VASEMMISTOLIITON LAUSUNTO

Opetusministeriön asettaman virkamiestyöryhmän laatimasta luonnoksesta (30.10.2009) hallituksen esitykseksi tekijänoikeuslain muuttamisesta, joka sisältää ehdotuksen yleiseksi säännökseksi työntekijän ja työnantajan oikeudesta työ- ja virkasuhteessa luotuihin teoksiin (ns. työsuhdeolettama).

Työryhmän ehdotus

Esityksessä ehdotetaan, että lakiin otettaisiin uusi 40 a §, jonka mukaan työnantajalla olisi työntekijän ohella rinnakkainen oikeus käyttää työsuhteesta johtuvia työtehtäviä täytettäessä luotua teosta. Käyttöoikeus sisältäisi oikeuden muuttaa teosta ja luovuttaa käyttöoikeuksia edelleen. Muut taloudelliset oikeudet jäisivät tekijälle. Moraaliset oikeudet teokseen säilyisivät tekijällä. Säännös koskisi muita teoksia kuin tietokoneohjelmia ja tietokantoja, joiden osalta taloudelliset oikeudet siirtyvät kokonaisluovutuksena työnantajalle tekijänoikeuslain 40 b §:n nojalla tai sellaisia luetteloita tai tietokantoja, joiden oikeudet syntyvät tekijänoikeuslain nojalla suoraan luettelon tai tietokannan valmistajalle.

Uuden tekijänoikeuslain 40 a §:n mukaan jos työntekijä on luonut muun kuin 40 b §:ssä tarkoitetun teoksen täyttäessään työsuhteesta johtuvia työtehtäviään, työnantajalle siirtyy 3 §:n säännöksistä johtuvin rajoituksin rinnakkainen oikeus käyttää teosta, jollei toisin ole sovittu työsopimuksessa, työehtosopimuksessa tai muulla tavalla taikka alan vakiintuneesta käytännöstä muuta johdu. Sama koskee vastaavasti virkasuhteessa luotua teosta (ehd. TekijänoikeusL 40 a §:n 1 mom). Säännöksen 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu käyttöoikeus sisältää myös oikeuden muuttaa teosta ja oikeuden luovuttaa käyttöoikeus edelleen.

Ehdotuksen perustelujen mukaan ehdotettu uusi työsuhteessa luotuja teoksia koskeva säännös perustuisi sopimusvapauden periaatteelle. Säännöstä sovellettaisiin, jollei toisin ole sovittu tai alan vakiintuneesta käytännöstä muuta johdu. Säännöksellä ei siten puututtaisi solmittuihin työsopimuksiin tai työehtosopimuksiin tai muihin sopimuksiin.

Perustelutekstin mukaan ehdotettu säännös perustuu yrityksen tai muun yhteisön toimintavapauden periaatteeseen ja vahvistaa niiden toimintamahdollisuuksia. Työntekijällä ei tulisi tekijänoikeuteen vedoten olla oikeutta estää työnantajaa käyttämästä työsuorituksen tuloksia toiminnassaan.

Työryhmäehdotuksen tavoitteet

Esityksen perusteluiden mukaan (s.15)
1) Esityksen tavoitteena on selkeyttää nykyistä oikeustilaa koskien työntekijän ja työnantajan oikeutta työsuhteessa luotuihin teoksiin.
2) Esityksen tavoitteena on lisätä oikeusvarmuutta työ- tai virkasuhteesta johtuvia tehtäviä suoritettaessa luodun teoksen oikeuksien osalta tarjoamalla riittävän selkeät lähtökohdat sen arvioimiselle, minkälainen oikeus työntekijällä ja työnantajalla on työntekijän luomaan teokseen
3) Esityksessä on pyritty ratkaisuun, joka tarjoaisi yrityksille ja yhteisöille riittävän väljät puitteet toimintansa harjoittamiseen ja kehittämiseen.
4) Esitys pyrkii myös selventämään työntekijän itsenäistä oikeutta käyttää teosta työsuhteen aikana ja sen päätyttyä.
5) Esityksessä on pyritty tasapuoliseen ratkaisuun, jossa on otettu huomioon sekä työnantajan että työntekijän oikeusasema.

Vasemmistoliiton kanta

Vasemmistoliiton mielestä esityksessä valitut keinot oikeustilan selkeyttämiseksi työsuhteessa luotuihin teoksiin merkitsevät monelta osin työntekijälle nykyisen lain mukaan kuuluvien tekijänoikeuksien siirtoa työnantajalle. Näin tapahtuu työsuhteessa olevien osalta suoraan lain muutoksesta johtuen ja arvioimme, että ehdotus vaikuttaa välillisesti myös itsenäisessä asemassa olevien freelance -periaatteella toimivien sopimusehtoihin.

Esityksellä on suora kytkentä sekä tekijänoikeuslakiin että työsuhteen ehtojen määrittelemiseen ja sitä kautta työoikeuteen (työntekijän oikeudet ja velvollisuudet).

Tähän liittyy oleellisena työsuhteessa syntyneiden teosten tekijänoikeuden kiistaa koskevan näyttövelvollisuuden siirtäminen työnantajalta työntekijälle. Esitys kääntäisi nykyisin tekijänoikeussopimuksen olemassaoloa ja sisältöä koskevan näyttötaakan sopimussuhteen heikommalle osapuolelle eli työntekijälle.

Esitys merkitsee työnantaja - työntekijä -suhteessa ns. vahvemman osapuolen eli työnantajan oikeuksien vahvistamista työntekijöiden oikeuksien kustannuksella. Työnantajan oikeuksien korostaminen yksipuolisesti poikkeaa selvästi työoikeudessa ja muussakin sopimusoikeudessa vallitsevasta heikomman sopijapuolen aseman suojan periaatteesta.

Sopimusvapauden periaatteen korostaminen esityksessä heikentää työntekijöiden ja itsenäisenä ammatinharjoittajina toimivien tosiasiallista asemaa teoksen tekijänoikeuksiin, koska työntekijöinä ja pienyrittäjinä toimivat freelancerit ovat neuvottelusuhteen heikompi osapuoli.

Arvioimme, että esitys tiedonvälityksen alueella merkitsee sananvapauden kaventumista. Esityksen mukaan teoksen jatkokäytön oikeudet siirtyisivät joukkoviestimissä suoraan mediataloille, mikä antaisi niille mahdollisuuden päättää teksti-, valokuva- ja kuvitusaineistosta sekä audiovisuaalisesta materiaalista.

Arvioimme jäljempänä lausuntopyynnössä esitettyjä kysymyksiä seuraavasti

1. Esitys ei selkeytä oikeustilaa eikä paranna oikeusvarmuutta

Käsillä oleva esitys on kansalaisten perusoikeuksia loukkaava. Lakiesitys antaa työnantajalle vapauden hyödyntää teosta rajoituksitta myös teoksen luomisen jälkeen ilmeneviin tarkoituksiin.

Esitys ei tarjoa ratkaisua siihen, miten työsuhteessa olevien työntekijöiden luomien teosten korvauskysymykset tulisi ratkaista molempien osapuolten kannalta oikeudenmukaisella tavalla esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa työnantaja hyötyy kaupallisesti teoksen hyväksikäyttämisestä elinkeinotoiminnassaan.

2. Esitys ei lisää hyvinvointia Suomessa ja Euroopassa

Luova teollisuus ja kulttuurituotanto ovat tärkeitä Euroopan Unionin taloudelliselle kilpailukyvylle. Tekijänoikeuksien pakkosiirto ei kannusta toimimaan luovilla aloilla.

Esitys pystyy myös tukahduttamaan teosten edelleen kehittelyä, koska oikeudet siihen ovat kahdella taholla. Työntekijä saattaa joutua kilpailutilanteeseen omaa teostaan vastaan, kun sekä "rinnakkaisen käyttöoikeuden" haltija eli työnantaja että teoksen tekijä kehittävät teosta edelleen. Pahimmillaan tulkinta voi olla se, että työntekijän pyrkimys käyttää teosta työsuhteen ulkopuolella voidaan katsoa kilpailevaksi toiminnaksi.
Voidaan myös pohtia, kehittääkö työnantaja edelleen luotua teosta paitsi kaupallisesti kannattavasti myös korkeatasoisesti? Kun tekijälle itselleen tehdään teoksen kehittäminen edelleen kannattamattomaksi, jääkö osa luovuutta kateisiin, yhteisen tietomme ulkopuolelle?

3. Esitys johtaa tulkintavaikeuksiin, epäselvyyksiin ja riitoihin

Tekijänoikeuksien käytön kannalta lakiesitys on sekava. Työnantaja saisi oikeuden muunnella teosta mutta ei kuitenkaan työntekijää moraalisella tavalla loukkaavasti. Miten tätä pystytään oikeudellisesti valvomaan, kun käyttöoikeus koskee kaikkea työnantajan nykyistä ja tulevaa toimintaa, eikä suostumasta teoksen käyttöön tarvita?

4. Esitys on tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille

Lakiesityksen työnantajan "rinnakkainen käyttöoikeus" muuttuisi käytännössä ainoaksi oikeudeksi. Esitys luo yhdessä lain uuden "työsuhdeolettaman" ja työntekijän heikomman neuvotteluaseman vuoksi tilanteen, jossa "rinnakkainen käyttöoikeus" johtaa työnantajan yksinoikeudeksi. Tällöin tekijä ei pysty hyödyntämään kertaalleen luomaansa teosta, joka väistämättä näkyy myös tekijän kukkarossa. Tilanne johtaisi teoksia luovien ihmisten kurjistumiseen, samaan aikaan kun muun muassa media-alalla yhä suurempi osa töistä teetetään nimenomaisesti freelancer -työnä eikä kuukausipalkkaisessa työsuhteessa.