Maailman parhaat koulut ja varhaiskasvatus kaikille

Vasemmiston valinta: Maailman parhaat koulut ja varhaiskasvatus kaikille

 

Suomi tunnetaan maailman parhaista kouluista. Kaikille yhteinen ja laadukas koulutus on tärkein vahvuutemme ja ylpeydenaiheemme. Vasemmistoliitto haluaa, että jokaisella on mahdollisuus edetä elämässään koulutuksen avulla niin pitkälle kuin mahdollista.

Varhaiskasvatukseen panostaminen on sekä kansantaloudellinen investointi että panostus ihmisten hyvinvointiin. Varhaiskasvatus tasoittaa perhetaustoista aiheutuvia eroja ja parantaa oppimistuloksia. Päiväkodissa lapset oppivat sosiaalisia taitoja, itseilmaisua ja muiden kanssa yhdessä toimimista. Nämä taidot mahdollistavat myöhemmän oppimisen ja kehittymisen aktiiviseksi kansalaiseksi.

Sipilän hallitus on heikentänyt varhaiskasvatuksen laatua suurentamalla ryhmäkokoja sekä rajaamalla lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta perheissä, joissa vanhempi on työttömänä tai hoitovapaalla. Päivähoito-oikeuden rajaaminen eriarvoistaa lapsia, vaikeuttaa perheiden arjen pyörittämistä ja keikkatöiden tekemistä vanhemmille.

Suomalaisessa peruskoulussa on maailman parhaat opettajat ja kehittyneet opetusmenetelmät. Valitettavasti maailman paras peruskoulu eriarvoistuu. Oppimistulokset ovat laskeneet ja alueelliset sekä sukupuolten väliset erot ovat kasvaneet. Vanhempien koulutustausta vaikuttaa aiempaa enemmän lasten oppimistuloksiin. Vasemmisto haluaa pysäyttää varhaiskasvatuksen ja koulutuksen eriarvoistumisen. Haluamme varmistaa, että opettajilla on riittävästi aikaa oppilailleen ja että sekä oppilaiden että opettajien hyvinvoinnista pidetään huolta. Meidän tulee varmistaa, että suomalainen koulutusjärjestelmä on jatkossakin maailman paras.

Vasemmistoliiton edustajat sitoutuvat työskentelemään sen eteen, että:

Kaikilla lapsilla on yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen
Jokaisella lapsella tulee olla yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen. Se tukee perheiden valinnanvapautta ja lasten tasa-arvoa. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus tulee palauttaa niissä kunnissa, joissa siitä on luovuttu. Suomeen tulee luoda Ruotsin mallin mukainen järjestelmä, jossa kaikille 3–5-vuotiaille taataan maksutonta varhaiskasvatusta.

Peruskoulu pysyy tasa-arvoisena
Lisää tukea tulee suunnata niille kouluille, jotka sitä tarvitsevat. Alueiden eriarvoistumista torjutaan myös kohtuuhintaisten asuntojen tuotannolla, sekä kaupunkisuunnittelun keinoin. Valintakokeita ei pidä käyttää muodostettaessa perusopetuksen ryhmiä, sillä ne johtavat opetusryhmien väliseen eriarvoistumiseen. Pienille oppilaille pitää järjestää ohjattua aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Varhaiskasvatuksen ja peruskoulun ryhmäkoot ovat kohtuullisia
Yhdellä varhaiskasvatuksen ammattilaisella voi olla vastuullaan korkeintaan seitsemän kolme vuotta täyttänyttä lasta tai neljä alle kolmevuotiasta lasta. Peruskouluissa tulee olla enintään 20 oppilaan ryhmäkoot. Se takaa työrauhan kouluissa ja kaikille mahdollisuuden oppia omaan tahtiin.

Jokaiselle peruskoulun päättäneelle on jatkokoulutuspaikka
Kaikille peruskoulunsa päättävälle nuorelle pitää taata paikka toisen asteen koulutuksessa. Aloituspaikkoja tulee olla riittävästi suhteessa kunnan nuorisomäärään. Ammatillisen koulutuksen resursoinnista on huolehdittava, jotta lähiopetusta pystytään tarjoamaan riittävästi.

Digiloikka toteutetaan huomioimalla oppilaiden eri lähtökohdat
Digitaalisten välineiden ja menetelmien pitää palvella opetusta. Koulun on huolehdittava siitä, että kaikilla oppilailla on opetukseen tarvittavat laitteet. Kuntien tulee jakaa hyviä käytäntöjä esimerkiksi tietoteknisten ratkaisujen osalta suunnittelemalla yhdessä opetuskäyttöön tulevia laitehankintoja.

Oppilashuolto ja tukipalvelut vastaavat tuentarpeeseen
Kouluterveydenhuollon, kuraattoripalveluiden ja koulupsykologien määrän tulee olla riittävällä tasolla ja palveluiden lasten ja nuorten saavutettavissa. Erityisopetusta tulee olla tarjolla kaikilla koulutusasteilla ja koulunkäynninohjaajia tulee olla riittävästi. Perhetyö ja nuorisotyö järjestetään saumattomassa yhteistyössä koulujen kanssa.

Henkilökunnan jaksamisesta ja kehittymismahdollisuuksista huolehditaan
Peruskoulun ja lukion uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto huomioidaan kasvavana tarpeena työn suunnittelulle, mikä edellyttää työaikaresursseja. Opetushenkilökunnan työhyvinvoinnista pidetään huolta panostamalla työhyvinvoinnin edistämiseen. Opetushenkilökunnan tvt-taitojen kehittämiseen varataan koulutusresursseja ja koko henkilökunnalle maksetaan kesäajan palkka.

 

 

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille