PUOLUEHALLITUKSEN ESITYS VASTAUKSIKSI PUOLUEKOKOUSALOITTEISIIN PUOLUEKOKOUKSELLE 18.-20.6.2010

Puoluekokouksen poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta käsittelee poliittiseen tavoiteohjelmaan liittyvät aloitevastaukset - vastaukset aloitteisiin 38, 39, 40, 41, 42, 43, 44, 47, 48, 49, 51, 52, 55, 56, 57, 63, 64, 65, 72, 74,75 ja 77.

Puoluekokouksen sääntö- ja aloitevaliokunta käsittelee vastaukset muihin aloitteisiin.

Sisällysluettelo:

Säännöt
Mallisäännöt
Toiminta
Tiedotus
Ympäristö
Sukupuolten tasa-arvo
Työelämä
Verotus
Eläke
Terveys
Koulutus
Palvelut
Alue- ja kuntapolitiikka
Turvallisuuspolitiikka
Muut

SÄÄNNÖT

ALOITE 1.

Puolueen johtoelimet:

1. Puoluehallitus

1.1 Sääntöjen 24§.n mukaan puoluehallituksen jäsenet valitaan puoluekokouksessa yksinkertaisella enemmistövaaleilla. Ehdotamme, että puoluehallituksen valinnassa v.2010 noudatetaan sekä sääntöjen henkeä että kirjainta. Piirimandaatteja käytetään vain puoluevaltuuston jäsenten valinnassa.

Puoluehallitus esittää:

Puoluehallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan puoluekokouksessa asetetuista ehdokkaista puoluekokouskaudeksi. Puoluehallituksen kokoonpano on määritelty säätöjen 24 §:ssä.

Mikäli ehdokkaita on enemmän kuin säännöt edellyttävät, suoritetaan vaali. Puoluehallituksen tulee valita tasapuolisesti naisia ja miehiä siten, että suhteet ovat sukupuolten kesken vähintään 40/60 %. Puoluehallituksen varsinaisista jäsenistä vähintään yhden (1) tulee olla ruotsinkielinen.

Puoluehallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan puoluekokouksessa tapahtuvan ehdollepanon pohjalta yksinkertaisella enemmistövaalilla. Puoluekokouksen nimeämän vaalivaliokunnan on laadittava puoluehallituksen jäsenten vaaliin asetetuista ehdokkaista yhdistelmä, johon ehdokkaat sijoitetaan aakkosjärjestyksessä. Ehdokkaat numeroidaan aloittaen numerolla kaksi. Vaalissa puoluekokousedustaja voi äänestää enintään yhdeksää (9) ehdokasta merkitsemällä numeron lippuun.

Suora vaali puoluehallituksen jäsenistä voi aiheuttaa alueellista epätasapainoa.

1.2 Puolueen sääntöjen mukaan poliittisen toiminnan johtoelimenä toimii puoluehallitus. Sen johtotyön tehostamiseksi jäsenmäärää pitäisi laskea 16 jäsenestä 10 jäseneen ja vastaavasti puoluehallituksen tulisi kokoontua nykyistä useammin toimiakseen johtoelimenä.

Puoluehallitus esittää:

Puoluehallituksen kokoonpanoa ja toimintaa selvitetään osana seuraavalla puoluekokouskaudella tapahtuvaa puolueen hallinnon selvitystä. Puoluehallitus voi tarvittaessa kokoontua nykyistä useammin. Puoluehallitus kokoontuu keskimäärin 11 kertaa vuodessa.

1.3 Valittujen jäsenten mahdollisuutta itsenäiseen päätöksentekoon vahvistaa se, että kokouksiin osallistuu jäsenten lisäksi vain esittelijöinä toimivat työntekijät.

Puoluehallitus esittää:

Sääntöjen 24 §:n mukaan "Puoluevaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla sekä puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajalla ja valtioneuvoston jäseninä olevilla puolueen edustajilla, puolueen Euroopan parlamenttiryhmän jäsenillä sekä puoluetoimiston työntekijöillä on puoluehallituksen kokouksissa puhe- ja esitysoikeus. " Lisäksi kokouksiin ovat osallistuneet Vasemmistonaisten puhenainen, Vasemmistonuorten puheenjohtaja, Suomen Demokratian

Pioneerien Liitto - SDPL ry:n edustaja sekä eduskuntaryhmän tiedottaja ja Kansan Uutisten toimittaja.

Puoluehallitus esittää, että osallistumista koskevat sääntöjen 24 § muutetaan siten, että "Puoluevaltuuston puheenjohtajalla ja eduskuntaryhmän puheenjohtajalla on puoluehallituksen kokouksissa puhe- ja esitysoikeus." Puoluehallitus päättää muiden kuin säännöissä mainittujen osallistumisoikeudesta puoluehallituksen kokouksiin.

1.4 Työvaliokunnan asemaa vahvistaa, kun sen päättävät jäsenet määritellään (puheenjohtajat, puoluesihteeri, puoluevaltuuston puheenjohtaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja). Tällöin työvaliokunnalle voidaan siirtää päätettäväksi mm. henkilöstön rekrytointi. Työvaliokunnan päätökset raportoidaan seuraavassa puoluehallituksen kokouksessa.

Puoluehallitus esittää:

Työvaliokunnan kokoonpano määritellään sääntöjen 24 §:ssä seuraavasti:

Työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja, 1. ja 2. varapuheenjohtaja, puoluesihteeri, puoluevaltuuston puheenjohtaja sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Työvaliokunta valmistelee puolueen linjauksia ja muita kannanottoja, puoluehallituksen ja puoluevaltuuston kokouksia sekä muita puoluehallituksen osoittamia tehtäviä. Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja puoluesihteeri sekä vähintään puolet muista työvaliokunnan jäsenistä on paikalla.

2. Puoluevaltuusto

2.1 Puoluevaltuuston työskentelyyn tulisi pitkäjänteisyyttä, jos piirijärjestöt esittävät valtuuston varsinaisiksi jäseniksi henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita käymään kokouksissa ja varajäseniä käytetäisiin vain satunnaisesti.

2.2 Tieto valtuuston ja piirijärjestöjen välillä kulkisi paremmin, jos säännöissä määrättäisiin yhdeksi piirin varsinaiseksi edustajaksi kulloinenkin piirijärjestön puheenjohtaja. Puheenjohtajan vaihtuessa piirin edustaja puoluevaltuustossa automaattisesti vaihtuisi.

2.3 Puoluevaltuuston jäsenmäärä on 55 jäsentä (ja varalla vastaava määrä varajäseniä). Kun kokouksiin kuitenkin kutsutaan yli 100 henkilöä ja osanottajiakin on paikalla 70-90 henkeä, eikö myös runsaassa lobbarien joukossa olisi karsittavaa!

Puoluehallitus esittää:

Kohdat 2.1, 2.2 ja 2.3.

Puoluevaltuustoon kuuluvat varsinaisen puoluekokouksen valitsemat viisikymmentäviisi (55) varsinaista ja varajäsentä, joista 50 valitaan piireittäin. Varsinaisen jäsenen estyessä osallistumasta kokoukseen, osallistumisoikeus on varajäsenellä.

Puoluevaltuuston jäsenten esittämisestä ehdolle puoluevaltuustoon päättävät piirit. Päätös tehdään joko valitsemalla edustajat ilman jäsenäänestystä tai jäsenäänestyksen kautta (esimerkiksi Varsinais-Suomi).

Puoluevaltuuston jäsenten esitysten yhteydessä on hyvä sopia piireissä yhteydenpidosta ja tiedottamiskäytännöistä puoluevaltuuston kokouksesta. Myös puoluetoimisto tiedottaa keskeisimmistä päätöksistä työntekijä- ja aktiivisähköpostilistoilla sekä verkkosivuilla.

Sääntöjen mukaan "Puhe-, esitys- ja äänioikeus on puoluevaltuuston kokouksessa jokaisella näiden sääntöjen mukaan valitulla jäsenellä. Puhe- ja esitysoikeus kokouksissa on puoluehallituksen jäsenillä, puolueen tilintarkastajilla, eduskuntaryhmän puheenjohtajalla sekä puolueen Euroopan parlamenttiryhmän jäsenillä.

Läsnäolo- ja puheoikeus puoluevaltuuston kokouksissa on eduskuntaryhmän jäsenillä, valtioneuvoston jäseninä olevilla puolueen edustajilla, puolueen työntekijöillä sekä Vasemmistonaisten, Landsstyrelsenin, Vasemmistonuoret ry:n ja Suomen Demokratian Pioneerien Liiton - SDPL ry:n edustajilla.

Läsnäolo-oikeus puoluevaltuuston kokouksissa on lisäksi henkilöillä, joille se erikseen myönnetään". Lisäksi kokouksiin kutsutaan tiedotusvälineiden edustajat.

Sääntöjen edellyttämien kutsuttavien ja muodostuneiden käytäntöjen vuoksi puoluevaltuuston kokoukseen osallistuu varsin laaja joukko. Tavoitteena on, että keskeiset päättäjät voivat kohdata kaksi kertaa vuodessa yhteisessä kokouksessa. Puoluevaltuusto on puoluekokousten välillä ylin päättävä elin, mutta samalla myös merkittävä sosiaalinen tapahtuma puolueen eri aluein jäsenten yhteydenpidossa.

3. Muuta

Jos puoluekokousten kokoontumisväliä lyhennetään, eikö puoluevaltuustosta voitaisi luopua kokonaan.

Malminseudun työväenyhdistys. ry.

Puoluehallitus esittää:

Sääntöjen 11 §:ää muutetaan siten, että "varsinainen puoluekokous pidetään joka toinen vuosi, vuoden alkupuoliskolla". Puoluevaltuuston kevätkokous pidetään vuoden alkupuoliskolla ja syyskokous vuoden jälkipuoliskolla vuosittain. Puoluevaltuusto on syytä säilyttää puoluekokouksen välillä ylintä päätösvaltaa käyttävänä päätöksentekoelimenä.

Puoluevaltuuston kokoonpanoa ja toimintaa selvitetään osana seuraavalla puoluekokouskaudella tapahtuvaa puolueen hallinnon selvitystä.

ALOITE 2.

Puoluekokouskausi lyhennettävä kaksivuotiseksi

Perustelu: Kiivastahtinen politiikka vaatii nopeampaa kokoontumistahtia myös Vasemmistoliitossa. Lyhyempi puoluekokouskausi lisää jäsenten vaikutusmahdollisuuksia. Puoluekokous myös aktivoi puolueen sisäistä poliittista keskustelua ja ohjelmatyötä, joten lyhyemmällä kokouskaudella olisi myös puoluetta sisäisesti aktivoiva vaikutus.

Vasemmistolinkki

Puoluehallitus esittää:

Sääntöjen 11 §:ää muutetaan siten, että "varsinainen puoluekokous pidetään joka toinen vuosi, vuoden alkupuoliskolla".

ALOITE 3.

Jäsenäänestykset käyttöön

a) Puolueen sääntöjen 32§:ää muutetaan siten, että jäsenäänestyksiä järjestetään aina, kun 10 % jäsenistä tai 1/3 piirijärjestöistä sitä vaatii. Lisäksi sääntöjen pykälää 32 on muutettava siten, että jäsenäänestyksiä voitaisiin järjestää myös Internetin välityksellä.

Puoluehallitus esittää:

Kohta 3 a

Jäsenäänestyksen käyttöä selvitetään osana seuraavalla puoluekokouskaudella tapahtuvaa puolueen hallinnon selvitystä. Nykyiset säännöt mahdollistavat jäsenäänestysten toteuttamisen asioiden osalta ja henkilöasioissa. Jäsenäänestyksiä voidaan järjestää myös piireissä.

Nykyisten sääntöjen mukaan jäsenäänestys on suorittava kaikista niistä asioista, joista vähintään puolet (1/2) puolueen piirijärjestöistä vaatii tai asioista, joista vähintään puolet (1/2) puoluevaltuuston jäsenistä katsoo tarpeelliseksi päättää jäsenäänestyksellä.

Jäsenäänestyksessä on äänioikeus jokaisella puolueen suoralla henkilöjäsenellä sekä sen jäsenyhdistyksen jäsenellä. Jäsenten tasavertaisen kohtelun vuoksi jäsenäänestystä ei voida suorittaa ainoastaan internetin välityksellä.

Tuleekin selvittää tekniset mahdollisuudet internet- ja postijäsenäänestyksen yhdistämismahdollisuuksista, jolloin päästäisiin nykyistä joustavammin ja kustannustehokkaammin järjestämään jäsenäänestyksiä.

Puolueella ei ole kattavaa tietoa jäsenten internetin käyttömahdollisuuksista. Muun muassa kunnallisvaalien yhteydessä on käynyt ilmi, ettei yhteyksiä ole ollut kaikilla ehdokkaillakaan. Jäsenistöön kuuluu hyvinkin ikääntyneitä, jotka eivät käytä internetiä.

Puolue on järjestänyt jäsenäänestyksen Suomen EMU-jäsenyydestä vuonna 1997.

Vasemmistoliitto on käyttänyt ja käyttää jatkossakin toiminnan kehittämisen tukena internetin kautta tapahtuvia internetkyselyjä (Webropol-kyselyt). Nämä aktiiveille ja jäsenistölle sähköpostilistojen kautta tapahtuvat kyselyt antavat arvoksta tietoa.

b) Jäsenäänestyksellä valitaan puolueen puheenjohtaja

Puoluehallitus esittää:

Kohta 3 b

Puolueen puheenjohtajasta järjestetään neuvoa antava jäsenäänestys, mikäli ehdokkaita on enemmän kuin yksi. Sitova jäsenäänestys ei ole yhdistyslainsäädännön mukaan mahdollinen.

c) Piiritasolla järjestetään piirin sisäisiä jäsenäänestyksiä riittävän tärkeiksi katsotuista asioista sekä tärkeistä henkilövalinta-asioista, esimerkiksi puoluekokousedustajat tai piirin esitykset puoluevaltuuston jäseniksi.

Jäsenäänestyksiä varten Vasemmistoliiton on otettava käyttöön verkossa toimiva äänestysväline.

Perustelut: Vasemmistolaisuus on demokratiaa. Vasemmistoliitto kannattaa demokratian vahvistamista ja laajentamista sekä suoran demokratian käytäntöjä. Siksi puolueen pitää itse toimia demokraattisena esimerkkinä. Jäsenäänestyksien käyttöön voitaisiin ottaa mallia Tanskan SF:n käytännöistä.

Piireissä puoluevaltuustoesityksistä voitaisiin järjestää jäsenäänestys samalla kuin puoluekokousedustajista. Helsingin piirissä kokemukset jäsenäänestyksistä puoluekokousedustajista ovat olleet hyviä: jäsenistön osallistumisaste on ollut korkea.

Vasemmistolinkki

Puoluehallitus esittää:

Kohta 3 c

Jäsenäänestyksen käyttöä piireissä selvitetään osana seuraavalla puoluekokouskaudella tapahtuvaa puolueen hallinnon selvitystä. Äänestysvälineen käyttö selvitetään.

Piirien valmiudet järjestää jäsenäänestyksiä ovat eri tasoiset. Monissa piireistä järjestetään jäsenäänestyksiä muun muassa kansanedustajaehdokkaista, puoluekokousehdokkaista sekä yhdessä piirissä puoluevaltuuston ehdokkaista (Varsinais-Suomi). Piirien tilanteet vaihtelevat, ja piirit ovat tehneet päätöksiä itsenäisesti tarpeen mukaan jäsenäänestyksistä.

Käytäntöjä tulee yhdenmukaistaa mahdollisuuksien mukaan. Tilanteet kuitenkin vaihtelevat. Joissain piireissä on esimerkiksi vaikeuksia saada eduskuntavaaleihin täydet listat. Jäsenäänestys on järjestetty niissä piireissä, joita ehdokasehdokkaita on ollut tarpeeksi jäsenäänestyksen järjestämiseksi. Tämä tyyppiset erilaisuudet tulee ottaa huomioon.

Ks. myös kohdan 3 a vastaus.

ALOITE 4.

Nuorten syrjintä puoluevaltuustossa lopetettava

Vasemmistoliiton sääntöjä on muutettava siten, että asuinpaikan vaihtuminen ei saa johtaa puoluevaltuuston jäsenen puoluevaltuustopaikan menetykseen.

Perustelu: Kuluneelta puoluekokouskaudelta on esimerkkejä siitä, miten erityisesti nuoret ovat joutuneet jättämään puoluevaltuustopaikkansa asuinpaikan vaihdoksen vuoksi.

Vasemmistolinkki

Puoluehallitus esittää:

Sääntöjen 19 §:n mukaan puoluevaltuustoon valitaan edustajat kustakin piirijärjestöstä. Valintatapa korostaa puoluevaltuutetun asemaa piirinsä edustajana. Kustakin piirijärjestöstä valittavien määrä muodostuu jäsenmaksunsa maksaneiden kuinkin piirijärjestön alueella olevien puolueen jäsenten määrän mukaan.

Puoluevaltuusto koostuu piirien edustajista.

Jos puoluevaltuuston jäsen muuttaa pois edustamansa piirjärjestön alueelta pysyvästi tai on muusta syystä pysyvästi estynyt osallistumaan puoluevaltuuston kokouksiin. puoluhellituksen on kutsuttava hänen tilallee samaa piirijärjestöä edustava varajäsen.

ALOITE 5.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää Vasemmistoliiton 18.6 - 20.6. 2010 kokoontuvalle puoluekokoukselle, että puolueen sääntöjä uudistettaisiin siten, että piirijärjestökohtaisesti luotaisiin viiden ihmisen suuruinen kiintiö varapuoluekokousedustajiksi.

Tällä hetkellä tilanne on se, että varsinaisen puoluekokousedustajan joutuessa juuri kokouksen alla jäämään pois puoluekokouksesta esimerkiksi sairauden tai pakottavan henkilökohtaisen syyn takia, ei hänen tilalleen voida nimetä varaedustajaa.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä tällaisessa tapauksessa tulisi piirijärjestön olla mahdollista nimetä varaedustaja poisjäävän varsinaisen puoluekokousedustajan tilalle myös lyhyellä varoitusajalla ennen puoluekokousta.

Puoluekokousedustajien kokonaismäärä laskee kolmeensataan aiemmasta viidestäsadasta kesän 2010 puoluekokouksesta alkaen. Joten nyt on erityisen tärkeää se, että puoluekokousedustajaryhmän täydentämiseen kokouksen alla olisi mahdollisuus tulevaisuudessa piirikohtaisten varaedustajakiintiöiden avulla.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto

Puoluehallitus esittää:

Puolueen sääntöjen 17§:n mukaan "Kunkin ehdokkaan saamat henkilökohtaiset äänet lasketaan yhteen. Vaalituiksi tulevat näin yhteenlaskien eniten ääniä saaneet ehdokkaat äänimäärän mukaisessa järjestyksessä. Lähinnä seuraavat tulevat äänimääränsä mukaisessa järjestyksessä mahdollisille varapaikoille."

Puolueen sääntöjen 16§:n mukaan "Piiritoimikunta vahvistaa puoluekokousedustajien vaalin tuloksen ja toimittaa sen tiedoksi perus- ja kunnallisjärjestöille sekä puoluehallitukselle. Piiritoimikunnan on toimitettava puoluekokousedustajien valtakirja puoluehallitukselle viimeistään 10 päivää ennen puoluekokousta."

Puoluehallitus esittää, että piirijärjestöt voivat laittaa puoluekokousedustajien valtakirjaan enintään 5 varaedustajaa.

ALOITE 6.

Luottamustehtävät kiertoon

Puolueen sääntöjä muutetaan siten, että Vasemmistoliiton valtakunnallisten luottamustehtävien haltijat voidaan valita samaan tehtävään vain kahdeksi kaudeksi peräkkäin.

Perustelu: Vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen samalla pallilla istuvat henkilöt keskittävät valtaa itselleen. Demokraattisempaa olisi jakaa valtaa ja vastuuta useammille henkilöille tehtäviä kierrättämällä. Kierrättämällä asiantuntemus leviää, uusille toimijoille saadaan mielekkäitä tehtäviä ja puolueen kasvot uudistuvat.

Vasemmistolinkki

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa ei määritellä valtakunnallisia luottamustehtäviä. Ilmeisesti aloitteessa tarkoitetaan puoluevaltuustoa ja -hallitusta.

Kahden kauden rotaatiosta on Vasemmistoliitossa kokemusta. Kun puolue aloitti toimintansa, silloisissa säännöissä oli aloitteessa esitetty kahden kauden rajoitus. Jo parin kolmen vuoden jälkeen vallitsi laajalti käsitys, että pakkorotaatio ei ole hyvä ratkaisu, ja sääntöuudistuksen yhteydessä se poistettiin.

Aloitteen mukaan nykyisin yhtäjaksoinen toimikausi voisi olla kuusi vuotta. Yhdistyksen toisaalla tekemien esitysten (puoluekokouskausi) yhtäjaksoinen toimikausi voisi olla neljä vuotta, mikä voisi olla sama kuin esimerkiksi yksi kunnanvaltuuston toimikausi.

Puolueessa on tarpeen tehtävien kierrättäminen, mutta sen on syytä tapahtua vapaaehtoisesti ja paikallisesti sopien. Aloitteen esittämä toimikausien rajaus asettaa tulevaisuudessa etenkin nuoret kohtuuttomaan tilanteeseen. Puolueessa on käynnissä sukupolvenvaihdos. Kausien rajaaminen voisi tulevaisuudessa myös haitata tehtävien täyttämistä.

Luottamustoimet vaativat usein myös "sisäänajovaiheen" ja hiljaisen tiedon siirtymisen kannalta on hyvä taata sekä puoluehallituksen, puoluevaltuuston sekä muiden päättävien elinten kokoonpanossa myös jatkuvuutta.

Tehtävien vapaaehtoista kierrättämistä on toteutettu eri puolilla maata kunnallisia luottamustehtäviä jaettaessa muun muassa kuluneen puoluekokouskauden aikana. Tästä on saatu hyviä kokemuksia.

ALOITE 7.

Järjestörakenne demokraattisemmaksi ja tehokkaammaksi

Vasemmistoliitossa on noin 10 000 jäsentä ja sen paikallistoiminnan rakenne on pääasiassa rakentunut kuntakohtaiseksi ja koonnut vasemmistolaisten järjestäytymisen yksiin yhdistyksiin. Vaikka paikallistason toimintamuodoissa on paljonkin kehitettävää, on se suurelta osin hallinnollisesti kevytrakenteinen ja mahdollistaa periaatteessa jäsenten suoran vaikuttamisen keskeiseen päätöksentekoon.

Vasemmistoliiton perustamisen yhteydessä myös puolueen hallinnon ylärakenteesta pyrittiin rakentaman kevyt. Hyvin pian kuitenkin palattiin puolueiden perinteiseen raskaaseen hallintorakenteeseen. Nykyisellään Vasemmistoliiton keskushallinto rakentuu erittäin monikerroksisena. On puoluekokous, puoluevaltuusto, puoluehallitus, puoluehallituksen työvaliokunta ja lisäksi puolueiden puheenjohtajat yleensä muodostavat nykyisessä mediamaailmassa lähes oman instituutionsa.

Vasemmistolaisen paikallistoiminnan rakenne on siis kehittynyt kevyempään suuntaan, mutta hallinnon ylärakenne raskaampaan suuntaan.

Pohjois-Savon Vasemmiston mielestä Vasemmistoliiton hallinnon rakenteita tulee madaltaa, tehdä päätöksentekoa läpinäkyvämmäksi, kehittää jäsenten suoria vaikuttamismahdollisuuksia ja silloin kun joudutaan turvautumaan edustuksellisiin toiminnan muotoihin, tulee niitä tukea jäsenvaaleilla, -äänestyksillä ja mielipidetiedusteluilla. Myös taloudellisia resursseja olisi suunnattava hallinnon sijasta toiminnan tukemiseen.

Puolueet ovat perusolemukseltaan kansanliikkeitä, joiden tarkoituksena on ollut toimia kansalaisten vaikutuskanavina yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen. Vasemmistoliiton jäsenen ja kannattajan asema puolueessa tarjoaa kuitenkin vain mahdollisuuden ja oikeuden sinänsä erittäin tärkeään, mutta väistämättä kapea-alaiseksi jäävään, paikalliseen vaikuttamiseen. Valtiovallan ohjauksen voimistuminen paikallistasolla, asioiden kansainvälistyminen ja globalisoituminen ja toisaalta tarjolla olevan tiedon ja osaamisen lisääntyminen luovat ihmisille sekä tarpeita että mahdollisuuksia laaja-alaisempaan vaikuttamiseen. Tämän hetken rakenteillaan puolue ei kykene vastaamaan näihin ihmisten laajentuneisiin tarpeisiin. Puolue ei ole kasvanut ihmisen mukana.

Vasemmistoliiton hallinnon ylärakenne on moniportainen ja päätöksenteko hajautettu useille elimille. Ihmisten arkielämässä sekä julkisessa että yksityisessä palvelutuotannossa pyritään vastakkaiseen suuntaan: hallintoja madalletaan, palvelujen saatavuutta pyritään yksinkertaistamaan, nopeuttamaan ja laatua kehittämään. Myös Vasemmistoliiton tulisi pysyä tämän kehityksen mukana.

Vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen istuu hallinnon kokouksissa keskimäärin vuodessa yli yhden kuukauden työpäiviä vastaavan määrän. Samat kokoukset istuvat myös puolueen keskeiset työntekijät ja tämän lisäksi heiltä menee moninkertainen määrä tuottaakseen tämän saman hallinnon tarvitsemat palvelut. Puolueen rakenteen yliraskaat painotukset ja niiden palveleminen syövät resursseja myös puolueen päätehtävältä, poliittisen suunnittelun ja aloitteiden tuottamiselta ja poliittiselta kampanjoinnilta.

Konservatiivisin elementti Vasemmistoliiton päätöksentekorakenteessa on puoluekokous. Kerran kolmessa vuodessa kokoontuvana puolueen ylimpinä päättävänä elimenä se ei millään kykene vastaamaan nykyaikaisen politiikan nopeatempoisiin muutoksiin.

Puoluekokouksen pelkät kokouskustannukset nykytasolla ovat keskimäärin 200 000 euroa vaalikaudessa. Se on merkittävä summa 300 henkilön kokoontumisesta kolmeksi päiväksi, jos sitä verrataan esimerkiksi puolueen eduskuntavaalibudjettiin tai moninkertainen useimpien piirijärjestöjen vaalibudjettiin nähden. Nämä "laiskat varat" tulisikin mitä pikimmiten saada vapautettua perustason toiminnan tukemiseen ja resurssien vahvistamiseen.

Pohjois-Savon Vasemmisto näkeekin, että Vasemmistoliiton tulisi aloittaa pikimmiten toimintansa sisäinen demokratisoimis- ja tehostamisprosessi ja ensimmäiseksi toimeksi esittää, että

Vasemmistoliiton 18.-20.6.2010 kokoontuva puoluekokous päättäisi käynnistää sääntömuutoksen, jolla puolueen ylimmäksi päättäväksi elimeksi määriteltäisiin kerran kahdessa vuodessa piirikohtaisella jäsenäänestyksellä valittava puoluevaltuusto, jolle sääntöjen mukaiset puoluekokouksen tehtävät siirretään.

Pohjois-Savon vasemmisto ry

Puoluehallitus esittää:

Vasemmistoliiton puoluehallitus pitää tärkeänä puolueen jäsendemokratian lisäämistä ja hallinnon kehittämistä. Samalla selvitetään myös toiminnan uudistamista, parhaiden käytäntöjen levittämistä ja jäsenten toimintaedellytysten tukemista.

Puoluekokous päättää kehottaa puoluehallitusta selvittämään ja valmistelemaan puolueen hallinnon kehittämistä tavoitteena jäsendemokratian lisääminen sekä hallinnon keventäminen. Puolueen avoimuutta toiminnassa kehitetään, jotta myös kannattajat pääsevät osallistumaan puolueen toimintaan entistä paremmin.

Selvityksessä on syytä kiinnittää puolueen alueellisen (perus- ja kunnallisjärjestöt, piirijärjestöt) ja valtakunnallisen päätöksenteon (puoluevaltuusto, puoluehallitus) vaikuttamisen, yhteistyön ja päätöksenteon selkiyttämiseen. Myös puolueen valtuustoryhmien ja maakunnallisen hallinnon kanssa on syytä pohtia.

Hallinto ei ole itse tarkoitus, vaan keskiössä tulee olla toiminnan kehittäminen. Hallinto on väline mahdollisimman tehokkaan toiminnan aikaan saamiseksi. Tästä syystä on selvityksessä myös syytä linjata erilaisia moderneja vaikuttamistapoja (toimintaryhmien aktivointi, verkkovaikuttaminen, sosiaalinen media jne.) . Jäsenhuollon uudistaminen on käynnistetty nykyisellä puoluekokouskaudella.

Selvityksessä on hyvä laskea myös hallinnon kustannukset. Nykyisen tietämyksen valossa jäsenasioita hoidetaan varsin kustannustehokkaasti. Kokouskulut ovat väistämättä korkeat matkustus- ja yöpymiskuluista johtuen.

Puoluehallitus ottaa evästyksenä myös muihin sääntömuutosesityksiin annetut vastaukset, jotka kohdentuvat

- puoluevaltuuston ja puoluevaltuuston toimintaan

- jäsenäänestykseen

- toimintaryhmien toimintaan

- toiminnan kehittämiseen

Puoluekokouksen jälkeen toimintansa aloittavan puoluehallituksen käytössä on myös kuluneella kaudella puoluehallituksen nimeämässä järjestötyöryhmässä koottu aineisto (muistiot).

Selvitys tehdään resurssien puitteissa. Seuraavalle puoluekokouskaudelle ajoittuvat muun muassa valmistautuminen eduskuntavaaleihin 2011 ja presidentinvaaleihin 2012 sekä kuntavaaleihin 2012.

Puoluehallitus ei esitä sääntömuutosta puoluekokouksen lakkauttamisesta ja tehtävien siirtämisestä puoluevaltuustolle. Vasemmistoliiton aloittaessa toimintansa säännöissä ei ollut puoluekokousta, vaan aloitteessa esitetty, piirikohtaisilla jäsenäänestyksillä valittu puoluevaltuusto. Varsin pian alkoi esiintyä tyytymättömyyttä tätä käytäntöä kohtaan ja alettiin vaatia puoluekokousta takaisin. Sääntöuudistuksessa näin tehtiin, ja ensimmäinen nykymuotoinen puoluekokous pidettiin 1995.

ALOITE 8.

Aloite puolueen sääntöjen muuttamisesta

Esitämme, että Vasemmistoliitto rp:n säännöistä poistetaan kaikki maininnat

1) niin suorasta henkilöjäsenyydestä (puolueeseen, piirijärjestöön sekä kunnallisjärjestöön, jos viime mainitun jäseninä on myös järjestöjä) sekä

2) toimintaryhmistä, niin "itsenäisistä" kuin muistakin

Lisäksi esitämme, että säännöissä

3) päätösvalta puolueen tukemien lehtien avustamisesta siirretään puoluehallitukselta puoluevaltuustolle

ja että niihin

4) otetaan määräys puoluehallituksen ja soveltuvin osin puoluevaltuuston jäsenten ns. äänestyskäyttäytymisen kirjaaminen pöytäkirjaan silloin, kun ne tekevät päätöksensä äänestäen - poislukien tietysti suljetuin lipuin käytävät vaalit.

Perustelut

1) Puolueeseen tulee kuulua vain perusjärjestön eli puolueosaston kautta.

Suorat puolueen henkilöjäsenet muita, normaalisti perusjärjestön kautta puolueeseen järjestäytyneitä jäseniä "tasa-arvoisempia" onhan heillä puolueen sääntöjen ( 6§) mukaan oikeuksia (aloite-, esitys- ja tiedonsaantioikeus), joita ei muilla henkilöjäsenillä ole. Lisäksi suora henkilöjäsenyys mahdollistaa kaksin- tai jopa kolminkertaisen jäsenyyden puolueeseen (suora henkilöjäsen voi olla puolueen, piirin sekä myös joko perus- tai kunnallisjärjestön jäsen).

On kohtuutonta, että esim. kunnallisjärjestöissä, joissa on jäseninä sekä perusyhdistyksiä että suoria henkilöjäseniä, henkilöjäsenillä on samanlainen äänivalta kun järjestöjen eli monien jäsenten edustajilla niiden kokouksissa.

2) Puolueeseen kuulumattomien ihmisten muodostamien toimintaryhmien sääntömääräiset oikeudet (ks. 9 ja 12 §) puolestaan ovat epäoikeudenmukaisia jäsenvelvoitteensa hoitavia, mm. jäsenmaksun puolueelle maksavia jäseniä kohtaan; kun puolueen toimintaan ja päätöksentekoon voi osallistua, miksi olla jäsen ja maksaa jäsenmaksua.

3) Viittaamme puoluevaltuuston viime syyskokouksen (21.-22.11.2009) talousarviopäätökseen, jonka toimeenpanossa puoluehallituksen 20. tammikuuta 2010 pidetty kokous ei toteuttanut puoluevaltuuston tahtoa; puoluehallitus jakoi puoluevaltuuston lehtien tukemiseen palauttamat 58.060 euroa kaikkien puolueen tukemien lehtien kesken perinteisellä jakokaavalla, vaikka puoluevaltuuston hyväksymän talousarviopäätösesityksen perustelujen ja keskustelun mukaan se osoitti ne Kansan Tahdolle, jonka tuesta puoluehallitus oli p.o. summan vähentänyt.

4) Vasemmistoliiton peräänkuuluttama avoimuus ei toteudu puolueen omassa toiminnassa, kun puolueen johtaviin elimiin valittujen ihmisten äänestyskäyttäytymistä ei kirjata. Miten valitsijat voivat arvioida valittujen toimintaa, jos siitä ei saa tai anneta tietoa?

Järvi-Oulun Vasemmisto ry

Puoluehallitus esittää:

Vasemmistoliittoa perustettaessa haettiin erilaisia uusia vaihtoehtoisia ratkaisuja, joiden arveltiin edistävän myös varsinaista järjestötoimintaa. Suora henkilöjäsenyys ja toimintaryhmät saivat silloisessa keskustelussa laajaa tukea. Toki niitä myös arvosteltiin, mutta molemmat mallit otettiin puolueen sääntöihin.

Käytännössä kummastakaan mahdollisuudesta ei tullut niin laajasti käytettyjä kuin ennakko-odotukset olivat, mutta sekä suoria henkilöjäseniä että toimintaryhmiäkin on jossain määrin ollut puolueen koko 20-vuoden toiminnan ajan.

Puoluehallitus pitää tarpeellisena, että aloitteen kohdista 1 ja 2 käydään perusteellinen keskustelu.

Kenelläkään ei ole kaksin- tai jopa kolminkertaista jäsenyyttä. Jokainen jäsen, myös suora henkilöjäsen, kirjataan puolueen jäsenrekisteriin vain kerran, ja sen mukaan määräytyy hänen asemansa puolueessa. Jos jäsen on hyväksytty puolueen suoraksi henkilöjäseneksi, hänellä ei ole jäsenoikeuksia esimerkiksi piiri- tai kunnallisjärjestössä.

Toimintaryhmien toimintaa tulee kehittää. Nämä tarjoavat mahdollisuuden "matalan kynnyksen" osallistumiseen puolueen toimintaan. Tästä syystä tätä mahdollisuutta ei ole poistaa.

Puoluehallitus on myös yhdistyslain mukainen järjestön hallitus, joka on vastuussa puolueen hallinnosta ja taloudenpidosta. Puoluehallitus vastaa näistä asioista puoluevaltuustolle, joka käsittelee tilinpäätöksen myöntää hallitukselle vastuuvapauden. Operatiivisia taloushallinnon asioiden siirtäminen hallitukselta valtuustolle hajauttaisi taloushallintoa ja vaikeuttaisi taloussuunnittelua. Kokonaisuutena taloushallinnon hallinta heikkenisi.

Puolueen päätöselinten äänestysmenettely ja sen julkisuus ovat yleisen kokous- ja järjestökäytännön mukaiset.

Puoluevaltuuston kokoukset ovat pääsääntöisesti julkisia, jolloin jokainen läsnäolija voi todeta jäsenten äänestyskäyttäytymisen ja välittää tietoa edelleen.

Puoluehallituksen kokoukset eivät ole julkisia, vaikka kokousten tapahtumista tiedotetaan kokouksen jälkeen. Pöytäkirjaan kirjataan äänestystulokset. Hallitus toimii yhdistyslain ja puolueen sääntöjen mukaisesti yhdistyksen lakimääräisenä edustajana ja asioiden hoitajana kollektiivina eli tehtäviä hoidetaan yhteisesti. Puoluehallituksen jäsen yksittäisissä asioissa äänestäminen on osa kokonaisvaltaista päätöksentekoa.

ALOITE 9.

Muutos puolueen sääntöihin

Valtikka esittää, että puolueen sääntöihin kohtaan, jossa luetellaan puolueen arvoja, lisätään sukupolvien tasa-arvon rinnalle sukupuolten tasa-arvo. Lisäksi kohtaan, jossa mainitaan puolueen asettavan humanismin, vasemmistolaiset arvot sekä eurooppalaisen työväenliikkeen perinteet toimintansa lähtökohdaksi, esitetään lisättäväksi feminismi.

Vasemmistonaiset

Valtikka

Puoluehallitus esittää:

Puolueen tarkoituspykälä 2 §:n teksti linjataan puolueen periaateohjelman mukaiseksi. Puolueen periaateohjeman mukaisesti 2 §:ään lisätään sukupuolten tasa-arvo. Puolueen periaateohjelmassa linjataan tasa-arvo, vapaus ja kestävä kehitys puolueen perusarvoiksi. Puolueen tarkoituspykälä on valmisteltu näistä perusarvoista lähtien.

Feminismin lisääminen pelkästään sääntöihin ei ole perusteltua, vaan asiasta tulee keskustella periaateohjelman ja polittisen tavoiteohjelman tai muun yhteisen puolueen periaatteita linjaavan työn yhteydessä.

ALOITE 10.

Puoluekokousaloitteiden jättöajan muuttaminen

Nykyiset säännöt määräävät puoluekokousaloitteet toimitettavaksi 4 kuukautta ennen puoluekokousta. Muilla puolueilla aika ei ole noin pitkä: Vihreät 8 viikkoa, SDP 2 kk, Kokoomus 10 - 8 viikkoa, Keskusta 2 kk.

Ehdotamme Vasemmistoliiton sääntöjen 12 § muuttamista siten, että puoluekokousaloitteet on toimitettava puoluehallitukselle 8 viikkoa ennen puoluekokousta nykyisen 4 kuukauden sijasta.

Vasemmistoliiton Keski-Tampereen osasto ry

ALOITE 11.

Puoluekokousaloitteiden jättöajan muuttaminen

Vasemmistoliiton Vaasan osasto esittää, että aloitteiden jättämistä puoluekokoukselle siirrettäisiin lähemmäs puoluekokousta. Puolueen toiminnan kehittämiseksi ajatukset ja ideat saattavat syntyä puoluekokoukseen valmistautumisen yhteydessä. Nopea reagointi muuttuviin olosuhteisiin on kaikkialla tätä päivää. On tärkeää, että puoluekoneista kykenee vastaanottamaan jäsenistön uudet ehdotukset vielä puoluekokouksen kynnyksellä. Kuukausi ennen kokousta täytyy vielä olla mahdollisuus antaa aloitteeseen perusteltu vastaus. Vaasan Vasemmisto esittää, että ryhdytään tarpeellisiin sääntömuutoksiin ja ohjeistuksiin.

Vaasan Vasemmisto vuosikokous

Puoluehallitus esittää:

Puoluekokoukselle voi jättää aloitteita puoluekokouksessa päätettyyn ajankohtaan saakka. Aloitteille, joihin halutaan puoluehallituksen valmistelemat esitykset puoluekokoukselle, on asetettu säännöissä määräajat.

Puoluekokousaloitteiden jättöajan takaraja, "...vähintään neljä (4) kuukautta ennen puoluekokouksen alkamista." (sääntöjen 12 §) saattaa vaikuttaa kovin pitkältä, mutta ajankohta on tarkkaan mietitty. Samaisessa pykälässä säädetään aloitteista edelleen, että "Puoluekokousaloitteet ja puoluehallituksen niistä antamat lausunnot toimitetaan puoluekokousedustajille ja puoluejärjestöille vähintään yhtä (1) kuukautta ennen puoluekokouksen alkamista." Nämä määräajat sekä aloitteiden käsittelyprosessin pitkäkestoisuus aiheuttavat sen, että neljän kuukauden jättöajasta ei juuri voida tinkiä. Puoluehallitus käsittelee aloitteita vähintään kahdessa, kuukauden välein pidettävässä kokouksessaan.

Tähän kokoukseen aloitteet piti jättää viimeistään torstaina 18.2., minkä jälkeen päästiin aloittamaan niiden käsittely. Aloitteet ja niihin liittyvät puoluehallituksen lausunnot piti olla edustajilla ja puoluejärjestöillä viimeistään tiistaina 18.5., mieluummin päivä pari aikaisemmin. Puoluehallituksen kokoukset olivat 10.3., 21.4. ja 5.5. Aloitteita on kaikkiaan 86. Jos nykyisestä käsittelytasosta halutaan pitää kiinni, käsittelyaikaa ei olennaisesti voi lyhentää.

Puoluehallitus painottaa, että sääntöjen mahdollistamaa laajaa aloitteiden tekemisoikeutta tulee tukea toiminnan jatkuvan aktiivisuuden vahvistamiseksi. Sääntöjen mukaan jäsenet voivat tehdä puoluehallitukselle ja -valtuustolle erilaisia puolueen toimintaan liittyviä aloitteita.

Sääntöjen 6 §:n mukaan jäsenyhdistyksillä ja suorilla henkilöjäsenillä on oikeus osallistua päätöksentekoon, tehdä aloitteita ja esityksiä puolueelle ja saada tietoa puoluevaltuuston ja puoluehallituksen päätöksistä ja puolueen toiminnasta ja tilasta.

Sääntöjen 9 §:n mukaan myös "toimintaryhmillä on oikeus tehdä aloitteita puoluevaltuustolle ja puoluehallitukselle, mikäli ne ovat ilmoittaneet halukkuudestaan yhteistoimintaan puolueen kanssa ja puoluehallitus on ne puolueen yhteydessä toimintaryhmiksi hyväksynyt".

Puoluehallitus ei pidä tarpeellisena sääntöjen 12 §:n muuttamista.

ALOITE 12.

Aloitteita Vasemmistoliiton sääntöjen tarkistamiseksi/täsmentämiseksi

Vasemmistoliiton sääntöjen määritelmä perusjärjestöstä (6§ 5 mom. 1-kohta) on huono ja sekava; pitää olla mahdollisuus kuulua perusyhdistykseen, vaikka sellaista ei kotipaikkakunnalla ole.

Kunnallisjärjestöksi on syytä nimittää vain sellaista puolueeseen kuuluvaa yhdistystä, jossa on jäseninä vain järjestöjä- yhdeltä tai useammalta paikkakunnalta.

Piirijärjestöjen toimialueista on säännöissä (4§ 1 mom, 6§ 5 mom 3-kohta) määritelmä kolme kertaa;

"toiminta-alueen määrää puoluehallitus" on molemmissa em. pykälissä, siis mainittu kahteen kertaan,

jälkimmäisessä lisäksi

"Jäsenjärjestöistä nimitetään 3) piirijärjestöksi vaalipiirin tai maakunnan alueen käsittävää yhdistystä".

Mihin kuuluisivat mahdolliset Ahvenanmaalla kotipaikkaansa pitävät (järjestö)jäsenet?

Jos ne kuuluisivat Varsinais-Suomen piiriin, silloin se kattaisi, ei vaalipirin eikä maakunnan alueen vaan kahden vaalipiirin ja kahden maakunnan alueen.

Mikko Tapani Sillanpää

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa mainittujen määritelmien ei ole havaittu aiheuttaneen toiminnallisia tai organisatorisia ongelmia.

Maassamme on alueita, joilla ei ole toimivia puolueosastoja, vaikka onkin aktiivisia kannattajia, ja osa heistä haluaa olla myös puolueen jäseniä. Useimmiten jäsenyys ratkaistaan niin, että jäseneksi haluava liittyy lähimpään toimivaan puolueosastoon tai puolueen suoraksi henkilöjäseneksi.

Puolueen alkuvaiheessa oli suuri innostus suoriin henkilöjäsenyyksiin, ja silloin osa kunnallisjärjestöistä muutti sääntöjään niin, että järjestöjäsenten lisäksi tuli mahdolliseksi myös henkilöjäsenyys.

Puolueessa on nyt siten kahdenlaisia kunnallisjärjestöjä. Tilanteen muuttaminen yhden mallin mukaiseksi ei ole ongelmaton. Toisaalta ei ole kantautunut viestejä siitä, että nykytilanne olisi aiheuttanut ongelmia. Suoraa henkilöjäsenyyttä ei voi myöskään poistaa puoleen jäseneltä.

Aloitteessa mainitut piirejä koskevat sääntökohdat tuskin haittaavat yhdenkään piirin toimintaa.

Kysymys piirijärjestöstä ei liene ongelma, jos Ahvenanmaalta löytyy Vasemmistoliiton jäseneksi halukkaita maakunnan kansalaisia. Arvatenkin siinä tilanteessa pitäisi ratkoa paljon lähempänä olevia kysymyksiä, ja piiriasiaan varmasti löytyy ratkaisu maakunnan itsehallinnon hengessä.

Vasemmistoliitto saa Ahvenanmaalta muun muassa EP-vaaleissa ääniä, ja maakunnassa on myös ay-toimintaa, mutta ainakaan toistaiseksi sieltä ei ole löytynyt edellytyksiä puoluetoiminnalle. Tämä on toistaiseksi suurin ongelma.

ALOITE 13.

Puolueen nimi on vaihdettava

Puolueen nimi on vaihdettava muotoon Vihreä vasemmisto eli Viva rp. Nykyinen puolueen nimi viittaa vasemmiston menneisyyteen, aikaan, jolloin useat erimieliset vasemmistopuolueet perustivat yhteisen puolueen. Vihreä vasemmisto kuvaa puolueen kahta ydinaatetta: sosialismia ja ekologisuutta. Vasemmistoliiton on selkeämmin profiloiduttava vastavoimaksi vihreälle kapitalismille. Tämä tulisi näkyvimmin esille puolueen nimessä.

Mansen Punavihreät ry.

Puoluehallitus esittää:

Puolueen nimi Vasemmistoliitto r.p. pidetään.

Puolueen viestinnässä huomioidaan puolueen periaateohjelman, poliittisen tavoiteohjelman ja muiden ohjelmien mukaisesti puolueen tavoitteet. Uusitun viestintäkonseptin tavoitteena on kirkastaa ja selkiyttää puolueen mielikuvaa puoluekokouksen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Puoluekokous linjaa ne ydinalueet, joilla puolue profiloituu.

MALLISÄÄNNÖT (vastaukset lopussa aloitteisiin 14 - 18)

ALOITE 14.

Edellinen puoluekokous on Helsingissä 16.6.2007 hyväksynyt aloitteet 5-7 osastojen mallisääntöjen muuttamiseksi. Tehtävä annettiin sääntöjen mukaan uudelle puoluehallitukselle eli nykyisin toimivalle. Osastojen suuntaan ei ole tullut mitään viestiä, että asia olisi mennyt eteenpäin. Siksi esitämme puoluekokoukselle aloitteen mallisääntöjen muuttamiseksi ainakin muutamilta kohdilta.

4 § ?..

?Yhdistyksen jäsenet hyväksyy yhdistyksen johtokunta?..

Muutosesitys:

Yhdistyksen jäsenet hyväksyy puoluehallitus ja/tai puolueen jäsenrekisterinpitäjä

Perustelut:

Tänään liitytään puolueeseen/osastoon paljon myös netin kautta.

Jäsenrekisterinpitäjä liittää kotiosoitteen mukaan lähimpään puolueosastoon, jollei liittyjä erikseen mainitse osastoa, johon haluaa. Myös paikkakunnan muuttojen myötä syntyy samanlaisia tilanteita. Osasto ei välttämättä saa tietoa uusista ja siirtyvistä jäsenistä kuin aktiivisesti ?rukoilemalla?

toiminnanjohtajalta jäsenlistaa. Uusien jäsenten tiedot pitää hoitaa välittömästi osastolle, samoin kuin eronneiden/muuttaneiden/kuolleiden jäsenten tiedot.

Kommentti:

Esitys on jäsendemokratian ja järjestäytymisvapauden kannalta kyseenalainen. Oma kokemukseni on se, että osastot enää nykyisin harvoin "hyväksyvät" yksittäisiä jäseniä vaan toteavat määräajoin jäsenet (vrt. sähköinen liittyminen).

Käytännössä on totta, että osastoilla ei aina ole varmuutta omista jäsenistään. Yksi ongelma on kapearesurssinen jäsen- ja järjestörekisteri. Sen pitäisi tarjota monipuolisempia ja helpommin käytettäviä palveluja.

Käytännössä tilanne on se, että jos joku osasto tarvitsee ajantasaisen jäsenlistan, niin soitan keskustoimistoon, josta jäsenlista ja tarvittaessa postitustarrat toimitetaan sähköisesti osaston puheenjohtajalla. Yleensä tämä vie aika maksimissaan kaksi tuntia.

9§

Vuosikokous, joka pidetään tammi-maaliskuussa?.

Muutosesitys:

Kahden kokouksen järjestelmällä syyskokous suorittaa henkilövalinnat ( pj, varapj, jtk, tilintarkastajat, piirikokous-, ym yhteisjärjestöjen edustajat seuraavalle vuodelle) ja hyväksyy toimintasuunnitelman sekä talousarvion.

Kevätkokous hyväksyy toimintakertomuksen ja tilit tilintarkastajan lausuntoineen.

Perustelut:

Nykyiset mallisäännöt ovat auttamattomasti vanhentuneet. Esim. Ay-liikkeessä on jo 80-luvun alusta toimittu tällaisella kaavalla. Osastojen toimivuuden kannalta on parempi, jos johtokunta voi paneutua heti vuoden alusta toteuttamaan toimintasuunnitelmassa päätettyjä asioita. Tänään jo moni osasto toimii tällä tavalla. Toivottavasti he ovat muistaneet tehdä sääntömuutokset yhdistysrekisteriin.

Säännöissä saattaa olla muutakin tarkistamista. Esitämme, että mallisääntöjen muuttaminen ajankohtaa vastaavaksi otetaan kiireellisesti puoluehallituksen tehtäväksi.

sihteeri, Suur-Patelan Vasemmisto

ALOITE 15.

Vasemmistoliiton perusjärjestöjen sääntöjen 9,10 ja 12 pykälien muuttaminen

Valkeakosken Vasemmistoliiton syyskokouksessa 18.10.2009 tehtiin ehdotus puolueen sääntöjen muuttamisesta niin, että henkilövalinnat ja kokouskutsujen julkaisuasia siirrettäisiin vuosikokousasioista käsiteltäviksi jo syyskokouksessa, jotta valitut henkilöt voisivat aloittaa toimintansa heti vuoden alusta.

Todettiin puoluekokouskutsussa 20.11.2009 edellytetyn, että puoluekokousaloitteiden tulee olla puoluetoimistossa 18.2.2010 mennessä. Tämän vuoksi asia on syytä käsitellä jo nyt.

Todettiin, että voimassa olevien sääntöjen 12 § 1.momentin mukaan "yhdistyksen hallituksena sen asioita hoitaa ja sitä edustaa vuosikokouksen valitsema johtokunta,...".

Sääntöjen 9.2 § kohta;

10) nojalla vuosikokouksessa käsitellään johtokunnan jäsenten lukumäärä sääntöjen 12 § rajoissa ja yhdistyksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja muiden johtokunnan jäsenten valinta

11) tilintarkastajain (vähintään yksi varsinainen ja yksi varatilintarkastaja) valinta

12) kokouskutsujen julkaiseminen.

Sääntöjen 9.1 § mukaan vuosikokous pidetään tammi-maaliskuussa. Käytännössä tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen liittyvien asioiden valmistelun vuoksi

vuosikokous usein siirtyy maaliskuulle. Käytännössä on havaittu haittatekijäksi, että toimihenkilöiden tosiasiallinen vaihtuminen tapahtuu vasta toisella vuosineljänneksellä jolloin ollaan jo kevään ja kesän kynnyksellä. Tehokas toiminta alkaa vasta syksyllä, jolloin kalenterivuodesta, jolle johtokunta on valittu, on toiminta-aikaa vain nelisen kuukautta.

Edellä olevan nojalla tehdään alla oleva esitys.

ESITYS: Sääntöjen 9 pykälän 2. momentin kohdat 10-12 siirrettäisiin 10 pykälän toiseksi momentiksi ja 12 pykälän 1 momentin aikamääräyssana "vuosikokouksen" muutetaan sanaksi syyskokouksen.

Valkeakosken Vasemmistoliitto

ALOITE 16.

Aloite perusjärjestöjen sääntöjen muuttamisesta

Vasemmistoliiton Kajaanin kunnallisjärjestö esittää puoluekokoukselle Vasemmistoliiton perus- ja kunnallisjärjestöjen sääntöjen 9 § ja 10 § muuttamista.

Nykyisten sääntöjen mukaan varsinaisessa vuosikokouksessa, joka pidetään tammi-maaliskuussa, valitaan kunnallistoimikunnan jäsenet, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä tilintarkastajat. Syyskokouksessa, joka pidetään syys-lokakuussa, käsitellään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma sekä talousarvio.

Vasemmistoliiton Kajaanin kunnallisjärjestö esittää sääntöjen muuttamista siten, että kunnallistoimikunnan valinta sekä puheenjohtajien valinta suoritettaisiin syksyllä. Perusteena muutokselle on se, että useiden vastaavien järjestöjen sääntöjä on muutettu vastaavasti ja todettu sen paremmin palvelevan toimintasuunnitelman sekö talousarvion toteuttamista.

Vasemmistoliiton Kajaanin kunnallisjärjestö ry

ALOITE 17.

Olemme panneet merkille, että Vasemmistoliitossa ei juurikaan arvosteta perusjärjestöjen toimintaa. Niiden asemaa voidaan kuitenkin vahvistaa. Sen vuoksi esitämme puolueen sääntöjen muuttamista seuraavanalaisesti:

Piirikokouksiin valitaan edustajat osastojen vuosikokouksissa, esimerkiksi yksi alkavaa 20 jäsentä kohden. Äänioikeus olisi vain näillä edustajilla. Piirin jäsenillä olisi tietenkin edelleen oikeus osallistua piirikokouksiin ja käyttää siellä puheenvuoroja. Lisäksi esitämme, että piirikokousten arvovaltaa lisätään pidättäytymällä vuosittain vain yhteen kokoukseen, joka voitaisiin pitää esimerkiksi maaliskuun aikana.

Hämeen Yhteistyö r.y.

ALOITE 18.

Puoluehallitus on 18.1.1995 hyväksynyt puolueen kunnallisjärjestöille mallisäännöt, joiden 8 § kuuluu:

"Yhdistyksen toimielimiä ovat yhdistyksen vuosikokous, syyskokous, muu ylimääräinen kokous ja kunnallistoimikunnan kokous. Yhdistyksen kokous ja/tai kunnallistoimikunta voi lisäksi nimetä erilaisia jaostoja tai työryhmiä jotain määrättyä tehtävää varten.

Päätökset yhdistyksen toimielinten kokouksissa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Vaihtoehto A kun jäseninä on yhdistyksiä ja henkilöitä:

Yhdistyksen kokoukseen ja päätöksentekoon voivat osallistua kaikki yhdistyksen ja sen jäsenjärjestöjen jäseninä olevat, yhdistyksen jäseniksi hyväksytyt rekisteröidyt yhdistykset ja henkilöjäsenet, jotka ovat Vasemmistoliitto r.p:n jäseniä. Kullakin henkilöllä on yksi ääni.

Vaihtoehto B, kun jäseninä on vain yhdistyksiä:

Yhdistyksen kokoukseen voivat yhdistyksen jäseninä olevat rekisteröidyt yhdistykset lähettää yhden edustajan kutakin alkavaa kymmentä (10) jäsentään kohden. Edustajilla tulee olla perusjärjestön antama valtakirja. Kullakin edustajalla on yhdistyksen kokouksessa yksi ääni. (yliviivaa pykälän 4 tarpeettomat kohdat)"

Vasemmistoliiton Tampereen Kunnallisjärjestö ry:n 29.10.1998 hyväksytyissä säännöissä on otettu käyttöön vaihtoehto B ja täydennetty sitä vielä määräyksellä:

"Yhdistyksen kokouksiin voivat yhdistyksen jäseninä olevat rekisteröityneet yhdistykset lähettää yhden (1) edustajan kutakin alkavaa kymmentä (10) jäsentään kohden, enintään kuitenkin viisi (5). Edustajilla tulee olla perusjärjestön antama valtakirja. Kullakin edustajalla on yhdistyksen kokouksessa yksi ääni."

Puoleen tamperelaiset jäsenet ovat kiinnittyneet puolueeseen jäsenmäärältään hyvin eri suuruisten puolueosastojen kautta. Osastojen jäsenmäärät vaihtelevat 3:n ja n. 130 jäsenen välillä. Lisäksi useiden puolueosastojen aktiivisuus jää niiden entisten luotettujen edustajien lähettämiseen kunnallisjärjestön edustajakokoukseen. Ei voi olla järjestödemokratian periaatteiden mukaista, että 3 jäsenen osastolla on yksi ääni ja 130 jäsenen osastolla 5 ääntä (mallisääntöjen mukaan 13).

Esitän, että puoleen kunnallisjärjestöjen mallisäännöistä poistetaan 8 §:n kohta B ja sallitaan siis vaihtoehdon A mukaisesti kaikkien aktiivisten puolueen jäsenten osallistua päätöksentekoon ja kunnallistoimikunnan valintaan.

Pirkanmaan piirijärjestössä on pitkään noudatettu vastaavaa avoimuuden periaatetta eikä se ole johtanut minkäänlaisiin valtaus- tms. yrityksiin, mihin ko. kunnallisjärjestön säännöillä ilmeisesti on haluttu varautua. Kunnallisjärjestössä sen sijaan on säännöillä turvattu kaikki muutokset. Tämän jatkuminen tulee johtamaan poliittisen kannatuksen katastrofaaliseen alenemiseen, koska poliittiseen toimintaan on tulossa runsaasti aktiivisia nuoria, jotka tulevat turhautumaan joutuessaan törmäämään tuohon sääntöjen asettamaan muuriin.

Viittaan puoluehallituksen tämänpäivän tiedotteen tekstiin: "Vasemmistoliitossa on viime vuoden toiminut jäsen- ja järjestödemokratiaa pohtinut järjestötyöryhmä. Jäsenten ja puolueen

aktiivien vaikutusmahdollisuuksia puolueessa halutaan vahvistaa."

Kari Harju

Puoluehallitus esittää:

Aloitteet 14 - 18 mallisäännöt

Valmisteilla on yhdistyslain uudistus, joka on edennyt varsin hitaasti. Edellisen puoluekokouksen linjausten mukaisesti tavoitteena on ollut mallisääntöjen uudistaminen jo kuluneella toimintakaudella.

Mallisääntöjen uudistamista ei ole kuitenkaan katsottu tarkoituksenmukaiseksi ennen yhdistyslainsäädännön uudistamista. Tämä saattaisi aiheuttaa ylimääräistä työtä muun muassa sääntöjen käsittelyssä ja hyväksymisessä.

Puoluehallitus esittää puoluekokoukselle, että tehdyt aloitteet 14 - 18 ovat evästyksenä tulevalle puoluehallitukselle mallisääntöjen uudistamiseksi. Puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta uudistamaan piirijärjestöjen, kunnallisjärjestöjen ja perusjärjestöjen mallisäännöt.

