissa, Andersson toteaa.

Esitetyssä mallissa yliopistoilla on vain vähän liikkumavaraa korostaa opiskelijavalinnassa niitä aineita, jotka koetaan tietyn alan kannalta oleellisimmiksi. Mallin mukaan yliopistoilla olisi mahdollisuus valita yksi kolmesta pistetaulukosta ja korkeintaan yksi korostettu aine.

– Nykyisellään yliopistojen yksiköt voivat korostaa sisäänotossaan tärkeimmiksi katsomiaan aineita sen verran kuin tarpeelliseksi kokevat. Nyt esitetty malli lisäisi entisestään ylioppilastutkintolautakunnan valtaa korkeakoulujen sisäänotossa ja vähentäisi ylipistojen autonomiaa, Andersson sanoo.

Vasemmistoliitto ehdottaa ylioppilaskoejärjestelmästä luopumista ja siirtymistä yhden ja yhtäläisen valintajärjestelmän käyttöön. Se toteutetaan korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyönä. Tasa-arvo on turvattava valintajärjestelmässä siten, että ylioppilaskirjoituksia tai pääsykokeita varten ei ole tarpeen käydä maksullisia valmennuskursseja.

– Tämä on mahdollista toteuttaa esimerkiksi siten, että korkeakoulujen opiskelijavalinta tapahtuu toisella asteella alkavien johdantoluontoisten korkeakouluopintojen kautta. Ne voisi suorittaa sähköisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Tämän kaltainen avoimessa yliopistossa toimiva järjestelmä on jo nyt suunnitteilla ylioppilaskirjoitusten rinnalle. Miksi ylläpitää useita samanaikaisia järjestelmiä? Andersson kysyy.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille