Hyväksytty puoluekokouksessa 16.6.2007
Puoluekokouksessa Helsingissä 16.6.2007 hyväksytyt vastaukset puoluehallitukselle jättyihin aloitteisiin.
SÄÄNNÖT
ALOITE 1.
ALOITE sääntöjen muuttamiseksi Vasemmistoliitto rp:n sääntömääräisessä puoluekokouksessa 15.-17. 6. 2007 Helsingissä:
Puoluekokoukseen valitaan piirijärjestöittäin yksi edustaja kutakin niiden toimialueen jäsenmäärään luettavaa alkavaa 50:tä henkilöjäsentä kohti.
Tämä tarkoittaisi, että puolueen nykyisellä jäsenmäärällä puoluekokousedustajia valittaisiin noin 200, nykyisten, puolueen jäsenmäärästä riippumattomien 500:n sijaan.
Perustelemme esitystämme demokratian lisäämisellä ja puolueen taloudella.
Edustajamäärän vähentäminen lisäisi niin jäsenten kuin puoluekokousedustajien vaikutusmahdollisuuksia. Jäsenet pääsisivät nykyistä useammin päättämään puoluekokousedustajien valinnasta suoraan, jäsenvaalissa. Nythän suuri(n) osa puoluekokousedustajista tulee valituksi jo puolueosastojen ehdokasasettelupäätöksellä; välttämättä aina ehdokkaita ei ole edes valittavaa määrää, jolloin piiritoimikunnat valitsevat muut edustajat. Ehdokkaiden asettelu ei ole vapaata, jos asettaja tai ehdokas joutuu kustantamaan puoluekokoukseen osallistumisesta aiheutuvia kustannuksia.
Nykyinen 500 edustajan puoluekokous maksaa puolueelle 150.000 euroa. Pienemmän kokouksen kustannukset olisivat pienemmät.
Puolueen linjauksista päättävässä puoluekokouksessa yhden edustajan vaikutusmahdollisuudet ovat nykyisessä kaksipäiväisessä 500 edustajan kokouksessa vähäiset esimerkiksi puheenvuoroja käyttämällä; mitä useampia satoja edustajia on, sitä pienempi joukko lopulta pystyy vaikuttamaan päätöksiin.
Jäsenten tulee voida aidosti valita puoluekokousedustajiksi ne, jotka edustavat niitä ajatuksia, joita he haluavat puoluekokouksen edistävän.
Järvi-Oulun Vasemmisto ry:n syyskokous 2006
ALOITE 2.
Esitys Vasemmistoliitto rp:n sääntömuutoksesta koskien puoluekokousedustajien lukumäärää
Korson Vasemmisto ry:n johtokunta päätti kokouksessaan 27.11.2006 esittää Vasemmistoliiton puoluekokoukselle sääntömuutoksesta, että puoluekokousedustajien lukumääräksi tulisi 300.
Perusteluna on, että kokouskustannuksia voitaisiin pienentää. Esitetty lukumäärä on yhdistyksemme mielestä riittävä, joten jäsendemokratia ja edustavuus tulee kuitenkin huomioon otetuksi.
Korson Vasemmisto ry.
ALOITE 3.
Edustajien määrä puoluekokouksessa
Puolueen suuret tilaisuudet kuten kokoukset, seminaarit ja juhlat ovat merkittävä tapa käydä debattia, kohottaa jäsenten ja kannattajien yhteenkuuluvuutta ja antaa uutta tietoa sekä ideoita toimintaan. Tapahtumia on syytä järjestää sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.
Puoluekokouksesta on myös muodostunut liki kansanjuhlan tyyppinen tilaisuus, jossa kuitenkin on tehty vakavia päätöksiä. Vasemmistoliiton kokoiselle puolueelle 500 edustajaa on huomattavan suuri määrä. Määrä tuskin vaikeuttaa päätöksentekoa, mutta kustannuksiltaan näin suuri kokous tulee liian kalliiksi. Puolueen organisaation kehittämiseen tulisi voida käyttää enemmän voimavaroja, rahaa.
Edelliseen puoluekokoukseen omasta yhdistyksestämme osallistui 3 edustajaa ja se on todella paljon. Olemme kokous kokoukselta taloudellisesti vaikeammassa tilanteessa. Myös yhdistykset joutuvat maksamaan osallistumisesta merkittäviä summia. Paikalliseen toimintaan ja näkymiseen jää entistä vähemmän resursseja.
Puolta pienemmällä edustajamäärällä päästään puoluekokouksissa yhtä hyviin ja perusteltuihin ratkaisuihin.
Ehdotamme, että puoluekokouksen edustajien määräksi hyväksytään 250.
Roihuvuoren vasemmistoliitto ry.
ALOITE 4.
Puoluekokousedustajien määrä tulee sitoa puolueen jäsenmäärään. Tällöin puolueen talous- ja henkilöresurssit huomioidaan nykyistä paremmin puoluekokousedustajien valinnassa. Mitä enemmän puolueella on jäsenmaksunsa maksaneita jäseniä sitä enemmän edustajia osallistuu puoluekokoukseen.
Esitämme, että puoluekokoukseen valitaan 1/50 edustajaa kohden, jolloin edustajia olisi nykyisen jäsenmäärän huomioiden vajaa 200.
Esitämme, että puoluekokous päättää samassa yhteydessä, että sähköistä yhteydenpitoa jäsenistöön tehostetaan painottaen interaktiivisuutta.
HTY:n Naisosasto
PUOLUEHALLITUKSEN VASTAUS ALOITTEISIIN 1 - 4
Aloitteissa esitetään puoluekokouksen koon pienentämistä. Aloitteissa on hyvin perusteltu puoluekokouksen edustajamäärän pienentäminen demokratian, osallisuuden ja talouden kannalta. Aloitteet antavat hyvän perustelun puoluehallituksen sääntömuutosesitykselle.
Puoluehallitus esittää puoluekokoukselle, että sääntöjä muutetaan ja puoluekokoukseen valitaan 300 edustajaa.
ALOITE 5.
Vasemmistoliitto rp piirijärjestöillä ja yhdistyksillä vain yhdet mallisäännöt.
Lisäksi esitän, että perusjärjestöjen säännöt muutetaan niin että, syykokouksessa (15.10-20.12) valitaan yhdistyksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet sekä hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle Vasemmistoliitto rp(elokuussa) /piirijärjestön (syyskuussa) asettamien painopisteiden perusteella.
Kevät kokouksessa (1.1 -31.3)hyväksytään yhdistyksen toimintakertomus ja tilikertomus.
Mikkelin Seudun Vasemmisto ry
ALOITE 6.
Aloite Vasemmistoliiton perusjärjestön mallisääntöjen Toimielimet luvun 8-9 § muuttamisesta.
Karkkilan Vasemmistoliitto ry. on syyskokouksessaan 29.10.2006 päättänyt esittää seuraavanlaisia muutoksia Vasemmistoliiton perusjärjestön mallisääntöihin.
Esitämme, että perusjärjestöllä on vuodessa kaksi sääntömääräistä yleistä kokousta, kevät- ja syyskokous.
Nykyisten sääntöjen mukaan perusjärjestön toimihenkilöt (puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, johtokunnan jäsenet) valitaan vuosikokouksessa tammi-maaliskuussa. Katsomme, että käytännön kannalta on järkevämpää valita em. henkilöt syyskokouksessa, ennen uuden toimikauden alkua, joka kuitenkin alkaa aina kalenterivuoden alussa.
Karkkilan Vasemmistoliitto ry.
ALOITE 7.
Vasemmistoliiton Keski-Tampereen Osasto esittää Puoluehallituksen valmisteltavaksi ja 5. Puoluekokouksen päätettäväksi muutosesityksen Perusjärjestön mallisääntöjen seitsemänteen (7. ) pykälään, joka määrittää yhdistyksen jäsenen suorittamaa jäsenmaksua, rästiin jäänyttä maksua, sekä jäsenyyden säilyttämisen edellytystä.
Esitys: Mikäli yhdistyksen jäsen ei suorita jäsenmaksuaan toimintavuoden alkupuoliskon kannossa, eikä loppupuoliskon rästikannossa, menettää hän jäsenoikeutensa ja yhdistyksen johtokunta voi katsoa jäsenen eronneeksi, ellei rästiin jäänyttä jäsenmaksua suoriteta seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppuun mennessä.
Perustelu: Sääntöjen selkiinnyttäminen ja yhdistyksen jäsenten tasavertainen kohtelu. Pitkiksi venähtäneet jäsenmaksurästit aiheuttavat paljon turhaa puuhastelua johtokunnan jäsenille, etenkin taloudenhoitajalle, joka yrittää tavoittaa jäsenmaksunsa unohtaneita vapaa-aikoinaan ja usein omalla kustannuksellaan. Maksuvaikeuksista voi sääntöjen puitteissa sopia.
Vasemmistoliiton Keski-Tampereen Osasto
PUOLUEHALLITUKSEN VASTAUS ALOITTEISIIN 5 - 7
Aloitteissa esitetään puoluejärjestöjen mallisääntöjen uudistamisesta. Puolueen sääntöjen 11 §:n mukaan päätäntävaltaa käyttää puoluekokous, ei kuitenkaan niissä asioissa, jotka sääntöjen mukaan kuuluvat puoluevaltuustolle tai puoluehallitukselle.
Puoluehallitus toteaa, että sääntöjen 6 §:n mukaan puoluehallitus vahvistaa perusjärjestöjen sekä kunnallis- ja piirijärjestöjen mallisäännöt.
Puoluehallitus esittää puoluekokoukselle, että aloite mallisääntöjen ajanmukaistamisesta siirretään uuden puoluehallituksen valmisteltavaksi.
ALOITE 8.
Vasemmistonaisten edustaja puolueen työvaliokuntaan
Vasemmistoliiton säännöissä kohdassa "Puoluehallitus" todetaan, että "Puoluehallituksella on työvaliokunta". Sen kokoonpanoa ei erikseen säännöissä määritellä. Käytäntö on ollut, että työvaliokunnan ovat muodostaneet puolueen puheenjohtajisto, puoluesihteeri ja tiedottaja. Vuoden 2006 kevään jälkeen työvaliokuntaa on täydennetty puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän puheenjohtajilla. Käytäntö on ollut strategisen suunnittelun kannalta hyvä ja sitä tulisi Vasemmistonaisten mielestä jatkaa.
Vasemmistoliiton keskeisenä tavoitteena on sukupuolten tasa-arvo. Puolueen naistoimintaa ohjaa ja järjestää Vasemmistonaiset. Vasemmistonaisten puhenaisilla on puolueen historiassa ollut merkittäviä tehtäviä puolueen johdossa, ja puoluehallituksen työhön on sitä kautta voitu tuoda Vasemmistonaisten näkemyksiä. Tämä ei ole kuitenkaan mikään itsestäänselvyys, valinnat ovat toisistaan riippumattomia. Sääntöihin ole kirjattu mitään Vasemmistonaisten ja puolueen johtoelinten yhteistyöstä, tämä puute on syytä korjata.
Siksi Vasemmistonaiset esittävät, että Vasemmistonaisten Valtikan nimeämällä edustajalla tulee olla oikeus osallistua puolueen työvaliokunnan kokouksiin ja puoluehallituksen kokouksiin.
Vasemmistonaisten Valtikka
PUOLUEHALLITUKSEN VASTAUS ALOITTEESEEN 8
Aloitteessa esitetään vasemmistonaisten edustajan valitsemista puoluehallitukseen ja puoluehallituksen työvaliokuntaan. Puolueen sääntöjen 11 §:n mukaan päätäntävaltaa käyttää puoluekokous, ei kuitenkaan niissä asioissa, jotka sääntöjen mukaan kuuluvat puoluevaltuustolle tai puoluehallitukselle.
Puolueen sääntöjen 24 §:n mukaan puoluehallitus valitsee työvaliokunnan. Puoluehallitukseen tule valita eri sukupuolta olevia henkilöitä suhteessa 40 - 60.
Puoluehallitus esittää puoluekokoukselle, että puoluehallituksen valinnan osalta ei pidä esittää lisää rajoitteita voimassa oleviin sääntöihin. Puoluehallituksen alaisuudessa toimivien elinten valinnassa ei muilla elimillä voi olla erillistä veto- ja nimeämisoikeutta, vaan työvaliokunta tulee valita sääntöjen mukaan. Työvaliokunta voi kutsua kokouksiinsa tarvittavia asiantuntijoita.
PUOLUE JA TOIMINTA
ALOITE 9.
Puoluetyöohjaus - järjestö kuntoon !
Puoluetoimistosta lähetetään perusyhdistyksille toimintaa ohjaava kirje ennen syykokouksia
painopistealueineen ja mallityöjärjestys.
Toimihenkilövalintakaavake tehtävä ja pyydettävä palauttamaan piirin vastuulliselle aluetyöntekijälle/ puolueelle.
Myös ennen kevätkokouksia talouspainotteinen toimintaa ohjaava kirje kevät kokouksen järjestämisestä.
Vasemmistoliitto rp aluetyöntekijät puolueen painopisteteiden valmisteluun ja toiminnanohjaukseen
alueillaan. Aluetyöntekijän toimenkuvat rakennettava uudelleen.
Mikkelin Seudun Vasemmisto ry.
PUOLUEHALLITUKSEN VASTAUS ALOITTEESEEN 9
Aloitteessa esitetään puoluetoimiston suoran ohjauksen tehostamista puoluejärjestöihin.
Puoluehallitus toteaa, että puoluejärjestöjen ohjeistaminen kuuluu sääntöjen mukaan puolueen piirijärjestöille.
Puoluehallitus esittää puoluekokoukselle, että puolueen koko organisaation kehittämiseksi tarvitaan avointa keskustelua, suunnittelua ja päätöksentekoa. Organisaation kehittämisessä tulee ottaa huomioon myös tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen.
ALOITE 10.
Koulutusta sukupuolten tasa-arvosta ja feminismeistä
Vasemmistonaisten Valtikka esittää, että Vasemmistoliiton johdolle, työntekijöille ja jäsenistölle järjestetään tietoiskuja ja koulutusta sukupuolten tasa-arvosta ja feministisistä teorioista. Valtikka esittää, että koulutus aloitetaan viimeistään syksyllä 2007. Koulutuksen ei tarvitse olla raskasta rakennetta vaativaa, se voidaan aloittaa esimerkiksi asiantuntijaluennoilla puoluehallituksessa ja puoluevaltuustossa sekä työntekijäkokouksissa.
Vasemmistonaisten Valtikka
PUOLUEHALLITUKSEN VASTAUS ALOITTEESEEN 10.
Vasemmistoliitolle sukupuolten epätasa-arvoa ylläpitävien rakenteiden purkaminen on tärkeää. Puoluehallitus pitää hyvänä esitystä koulutuksen järjestämisestä sukupuolten tasa-arvosta ja feminismistä.
Puoluehallitus esittää puoluekokoukselle, että puoluehallituksen on huolehdittava siitä, että henkilöstön ja jäsenten koulutuksessa nämä aiheet nostetaan käsittelyyn.
ALOITE 11.
Ehdotan puolueohjelmaluonnoksen sivun 5 toisen kappaleen muotoilemista vasemmistolaisemmaksi:
"Puolue voi mukautua markkinatalouteen, jota säädellään sekä kansallisen että kansainvälisen demokratian keinoin. Haluamme kehittää markkinataloutta niin, että se vaikuttaa ympäristöönsä ekologisesti, sosiaalisesti ja inhimillisesti kestävällä tavalla. Samalla puolue kuitenkin myöntää markkinatalouteen sisältyvän pysyvän epätasa-arvon. siksi tutkimme jatkuvasti edellytyksiä siirtyä kaikenlaisia yhteisöllisiä omistusmuotoja hyödyntävään suunnitelmatalouteen.
Antero Harju, Järvenpää
PUOLUEHALLITUKSEN VASTAUS ALOITTEESEEN 11
Puoluehallitus lähettää aloitteen puolueohjelmatoimikunnan ja puoluekokouksen puolueohjelmavaliokunnan käsiteltäväksi.
KOULUTUS
ALOITE 12.
Oppivelvollisuuden nosto 12-vuotiseksi
Tänä päivänä osa nuorista putoaa suoraan peruskoulun jälkeen työttömyyteen ilman ammattikoulutusta. Osalla nuorista jää jopa peruskoulun päästötodistus saamatta. Nuoret, joiden elämä tuntuu olevan eletty jo 16-vuotiaana, tulevat yhteiskunnalle todella kalliiksi, puhumattakaan inhimillisestä tragediasta yksilötasolla.
Vasemmistoliiton Kaakkois-Suomen piiri esittää Vasemmistoliiton puoluekokoukselle, että Vasemmistoliitto ryhtyy ajamaan oppivelvollisuuden nostoa 12-vuotiseksi. Oppivelvollisuuden ikärajaa 18 vuoteen on turha nostaa, sillä se ei muuta nykytilannetta mihinkään, antaa vaan pari lisävuotta aikaa suorittaa peruskoulu. Oppivelvollisuuden nosto 12-vuotiseksi:
• takaa kaikille ilmaisen toisen asteen (nuorisoasteen) koulutuksen (lukio, ammattikoulu, oppisopimuskoulutus tms.), josta saa yleisen jatko-opintokelpoisuuden
• lisää nuorten tasa-arvoa
• vähentää nuorisotyöttömyyttä ja lisää yleistä työllisyysastetta
• tuottaa työmarkkinoille ammattitaitoista työvoimaa
• lisää yhteiskunnan hyvinvointia
Vasemmistoliiton Kaakkois-Suomen piiri
PUOLUEHALLITUKSEN VASTAUS ALOITTEESEEN 12.
Vasemmistoliiton puoluehallitus yhtyy Kaakkois-Suomen piirin aloitteessa olleeseen näkemykseen siitä, että yhteiskunnan tulee varmistaa, etteivät nuoret ajaudu peruskoulun jälkeen työttömyyteen ilman ammattikoulutusta. Suomen koulujärjestelmän lähtökohtana tulee olla, että koko ikäluokka suorittaa perusasteen jälkeen ammatillisesti eriytyneen koulutuksen. Yksi tapa varmistaa se, ettei peruskoulun jälkeen tapahtuvaa ammattiin kouluttautumisen katkosta tapahdu, on jatkaa oppivelvollisuutta niin, että se käsittää myös peruskoulun jälkeisen toisen asteen koulutuksen.
Puoluehallitus esittää puoluekokoukselle, että maamme koulujärjestelmää on kehitettävä kohti 12-vuotista perusopintojärjestelmää, jossa kaikille taataan vähintään kolmivuotinen nuorisoasteen maksuton perustutkinto, joka takaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden.
ALOITE 13.
Aikuiskoulutusjärjestelmän selkiinnyttäminen
Pääministeri Matti Vanhasen tilaamassa raportissa Suomen vastaus globalisaation haasteeseen (Valtioneuvoston julkaisusarja 17/2006) pohditaan, millaista koulutusta Suomi tarvitsee. Aiemmista painotuksista poiketen painopisteeksi asetetaan ammatilliset yleisvalmiudet ja moniammatillisuus. Nämä tavoitteet ovat olleet esillä aiemminkin, mutta jääneet muiden tavoitteiden, kuten esimerkiksi korkean asteen kärkikoulutuksen varjoon.
Yleisperustelu uudelle painotukselle löytyy globalisaation toisesta vaiheesta, jossa saman ammattiryhmän sisällä yhdet tehtävät voivat siirtyä matalamman kustannustason maihin, vaikka saman ammattiryhmän toiset tehtävät pysyisivätkin Suomessa. Siten investoinnit korkean asteen laajentamiseen voivat ainakin osittain mennä hukkaan. Tämän ongelman seuraukset jäävät suurelta osin aikuiskoulutusjärjestelmämme työmaaksi, kun työn kansainvälisestä osittamisesta seuraavat työn kansalliset organisointikysymykset tulevat ratkaistavaksi.
Toinen aikuiskoulutusjärjestelmän selkiinnyttämiseen liittyvä asia on koulusta työhön siirtymisen ongelmat, jotka selvästikin ovat lisääntyneet. Nykyään ei ole mitenkään harvinaista, että vakiintuneempi asema työmarkkinoilla saavutetaan vasta 35 ikävuoden paikkeilla. Siihen asti tehdään pätkää, silppua ja suurelta osin myös oman ammattialueen ulkopuolella. Ainakin osittain tämä on seurausta sekavaksi luonnehditusta tai muuten vaillinaisesta aikuiskoulutusjärjestelmästä, joka ei ole kyennyt vastaamaan koulutuksesta työhön siirtymisen ongelmiin.
Vasemmistoliiton Uudenmaan piirijärjestö ehdottaa, että Vasemmistoliitto valmistelee oman ehdotuksensa aikuiskoulutusjärjestelmän selkiinnyttämiseksi siten, että:
1) se nykyistä paremmin pystyisi vastaamaan työn kansainvälisen osittamisen seurauksiin kansallisella tasolla, ja
2) se nykyistä paremmin ottaisi huomioon koulutuksesta työhön siirtymisen ongelmat.
Vasemmistoliiton Uudenmaan piirijärjestö ry
PUOLUEHALLITUKSEN VASTAUS ALOITTEESEEN 13.
Vasemmistoliiton puoluehallitus yhtyy Uudenmaan piirin esittämään huoleen globalisaation ja työelämän muutoksen aiheuttamista paineista ja kehittämistarpeista ammatilliseen aikuiskoulutusjärjestelmään. Ammatillista aikuiskoulusta on uudistettava pitäen lähtökohtana ennen muuta työikäisten aikuisten koulutusmahdollisuuksien lisäämistä. Tarvitaan myös uusia vaihtoehtoja, miten työ ja koulutus voidaan joustavasti yhdistää.
Lähtökohtia aikuiskoulutusjärjestelmän kehittämiseksi on esitetty Vasemmistoliiton koulutuspoliittisessa ohjelmassa 2007. Näitä lähtökohtia on aihetta edelleen konkretisoida ottaen huomioon Uudenmaan piirijärjestön esitykset.
Puoluehallitus esittää puoluekokoukselle, että puoluehallituksen jälkeen kokoontuva uusi puoluehallitus käynnistää edellä esitetyn valmistelun.
ALOITE 14.
Oppisopimuskoulutusjärjestelmän parantaminen
Vasemmistoliiton Uudenmaan piirijärjestö ehdottaa, että Vasemmistoliitto valmistelee oman ehdotuksensa oppisopimuskoulutusjärjestelmän kehittämiseksi siten, että:
1) oppisopimuskoulutukseen osallistuvien määrä kasvaisi,
2) oppisopimuspaikkoja olisi tarjolla nykyistä enemmän ja että
3) oppisopimuskoulutettavien työehtosopimuksen mukainen palkka nousisi.
Vasemmistoliiton Uudenmaan piirijärjestö ry
PUOLUEHALLITUKSEN VASTAUS ALOITTEESEEN 14.
Vasemmistoliiton koulutuspoliittisessa ohjelmassa 2007 ehdotetaan oppisopimusjärjestelmän kehittämistä. Näitä tavoitteita on syytä konkretisoida edelleen. Tässä työssä on otettava huomioon myös Uudenmaan piirijärjestön tekemät ehdotukset.
Puoluehallitus esittää puoluekokoukselle, että puoluehallituksen jälkeen kokoontuva uusi puoluehallitus käynnistää edellä esitetyn valmistelutyön.
DEMOKRATIA
ALOITE 15.
Helsinkiläiset elävät kaikkein lähimpänä maan korkeinta päätöksentekoa, mutta silti monet tuntevat vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi ja politiikan etäiseksi. Varsinkin huonosti toimeentulevat ihmiset jättävät usein äänestämättä ja muukin poliittinen osallistuminen on heikentynyt.
Pääkaupunkiseudun kuntien koko on iso haaste demokratialle. Suuruuden ongelmaa värittää myös monikulttuurisuuden ja monikielisyyden haaste: osallistuminen, vaikuttaminen ja tiedon saaminen on erityisen vaikeaa monille maahanmuuttajille, mutta myös esimerkiksi näkö- ja kuulovammaisille.
Kunnallisissa ja valtiollisissa palveluissa on keskeistä toimiva poliittinen ohjaus ja valvonta sekä kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden välinen yhteistyö. Julkisten palveluiden rahoitus tapahtuu yhteisistä varoista - suoraan kansalaisilta kansalaisille. Kunnalliset liikelaitokset ja yhtiöt sekä kuntainliitot hämärtävät kansalaisten ja heidän valitsemiensa kuntapäättäjien poliittisia vaikutusmahdollisuuksia. Päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, joita ne eniten koskevat. Ihmisille on taattava myös mahdollisuus osallistua itse asioidensa hoitamiseen.
Helsingin piirikokous ehdottaa, että puoluekokous velvoittaa puolueen uutta johtoa ja työntekijöitä kansanvallan kehittämiseen seuraavien aloitteiden toteuttamisella:
1 Lähidemokratia
Kunta- ja palvelurakennehankkeen yhteydessä kuntalakia on muutettava niin, että kaupungin osavaltuustot huolehtivat suurissa kunnissa lähipalveluista. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut, kuten päivähoito, peruskoulu, sairaiden ja vanhusten kotihoito ja palveluasuminen sekä lähiympäristön ja lähivirkistysalueiden hoito pitäisi olla kaupunginosa-alueiden vaaleilla valittujen valtuustojen järjestämisvastuulla.
2 Kansalaisaloitteet ja kansanäänestys
Kansalaisille on annettava lakisääteinen oikeus tehdä kansalaisaloitteita ja saada ne kansanäänestykseen kunnallisella tai valtiollisella tasolla silloin, kun aloitteen allekirjoittajia on laissa säädetty osuus äänioikeutetuista.
Helsingin Vasemmistoliitto ry.
ALOITE 16.
Vasemmistoliiton Espoon kunnallisjärjestö ry yhtyy Helsingin piirijärjestön 25.11.2006 tekemään aloitteeseen koskien lähidemokratiaa, kansalaisaloitteita ja kansanäänestystä
Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyön kehittyminen on merkinnyt kunnallisen demokratian kannalta sitä, että suurten yhteistyökysymysten valmistelu on tapahtunut virkamiesjohtoisesti niin, että vain harvat asemavaltuutetut kunnalliset luottamushenkilöt ovat neuvotelleet ratkaisuista. Kaupunginvaltuustot ovat vaarassa joutua kumileimasimen asemaan.
Esitämme omana aloitteenamme, että puoluekokous velvoittaa puolueen uutta johtoa ja työntekijöitä kehittämään kansanvaltaa toteuttamalla seuraavan aloitteen:
Kunta- ja palvelurakennehankkeen yhteydessä kuntalakia muutetaan niin, että pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyölle luodaan kansanvaltaiset puitteet muodostamalla kuntien yhteinen vaaleilla valittava toimielin.
Vasemmistoliiton Espoon kunnallisjärjestö ry.
PUOLUEHALLITUKSEN VASTAUS ALOITTEISIIN 15. JA 16.
Aloitteissa tartutaan hyvin ajankohtaiseen ja yllättävän vaikeaksi osoittautuneeseen asiaan eli lähidemokratian kehittämiseen ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Useita toimikuntia on istunut, mutta kovin laajaa poliittista yksituumaisuutta ratkaisuista ei ole löytynyt.
Helsingin piirin ja Espoon kunnallisjärjestön aloitteissa aiheita tarkastellaan luonnollisesti pääkaupunkiseudun - Suomen ainoan metropolialueen - näkökulmasta. Siellä monet asiat, myös paikallisdemokratia, ovat toisin kuin maan muissa kaupungeissa ja alueilla. Puoluehallitus pitääkin oikeana ratkaisuna sitä, että säädetään lex pääkaupunkiseutu, millä alueen toimintoja ja kehitystä ohjataan sen omista erityiskysymyksistä lähtien. Tässä laissa voidaan säätää mm. kaupunginosa-valtuustoista sekä alueen kuntien yhteisestä päätöksenteosta. Muista pääkaupunkiseudun kehittämiskysymyksistä irrallisina niistä ei kannata päätöksiä tehdä.
Puoluehallitus esittää puoluekokoukselle sen päättävän, että Vasemmistoliitto edistää kansalaisaloitteiden ja kansanäänestyksen käytön kehittämistä aloitteissa ehdotettujen periaatteiden mukaisesti. Asian valmistelu on uuden puoluehallituksen vastuulla.
ERI ALOILTA
ALOITE 17.
Vasemmistoliiton puoluekokouksen tulee päättää, että Vasemmistoliitto toimii naisten palkkojen korottamiseksi. Naisten euro on edelleen 80 senttiä ja joillakin aloilla jopa alle tämän. Palkkauksen on vastattava työn vaativuutta, ja tavoitteena pitää olla naisten ja miesten palkkatasa-arvo. Kuntien ja valtion tulee olla edellä kävijöitä naisten palkkauksen edistämisessä.
Vasemmistoliiton tulee toimia kuntien henkilöstön palkkauksen nostamiseksi sekä työsuhteiden vakinaistamisen puolesta ja henkilöstön mitoituksen korjaamiseksi tarvetta vastaavaksi. Kunnissa tarvitaan työntekijöitä opetuksessa, terveydenhuollossa sekä sosiaalitoimessa.
Rahoitus tulee turvata kuntien valtionosuuksia nostamalla sekä pidättäytymällä veronalennuksista sekä käyttämällä valtion talouden liikkumavaraa.
HTY:n naisosasto ry.
VASTAUS ALOITTEESEEN 17
Aloitteessa puututaan yhteen työelämän keskeiseen tasa-arvo ongelmaan.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen. Puolueen linjoitus on kirjattu poliittiseen tavoiteohjelmaan.
ALOITE 18.
Vasemmistoliiton Heinolan kunnallisjärjestö esittää, että Vasemmistoliiton puoluekokous ottaisi tulevalle toimintakaudelle yhdeksi painopistealueeksi liikennekysymykset. Maapallon päästöjen rajoittaminen on keskeisiä kysymyksiä lähitulevaisuudessa. Yksi pahimpia saastuttajia on liikenteen ja nimenomaan autoliikenteen jatkuva kasvu. Suomessa on viime vuosina valittu virheellinen linja liikennevirtojen painottamisessa. On suosittu autoliikennettä ja heikennetty raideliikenteen mahdollisuuksia henkilö ja tavaraliikenteen kehittämisessä.
Vasemmistoliiton Heinolan kunnallisjärjestö on esittänyt mm Lahti-Heinolan radan perusparannusta sekä henkilöliikenteen käynnistämistä. Perusteluna mm. työssäkäynnin yleistyminen Lahden ja myös pääkaupunkiseudulla. Kerava-Lahti oikorata on jo osoittanut, että käyttäjiä kyllä on. Jatkoyhteytenä tulee käynnistää Heinolasta Mikkeliin suora raide yhteys. Tähän on valmiuksia kartoitettu ja linjausvarauksia olemassa. Tämä yhteys palvelisi myös nyt esille nostetun Venäjän kaupan vaatiman rajaliikenteen tehostamista ja rekkajonojen vähentämistä sekä EU:n pohjoisen ulottuvuuden huomioimista esim. raideliikenteen avaamisen antamia mahdollisuuksia voimakkaasti kehittyvän koillis-venäjän suuntaan.
Vasemmistoliiton Heinolan kunnallisjärjestö ry.
VASTAUS ALOITTEESEEN 18
Useat tekijät puoltavat raideliikenteen kehittämistä ja pyrkimistä maantieliikenteen vähentämiseen. Vasemmistoliitto suhtautuu myönteisesti kaikkiin raideliikenteen edistämiseksi tehtäviin hankkeisiin ja esityksiin.
Puoluehallitus lähettää aloitteen Etelä-Hämeen ja Etelä-Savon piiritoimikunnille, Päijät-Hämeen liiton vas-ryhmälle sekä puolueen eduskuntaryhmälle käytännön jatkotoimenpiteitä varten.
ALOITE 19.
Perustuslain 6§:n mukaan kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. "Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."
Perustuslaki on astunut voimaan 1.3.2000. Silti on olemassa edelleen lainsäädäntöä, käytäntöjä ja asenteita, jotka ovat syrjiviä. Eläkeläisten toimeentuloon vaikuttava eläkeleikkuri syrjii kananeläkettä saavia eläkeläisiä, sillä heidän ansionsa eivät seuraa yleistä palkkakehitystä, vaan heille on laadittu erillinen Kansaneläkeindeksi, jonka mukaan ansiot nousevat palkkatason nousua hitaammin. Saman indeksin syrjivä vaikutus kohdistuu myös lapsiin, sillä lapsilisät seuraavat kansaneläkeindeksiä. Oikeudenmukaista olisi, että ihmiset iästä riippumatta olisivat yhdenvertaisia silloin, kun heidän ansioistaan päätetään. Eläkkeet ovat perusolemukseltaan ihmisten työuran aikana tienattu palkan osa, jonka suuruuden tulisi seurata yleistä hinta- ja ansiotasokehitystä, jos maassamme elettäisiin käytännössä niin kuin perustuslakiin on kirjoitettu. Eläkkeiden tason korotukset tulisi määrittää tulopoliittisten neuvottelujen yhteydessä perustuslakia noudattaen.
Lahti Vasemmalle ry ehdottaa puoluekokoukselle, että Vasemmistoliitto vaatii ikäsyrjinnän lopettamista eläkepolitiikassa, työelämässä, sekä sairauden ja vammaisuuden perusteella myönnettävän lakisääteisen sosiaaliturvan ja kuntoutusetuuksien toteuttamisessa.
Lahti Vasemmalle ry.
PUOLUEHALLITUKSEN VASTAUS ALOITTEESEEN 19.
Puoluehallitus pitää aloitetta hyvänä. Ikäsyrjintää ei voi hyväksyä millään elämänalueella. Myös sairaiden ja vammaisten asiat on hoidettava niin, että heidän sosiaaliturvansa ja muut elämänedellytykset ovat kunnossa. Vasemmistoliitto jatkaa toimintaansa kaikkia syrjinnän muotoja vastaan. Osa aloitteessa mainituista asioista on kirjattu puolueen kannanottoihin tai ohjelmiin. Eräistä asioista on tehty myös eduskunta-aloitteita. Mutta ei saa pysähtyä siihen, mitä aikaisemmin on tehty.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous antaa aloitteen uuden puoluehallituksen valmisteltavaksi, jotta puolue voisi entuudestaan tehostaa työtään kaikenlaisen syrjinnän poistamiseksi.
ALOITE 20.
Esitämme Vasemmistoliiton puoluekokoukselle puolueohjelmaan seuraavaa aloitetta:
"Globaaliin demokratiaan kuuluu myös kaikkien kulttuurien ja kielten tasa-arvo. Siksi Vasemmistoliitto kannattaa puolueettoman yhteiskielen, esperanton, ottamista käyttöön kaikissa kansainvälisissä yhteisöissä. Se merkitsisi myös suoranaista taloudellista tulkkaus- ja painatuskulujen säästöä esim. EU-koneistossa ja kansainvälisissä järjestöissä. Yhteiskieli tulisi ottaa lyhyen siirtymäkauden jälkeen peruskoulun opetussuunnitelmaan."
Antero Harju, Järvenpää, Erkki Röntynen, Haukipudas, Tuomo Grundström, Rauma
PUOLUEHALLITUKSEN VASTAUS ALOITTEESEEN 20
Puoluehallitus lähettää aloitteen puolueohjelmatoimikunnan ja puoluekokouksen puolueohjelmavaliokunnan käsiteltäväksi.