TOIMINTA

ALOITE 19.

Jäsenten asiantuntemus ja kokemus käyttöön työryhmien avulla

Puheenjohtajiston, puoluehallituksen ja puoluevaltuuston työtä tukemaan perustetaan eri alojen työryhmiä, joihin on avoin haku. Jokaiseen työryhmään otetaan mukaan eduskuntaryhmän ja puoluetoimiston edustajia, jotta tiedonkulku puolueen eri osien välillä olisi saumattomampaa. Työryhmien toiminnan tulisi olla osa puolueen ohjelmatyötä.

Perustelu: Työryhmät lisäävät yhteyttä puoluejohdon, puoluetoimiston, eduskuntaryhmän ja vasemmistolaisten asiantuntijoiden kesken. Jäsenistössä on paljon osaajia ja asiantuntijoita, joiden voimavarat on saatava mielekkääseen käyttöön. Myös puoluetta lähellä olevilla ei-jäsenillä on asiaosaamista, jota voitaisiin hyödyntää. Tämä voisi parantaa ja monipuolistaa puolueen julkisuuskuvaa, kun työryhmistä löytyvät asiantuntijat antaisivat asiantuntemukselle kasvot

Vasemmistolinkki

ALOITE 20.

Puoluekokous perustaa työryhmät ja niihin on avoin haku

Puolueen sääntöihin kirjataan avoimet työryhmät seuraavalla tavalla:

puoluekokous perustaa tarpeelliset työryhmät seuraavalle vuosikokouskaudelle ja valitsee työryhmille puheenjohtajat. Työryhmiin järjestetään avoin haku ja työryhmiin otetaan mukaan eduskuntaryhmän ja puoluetoimistojen edustajia.

Perustelu: Työryhmät ovat osa puolueen ohjelmatyötä ja valjastavat tehokkaasti käyttöön puolueessa mukana olevien asiantuntemuksen.

TYÖTUVAS, Työn ja tutkimuksen vasemmistoyhdistys

Puoluehallitus esittää:

Aloitteet 19 ja 20

Aloitteissa esitetään, että puoluehallitus perustaa työryhmiä puolueen tekemään ohjelmatyötä ja toimimaan asiantuntijoina.

Puoluehallitus esittää, että puolue perustaa työryhmiä tarpeen mukaan valmistelemaan puolueen erityisohjelmia, poliittista työtä ja aloitteita. Työryhmien perustamisesta vastaa puoluehallitus. Työryhmiin on avoin haku, ja puoluehallitus nimeää työryhmät. Työryhmiin nimetään eduskuntaryhmän ja puolueen edustaja.

Osa työryhmistä voi toimia myös alueella piiritoimikunnan yhteydessä, jolloin voidaan hyödyntää alueilla olevaa asiantuntemusta.

Työryhmiä perustettaessa otetaan huomioon puoluekokouksen edellyttämien tehtävien valmistelu ja niiden vaatima taustatyö.

ALOITE 21.

Talouspoliittisen jaoston perustaminen

Vasemmistoliitto on ilahduttavalla tavalla alkanut nostaa poliittiseen keskusteluun maamme talouspolitiikan peruskysymyksiin kuuluvia kysymyksiä ja aloitteita. Tällaisia ovat mm verotuksesta, veroparatiiseista ja valtion yhtiöistä esitetyt kannanotot. Vasemmistoliitto on alkanut vaatia myös selkeästi vaihtoehtoista talouspolitiikkaa, mikä sisältyy mm vaatimukseen perustaa voittoa tekemätön kansan pankki.

Pitkäjänteisen vaihtoehtoisen talouspolitiikan valmistelu ja porvaripuolueiden haastaminen talouspolitiikan alueella vaatii vieläkin syvempää paneutumista kapitalistisen talouden olemukseen ja tuoreiden kriisi-ilmiöiden taustoihin sekä ilmiöiden heijastumiseen Suomen talouteen valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Reilu kokoomuksen haastaminen talouspolitiikan alueella parantaisi uskottavuutta puolueemme voimaan ja osaamiseen mm yrittäjien ja muiden liike-elämän toimijoiden keskuudessa, jos pystymme osoittamaan miten kansainvälisen finanssipääoman ehdoilla harjoitettu talouspolitiikka alistaa vähäosaisen kansanosan lisäksi myös pienyrittäjiä, maa- ja metsätalouden harjoittajia.

Lahti Vasemmalle ry esittää, että puoluekokouksessa valittu uusi puoluejohto perustaa puolueelle talouspoliittisen jaoston. Jaoston tehtävänä tulisi olla puolueen talouspoliittisen linjan taustojen syventäminen ja suunnittelu käyttämällä hyväksi sekä työväenliikkeen perinteen mukaista että uusinta yhteiskunta- ja taloustieteellistä tutkimustietoa.

Lahti Vasemmalle ry:n kuukausikokous

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa esitetään puolueelle talouspoliittisen jaoston perustamista.

Puoluehallitus esittää, että puolue perustaa talouspoliittisia linjauksia valmistelevan työryhmän. Työryhmien perustamisesta vastaa puoluehallitus. Työryhmään on avoin haku, ja puoluehallitus nimeää työryhmän.

ALOITE 22.

Puolueelle perustetaan osaamis- ja vapaaehtoispooli

Puolue perustaa osaamis- ja vapaaehtoistyöpoolin, johon puolueen jäsenet ja muut vapaaehtoiset ihmiset voivat ilmoittaa asiantuntemuksestaan, osaamisestaan ja halukkuudestaan tehdä vapaaehtoistöitä. Osaamisen ja vapaaehtoistyöhalukkuuden kartoittamiseksi uusille jäsenille lähetetään henkilökohtainen viesti, jossa pyydetään kertomaan vahvuudet, mielenkiinnon kohteet ja asiantuntijuudet sekä halukkuus tulla mukaan vapaaehtoispooliin.

Vasemmistolinkki

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa esitetään osaamis- ja vapaaehtoispoolin perustamista, johon puolueen jäsenet ja muut vapaaehtoiset voivat ilmoittautua.

Valtakunnallisen osaamis- ja vapaaehtoisrekisterin pitäminen synnyttäisi byrokratiaa, josta ei välttämättä olisi vastaavaa hyötyä. Tehokkaampaa on kartoittaa avoimella haulla asiantuntijoita nimettyihin, tavoitteellisesti toimiviin projekteihin ja työryhmiin sekä luoda paikallisia, piiri- ja kuntakohtaisia osaajien verkostoja.

Kansanedustajia, kunnanvaltuutettuja sekä maakuntahallinnossa toimivia luottamushenkilöitä kannustetaan luomaan ja käyttämään osaamisverkostoja.

Puoluehallitus esittää, osaamis- ja vapaaehtoispooleja perustetaan piirien alueella tarpeen mukaan. Puolue hakee osaamista ja vapaaehtoistyötä työryhmien avoimen haun kautta, mutta keskitettyä osaamis- ja vapaaehtoispoolia ei perusteta. Kannustetaan aktiivipolitiikkoja luomaan myös omia verkostoja muun muassa kunnallispoliittista osaamista vahvistamaan.

ALOITE 23.

Toimiva puoluehallitus

Luovutaan puoluehallituksen valinnassa piirimandaateista ja valitaan puoluekokouksessa pienempikokoinen puoluehallitus vaalilla. Puoluehallituksen sisällä sen jäsenille jaetaan vastuualueita ja seurattavia politiikan lohkoja.

Perustelu: Puoluehallituksesta tulisi saada useammin kokoontuva, toimintakykyisempi ja politiikkaa vahvemmin johtava ja linjaava elin. Mallia vastuualueittain toimivasta puoluehallituksesta voidaan hakea esimerkiksi ruotsalaisesta Vänsterpartietista.

Vasemmistolinkki

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa esitetään valittavaksi pienempikokoinen hallitus vaalilla ja puoluehallituksen jäsenille jaetaan vastuualueita.

Puoluehallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan puoluekokouksessa asetetuista ehdokkaista puoluekokouskaudeksi. Puoluehallituksen kokoonpano on määritelty säätöjen 24 §:ssä.

Mikäli ehdokkaita on enemmän kuin säännöt edellyttävät, suoritetaan vaali. Puoluehallituksen tulee valita tasapuolisesti naisia ja miehiä siten, että suhteet ovat sukupuolten kesken vähintään 40/60 %. Puoluehallituksen varsinaisista jäsenistä vähintään yhden (1) tulee olla ruotsinkielinen.

Puoluehallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan puoluekokouksessa tapahtuvan ehdollepanon pohjalta yksinkertaisella enemmistövaalilla. Puoluekokouksen nimeämän vaalivaliokunnan on laadittava puoluehallituksen jäsenten vaaliin asetetuista ehdokkaista yhdistelmä, johon ehdokkaat sijoitetaan aakkosjärjestyksessä. Ehdokkaat numeroidaan aloittaen numerolla kaksi. Vaalissa puoluekokousedustaja voi äänestää enintään yhdeksää (9) ehdokasta merkitsemällä numeron lippuun. Suora vaali puoluehallituksen jäsenistä voi aiheuttaa alueellista epätasapainoa.

Puoluehallitus esittää, että puoluehallitus valitaan vaalilla (ks. myös, vastaus aloitteeseen 1) ja puoluekokouksessa valittava puoluehallitus päättää politiikan seurannan ja kehittämisen käytännön toteuttamisesta sekä vastuualueiden ja politiikan lohkojen jakamisesta.

ALOITE 24.

Näkyvyyttä puoluevaltuustolle

Puoluevaltuuston kokousten yhteyteen järjestetään kaikille avoimia seminaareja ja/tai iltatilaisuuksia.

Perustelu: Valtuuston kokoukset tarjoaisivat mahdollisuuden suurempaan näkyvyyteen ja avoimuuteen, kun niistä tehtäisiin happeningeja.

Vasemmistolinkki

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa esitetään avoimien seminaarien ja/tai iltatilaisuuksien järjestämistä puoluevaltuustojen kokousten yhteyteen.

Puoluevaltuuston kokousten yhteydessä on aina järjestetty katu- tmv. tilaisuuksia yleisölle. Paikalla on ollut puoluejohto. Puoluevaltuuston iltatilaisuuksissa on ollut kutsuttuna paikallisia puolueaktiiveja.

Kaksi kertaa vuodessa kokoontuvan puoluevaltuuston kokouksiin osallistuu noin 100 henkeä. Eri puolilta maata kokoontuville puolueen päättäjille on varattava kokouksissa aikaa myös sosiaaliseen olemiseen virallisen kokousohjelman ohella.

Puoluehallitus esittää, että avoimia iltatilaisuuksia ja seminaareja tulee järjestää puoluevaltuuston yhteydessä kokousaikataulun sallimissa rajoissa.

ALOITE 25.

Puolueen varapuheenjohtajille omat poliittiset vastuualueet

Puolueen varapuheenjohtajille tulee määrittää tietyt politiikan vastuualueet (esim. ulkopolitiikka, liikenne, ympäristö, maatalous), joista varapuheenjohtajat vastaavat avustajineen kokonaisuudessaan. Mandaatin sisältö voidaan päättää varapuheenjohtajia valittaessa.

Perustelu: Näin varapuheenjohtajilla on selkeä mandaatti, jonka perusteella heidät voidaan valita puoluekokouksessa ja johon he voivat panostaa koko aikansa. Lisäksi saadaan varapuheenjohtajien erityisosaaminen puolueen hyödyksi.

TYÖTUVAS, Työn ja tutkimuksen vasemmistoyhdistys

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa esitetään, että varapuheenjohtajille esitetään mandaatti, josta päätetään valinnan yhteydessä.

Puoluehallitus esittää, että työvaliokunta päättää puoluejohdon työnjaosta ja vastuualueista. Myös nykyinen puoluejohto on sopinut työnjaosta. Työnjaosta tiedotetaan jäsenistölle esimerkiksi jäsenlehdessä.

ALOITE 26.

Puoluetoimistolta ohjeistus paikallistasolle siitä miten ollaan kansalaisjärjestö

Vasemmistoliiton täytyy olla aktiivinen yhteiskunnallinen toimija muulloinkin kuin vaalivuosina. Puolueen toimintakulttuurin on muututtava siihen suuntaan, että puolue näkyy ja kuuluu kaduilla, herättää keskustelua ja ottaa aktiivisesti kantaa niin pieniin kuin suuriinkin kysymyksiin. Puoluetoimiston on laadittava paikallistason toimijoille "työkalupakki", joka sisältää ohjeistusta, käytännön ideoita ja materiaalia ruohonjuuritason toiminnan toteuttamisen tueksi. Ruohonjuuritason toiminta ei liity suoraan vaalityöhön, mutta tukee pitkällä tähtäimellä myös Vasemmistoliiton kannatuksen kasvua.

Mansen Punavihreät ry.

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa esitetään, että puoluetoimisto laatii "työkalupakin" ruohonjuuritoiminnan vauhdittamiseksi.

Paras asiantuntemus ruohonjuuritason toiminnasta on alueilla, kunnissa ja kaupungeissa. Näissä puolueen lähitoimijoita ovat puolueosastot, toimintaryhmät, kunnallisjärjestöt, valtuustoryhmät sekä piirijärjestöt. Nykyisin järjestetään alueesta riippuen erilaisia tapahtumia, tilaisuuksia, seminaareja jne. myös vaalien välillä.

Puoluehallitus esittää, että ruohonjuuritason toimintaa kehitetään alueilla paikallisten ihmisten tarpeista ja ideoista lähtien. Myös puoluetoimisto tuottaa materiaalia alueellisen ruohonjuurityön tueksi. Ruohonjuurityö on kuitenkin organisoitava paikallisesti yhdessä ihmisten kanssa. Muutoin se ei olisi ruohonjuuritason työtä.

ALOITE 27

Perusjärjestöjen aktivoiminen ja tukeminen

Perustelut:

Perusjärjestöt hankkii jäseniä puolueelle. Perusjärjestöt asettaa ehdokkaat vaaleihin. Järjestöt tarvitsevat toimitilat, järjestävät erilaista toimintaa jäsenilleen, äänestäjilleen, hankkivat rahaa joskin keinot on vähäiset.

Miten hankitaan nuoria puolueenjäseniksi?

Uuden jäsenet tarvitsevat koulutusta, tukea toiminalleen jota perusjärjestöt ei itse pysty antamaan. Tarvitaan päivitystä toimintatapoihin.

Jäsenmaksupalautus voisi olla suurempi perusjärjestölle, toimintaa turvaamaan.

Vasemmistoliiton Lahden kunnallisjärjestö ry.

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa ollaan huolissaan jäsenten hankinnasta ja perusjärjestöjen toiminnasta.

Valtaosa puolueeseen liittyvistä jäsenistä - niin nuorista kuin ikääntyneemmistäkin - tulee puolueen verkkosivujen kautta. Jäsenten koulutusta on järjestetty eri puolilla maata yhteistyössä KSL:n Uusi Ote -koulutuksen kautta. Jotkut piirit ovat järjestäneet uusille jäsenille myös tervetuliaistilaisuuksia.

Puoluehallitus esittää, että piireissä jatketaan perusosastojen toiminnan kehittämistä ja uusien toimintatapojen etsimistä. Perusosastojen toiminnan pitää vastata paikallisiin tarpeisiin. Toimintaa kehittävää koulutusta jatketaan piireissä huomioiden perusosastojen tarpeet.

Jäsenmaksupalautukset pidetään nykyisellä tasolla. Jäsenmaksuista palautetaan piireille ja osastoille 80 prosenttia eli viime vuonna on palautettu 155 447,02 euroa. Lisäksi piirit ovat saaneet 50 prosenttia puoluetoimiston hankkimista kalenteri- ja arpajaistuotoista.

ALOITE 28.

Puolueelle perustetaan toimintarahasto

Puoluehallitus budjetoi esimerkiksi 20 000 euroa vuodessa toimintarahastoon, josta se myöntää sitä harkinnanvaraisesti hakemuksia vastaan puolueosastoille ja toimintaryhmille.

Perustelu: Puolueessa on tarvetta toiminnalle, joka lähtee ruohonjuuritasolta. Hyvät toimintaideat eivät pysähdy rahan puutteeseen, toiminta lisääntyy ja samalla myös puolueen näkyvyys.

Vasemmistolinkki

ALOITE 29.

Puolue ottaa käyttöön toiminta-avustukset perusosastoille ja toimintaryhmille

Puolue budjetoi vuosittain riittävän summan jaettavaksi puolueen perusosastoille ja toimintaryhmille toiminta-avustuksina. Puoluehallitus jakaa avustukset erillisestä anomuksesta. Avustuksen käyttö tilitetään jälkikäteen. Avustuksia myönnetään tilaisuuksista, tapahtumista sekä julkaisutoiminnasta aiheutuviin kuluihin, ei kuitenkaan vaalikuluihin.

Perustelut: Toiminta-avustus kannustaa järjestämään perustason toimintaa, joka vetää uusia ihmisiä mukaan puolueeseen ja lisää puolueen näkyvyyttä paikallistasolla. Vaalikuluja ei korvata, koska tarkoituksena on lisätä toimintaa nimenomaan vaalien välillä.

Vasemmistonuorilla on käytössä projektirahajärjestelmä, josta on hyviä kokemuksia.

TYÖTUVAS, Työn ja tutkimuksen vasemmistoyhdistys

Puoluehallitus esittää:

Aloitteet 28 ja 29

Vasemmistoliiton organisaatiossa on yli 500 puolueosastoa ja kymmeniä kunnallisjärjestöjä. Vaikka vain osa niistä hakisi aloitteissa esitettyä harkinnanvaraista toiminta-avustusta, rahaa täytyisi olla huomattava määrä, jotta siitä olisi tehokkaan toiminnan järjestämiselle hyötyä.

Puolueen nykyisellä tulotasolla ei ole mahdollista aloitteessa mainitun suuruiseen rahastoon.

Normaali käytäntö on, että perus- ja kunnallisjärjestöt hankkivat omatoimisesti tarvitsemansa käyttövarat. Osa järjestöistä on onnistunut varainhankinnassaan hyvin, ja niillä on myös hyvä kassatilanne. Osastot saavat myös jäsenmaksutuotoista osan käyttöönsä

Puoluehallitus ei esitä rahaston perustamista.

ALOITE 30.

Suositus seutukohtaisesta puoluetoiminnasta

Suomessa on lukuisia kuntia, joissa vasemmistoliitolla ei ole lainkaan paikallistoimintaa, ei puolueosastoja eikä ehdokkaita kunnallisvaaleissa. Kuitenkin esimerkiksi eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto saa näissä kunnissa ääniä, jotka saattaisivat mahdollistaa valtuustopaikan kunnallisvaaleissa.

Lisäksi on muuttoliikkeen ja väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena lukuisia kuntia, joissa puolueen toiminta, vaalityö tai osallistuminen kunnallisvaaleihin on aivan yksittäisten puoluejäsenten aktiivisuuden varassa.

Vasemmistoliiton Kajaanin kunnallisjärjestö esittää, että puolue laatii piirijärjestöille ja puolueosastoille suositukset seutukohtaisen puoluetoiminnan toteuttamiseksi.

Tällöin useamman kunnan puolueosastot ja -aktiivit voivat yhdessä toimien järjestää erilaisia tapahtumia, vaalityötä ja koulutusta, jotka nyt jäävät kuntakohtaisten toimijoiden puuttumisen tai vähäisen määrän takia kokonaan järjestämättä.

Seutukohtaiseen toimintamalliin siirtymisen ei tarvitse merkitä kuntakohtaisten puolueosastojen lakkauttamista vaan painopisteen siirtämistä toimintaryhmä-tyyppiseen toimintatapaan, jolla vasemmistoliiton toimintaa voidaan tuoda näkyväksi myös kunnissa, joissa sitä ole tai toiminta on vaarassa loppua.

Esitämme, että puolue kannustaa seutukohtaiseen toimintatapaan siirtyviä puolueosastoja sopivalla porkkanalla, antamalla toimintaan projektirahoitusta tai muuttamalla jäsenmaksupalautuksia.

Lisäksi esitämme, että puolue/piirijärjestöt käynnistäisivät seutukohtaisen toimintamallin pilottikohteen/kohteita, josta saatavia kokemuksia voidaan hyödyntää toimintamallin laajentamisessa.

Vasemmistoliiton Kajaanin kunnallisjärjestö RY

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa tartutaan tärkeään asiaan, joka tietyillä maantieteellisillä alueilla pahenee, jos muuttoliike jatkuu entiseen tahtiin. Siksi on syytä vakavasti miettiä kaikkia vaihtoehtoisia malleja, joilla ongelmia voidaan ratkoa.

Aloitteessa esitetty seutukohtainen puoluetoiminnan malli on yksi tutkimisen arvoinen ratkaisuvaihtoehto. On huomattava, että puolueen säännöt eivät estä tämäntyyppisen toiminnan kehittämistä. Kyse on enemmänkin tottumusten voimasta ja kokemusten puutteesta. Toisaalta aloitteessa ideoidun tapaista toimintaa on jossain määrin kokeiltu ainakin Itä-Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Siitä voisi päätellä, että seututoiminnan kehittäminen on mahdollista.

Projektirahoitukseen ei ole nykytuloilla mahdollisuutta eikä jäsenmaksupalautuksen muuttaminen ole perusteltua, koska se saattaisi ennen kaikkea piirit vieläkin tukalampaan asemaan.

Puoluehallitus esittää, että uusi puoluehallitus ottaa aloitteen jatkovalmisteluun yhteistyössä piirien kanssa. Jatkovalmistelussa tulee hyödyntää alueiden omaa osaamista toimivien yhteistyömuotojen kehittämiseksi.

ALOITE 31.

Kuukausilahjoitusmahdollisuus puolueelle

Otetaan käyttöön mahdollisuus tehdä suoraveloituksena kuukausilahjoitus puolueelle. Suoraveloitussopimus tulisi pystyä tekemään verkon kautta.

Perustelu: Kuukausilahjoitus on helppo tapa tukea puoluetta ja sen toimintaa. Tukea voisi tulla myös ei-jäseniltä, joita puolue ei muuten tavoita.

Vasemmistolinkki

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa esitettyä suoraveloitussopimusta ei kannata tehdä tässä vaiheessa. Eu-tasolla on tulossa maksuliikenteeseen ns. Sepa-käytäntö, joka tuo tullessaan monenlaisia muutoksia mm. suoraveloitukseen. Jo nyt on tiedossa, että monet yritykset ovat luopumassa nykymuotoisesta suoraveloituksesta. On viisasta tässä vaiheessa selvittää, millaisia maksumenetelmiä sepan voimassa ollessa on tulossa. Aloite sinänsä on kannatettava.

Puoluetta voi tukea ja tuetaankin eri tavoin. Vuosittain jäsenet voivat vapaaehtoisesti lunastaa seinäkalenterin. Vaalivuosina voi maksaa vapaaehtoisen ylimääräisen jäsenmaksun. Nettipankkiyhteyteen voi ohjelmoida kuukausittaisen tukimaksun. Monet jäsenet maksavat tukimaksua omalle puolueosastolleen, kunnallisjärjestölleen tai piirilleen. Nämä ovat hyviä tapoja tukea puoluetta.

Puoluehallitus esittää, että uusi puoluehallitus seuraa säädösten muutosta ja tekee sitten tarvittavat päätökset.

ALOITE 32.

Selvät kirjalliset kriteerit piiritukien jakoperusteista

Esitämme, että puoluetuen ja piiritukien jakamisperusteista laaditaan täsmälliset kirjalliset kriteerit. Piiritukien jaossa on nykyistä paremmin huomioitava piirien/aluetyöntekijäalueiden kansanedustajien lukumäärä.

Vasemmistoliiton Lapin Piiri ry.

VASEMMISTOLIITON LAPIN PIIRIN TOIMINTAEDELLYTYKSET

Vasemmistoliiton Lapin piiri on - Kainuun piirin ohella - suhteelliselta kannatukseltaan selvästi Vasemmistoliiton vahvin kannatusalue.

Esitämme, että Vasemmistoliitto takaa Lapin piirille sellaiset toimintaresurssit, jotka takaavat päätoimisen työntekijän palkkaamisen.

Perustelut:

1. Reilun neljäsosan Suomen pinta-alasta kattava Lappi on Suomen laajin, monikulttuurisin, elinkeinorakenteeltaan moninaisin ja monikonfliktisin vaalipiiri ja maakunta, jonka rajat länteen ja pohjoiseen ovat keinotekoisia ja historiallisesti nuoria. Toiminta-alue ulottuu käytännössä koko pohjoiskalotille. Kuntien yhteistoiminta rajojen yli on vilkasta, mikä vaatii nykyistä enemmän myös kalottialueen piirijärjestöjen yhteistyötä. Yli kymmenesosa Lapin äänioikeutetuista on ulkosuomalaisia.

2. Suomessa taloudellisen globalisaation kielteiset vaikutukset ovat iskeneet voimakkaimmin Lappiin. Elinkeinot ovat jatkuvassa murroksessa, perinteinen kannattajapohja rapautumassa ja muuttoliike voimakasta, mikä vaikeuttaa potentiaalisten toimijoiden mukaan saamista.

3. Vasemmistoliiton vahva kannatus Lapissa ei säily itsestään, vaan vaatii jatkuvaa poliittista työtä ja toimintaa. Euroopan laajimmassa kaupungissa Rovaniemellä on noin kolmasosa Lapin sisäsuomalaisista äänioikeutetuista. Rovaniemellä väestön tulomuutto ja lähtömuutto on voimakasta, mikä aiheuttaa erityiset haasteensa poliittiselle työlle ja uusien aktiivien saamiselle sekä potentiaalisten kannattajien tavoittamiselle.

4. Luottamushenkilöpalkkioita lukuun ottamatta varainhankinta on Lapissa vaikeampaa kuin monessa muussa piirissä. Vähäinen, ikärakenteeltaan vanheneva ja kaukana toisistaan asuva väestöpohja ja jäsenistön hieman alhaisempi tulotaso moniin etelän piireihin verrattuna vaikeuttavat varainhankintaa. Vasemmistoliiton kannattajista ja jäsenistä huomattava osa asuu kaupunki- ja kuntakeskusten ulkopuolella. Oma varainhankinta vaatii päätoimisen työntekijän työpanosta.

Vasemmistoliiton Lapin Piiri ry.

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa esitetään kansanedustajien määrän huomioimista piiritukien jakoperusteena. Tämä voisi olla yksi kriteeri, mutta pitkällä aikavälillä se ei tue puolueen kannatuksen vahvistamista.

Puolueella on piirejä, joissa ei ole yhtään kansanedustajaa, mutta näiden piirien toimintaa tuetaan. Tavoitteena on vahvistaa kannatusta ensin kuntatasolla, mutta myös saavuttaa kansanedustajan paikka (esimerkiksi Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala).

Suurin osa piireistä elää tiukan talouden ehdoilla, mikä näkyy erityisesti vaalien aikaan. Parhaiten taloudellisesti pärjäävät piirit, joilla on omaa varainhankintaa. Piiritukien muutoksiin ei ole mahdollisuutta, mikäli puoluetuki ei olennaisesti nouse.

Lapin piiri saa eniten piiri- ja palkkatukea. On valitettavaa, että tämä ei riitä. Lukuun ottamatta Helsinkiä ja Uuttamaata ei piireissä ole omaa kokopäiväistä työntekijää. Toiminnanjohtajilla on yleensä 2 - 3 piirin aluetta vastuualueenaan. Helsingin työntekijä on piirin palkkaama, kuten myös Lapissa.

Puolueen piirijärjestöille maksamien piiri- ja palkkatukien määrä oli vuonna 2009 yli 183 000 euroa. Lisäksi puolue maksoi erilaisia palkkoja ja muita kuluja niin, että piirien saama rahallinen hyöty oli kaikkiaan 484 000 euroa.

Puolue myös tukee piirejä vaaleissa puoluehallitusten päätösten mukaisesti kohdennetuilla avustuksilla tavoitteena kohdentaa rahaa mahdollisimman tehokkaasti vaalityötä tukemaan. Näin tehdään myös vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

Puolueessa on kehitettävä omaa varainhankintaa. Omatoimisen varainhankinnan kehittäminen on välttämätöntä kaikissa piireissä. Piirien saaman tuen määrää ei voi kasvattaa, elleivät puolueen tulot oleellisesti nouse.

Puoluehallitus ei puolla aloitetta, jonka mukaan puoluetukea myönnettäisiin nykyistä enemmän kansanedustajien määrän mukaan. Puoluehallitus kehottaa uutta puoluehallitusta valmistelemaan kirjalliset piirituen jakoperusteet.

ALOITE 33.

Ehdokkaiden ja alueellisen vaalikampanjarahoituksen turvaaminen

Eduskuntavaalikampanjoiden kustannukset nousevat ja kampanjoiden kohtuullinenkin rahoittaminen tuottaa vaikeuksia niin ehdokkaille kuin puolueen piirijärjestöillekin. Ensisijaisesti vaikeudet kohdistuvat uusien ja nuorten sekä naisehdokkaiden kampanjarahoituksen hankkimiseen. Riittämättömien kampanjaresurssien ohella nykytilanne johtaa hyvin epätasa-arvoisiin lähtökohtiin ehdokaslistojen sisällä ja toimii usein suorastaan ehdokkaaksi asettumisen esteenä.

Ehdokaslistojen uusiutumisen turvaamiseksi ja kampanjoiden tasa-arvoistamiseksi tulisi pyrkiä siihen, että puolue kykenee turvaaman kaikille ehdokkaille taloudelliset perusvalmiudet kampanjoiden rahoittamiseen.

Esimerkiksi Pohjois-Savon Vasemmiston vaalibudjetti vuoden 2011 eduskuntavaaleissa tulee olemaan maksimissaan noin 35 000 euroa. Summa kootaan suunnitelmallisesti vaalikauden neljän vuoden aikana. Summasta osoitetaan 14 ehdokkaan kampanjoiden tueksi 1500 euroa / ehdokas ja loppu käytetään kampanjan yhteisiin kuluihin. Ehdokaskohtainen tuki ei kuitenkaan ole vielä määrältään sellainen, että se riittävästi rohkaisisi uusia ihmisiä asettumaan ehdokkaaksi tai merkittävästi tasa-arvoistaisi nuorten ja naisehdokkaiden kampanjointia. Kampanjatarpeet ja -kustannukset luonnollisesti vaihtelevat vaalipiireittäin, mutta esim. Pohjois-Savossa puolueen (piirijärjestö) osoittama ehdokaskohtainen peruskampanjatuki olisi kyettävä nostamaan noin 3000 euroon / ehdokas.

Vasemmistoliiton ehdokkaiden puoluejärjestöjen ulkopuolelta saama vaalituki ei myöskään ole kilpailukykyinen kilpailevien puolueiden ehdokkaiden kanssa. Lisäksi kunnallisjärjestöjen ja paikallisosastojen rahoituspohja (luottamushenkilömaksut) on kapenemassa kuntaliitosten, kuntayhtymien ja kunnallisten hallintorakenteiden rationalisoinnin seurauksena.

Myös vaalikampanjoiden rahoituksen ja tulosten jakaantuminen ei ole tasapuolinen. Vaalipiirin kokonaistuloksen rahoittamiseen ehdokkaiden henkilökohtaisen rahoituksen ohella osallistuvat piirijärjestöt, kunnalliset järjestöt, jäsenet ja erilaiset kansalaisjärjestöt. Saavutettu tulos ei kuitenkaan taloudellisesti välttämättä jakaudu yhtä laaja-alaisesti. Tällainen jakautuminen panostusten ja tulosten suhteen ei parhaalla tavalla motivoi puolueen jäsenten ja kannattajien yhteisvastuullista kampanjointia.

Vaalikampanjoiden rahoituksen turvaamiseksi, ehdokkaiden tasa-arvoisuuden lisäämiseksi ja kampanjoiden yhteisvastuullisen motivaation kannustamiseksi Pohjois-Savon Vasemmisto esittää seuraavaa:

Vasemmistoliiton 18.-20.6.2010 kokoontuva puoluekokous päättää, että vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeisten vaalien ehdokassuostumuksiin lisätään sitoumus, jonka mukaan valituksi tullut kansanedustaja tukee kuukausittain oman vaalipiirinsä piirijärjestön vaalirahoituksen kartuttamista 10 %:lla bruttokuukausipalkastaan. Vuoden 2011 vaaleissa valituille kansanedustajille esitetään vastaava suositus.

Pohjois-Savon Vasemmisto ry

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa puututaan tärkeään asiaan ja isoon ongelmaan. Suomessa käytössä oleva vaalijärjestelmä sekä henkilöitynyt kampanjointi aiheuttavat mittavan vaalirahan tarpeen. Puolue, piirit, kunnallis- ja perusjärjestöt tarvitsevat rahaa suoriutuakseen vaalityöstä.

Vasemmistoliitto on ajanut voimakkaasti kampanjakattoa. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie on jättänyt lakialoitteen, jonka mukaan kampanjakatto eurovaaleissa tulisi olla 50 000 euroa, eduskuntavaaleissa 30 000 ja kuntavaaleissa 10 000 euroa. Puolue esitti kampanjakattoa myös ns. Tarastin puoluerahoitusta pohtineessa työryhmässä.

Ehdokkaiden kampanjakustannukset ovat kohonneet muuta kustannustasoa nopeammin. On välttämätöntä, että puolueen vaalirahoitustoimintaa ja omatoimista varainhankintaa kehitetään koko organisaatiossa ehdokkaiden kampanjoinnin tukemiseksi. Puolueen vaalibudjetti kohdennetaan vuoden 2011 eduskuntavaaleissa mahdollisimman hyvin tukemaan ehdokkaiden vaalityötä. Suoraa tukea ehdokkaille puolue ei myönnä. Piirit päättävät omasta varainkäytöstään itsenäisesti.

Puoluehallitus esittää, ettei aloitteessa esitettyä maksusitoumusta kansanedustajille voida yksipuolisesti päättää. Vapaaehtoisesti jokainen voi tällaiseen menettelyyn sitoutua. Edustajat osallistuvat jo nyt eduskuntaryhmän toiminnan rahoittamiseen maksamalla ryhmäveroa.

Puoluehallitus valmistelee vapaaehtoisen puolueveromallin käyttöönottoa kansanedustajille.

ALOITE 34.

Puoluekokousedustajuudesta aiheutuvat kulut eivät voi langeta paikallisosastojen maksettaviksi

Vasemmistoliitto esittäytyy tasa-arvon ja demokratian vankkumattomana puolustajana, mutta ei itse onnistu toimimaan näiden arvojen pohjalta puoluekokouskäytäntöihin liittyen. Puoluekokousedustajuudesta paikallisosastoille aiheutuvat kulut vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kenellä on mahdollisuus edes asettua ehdolle. Rahoituksen puuttuessa moni aktiivinen toimija jää vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Varsinkin pienten osastojen kohdalla rahat ovat todella tiukalla, tai niitä ei ole lainkaan.

Paikallisosastot ovat keskenään epätasa-arvoisessa asemassa, mutta myös yksilötason epäsuhtia ilmenee osastojen sisällä. On taloudellisesti järkevää esittää puoluekokousedustajiksi sellaisia henkilöitä, joilla on mahdollisuus saada rahoitus esim. Vasemmistonuorten tai ammattiliittojen kautta. Joissakin tapauksissa myös henkilökohtainen maksukyky saattaa ratkaista puoluekokouspaikan. Vasemmistoliitto ei voi hyväksyä omassa toiminnassaan tällaisia epädemokraattisuusongelmia. Puolueen tulee huolehtia kaikista puoluekokouskustannuksista keskitetysti. Raha ei voi ratkaista vaikutusmahdollisuuksia!

Mansen Punavihreät ry.

Puoluehallitus esittää:

Aloitteen mukaan puoluekokoukseen osallistumisessa puolueosastot ja jopa jäsenet ovat eriarvoisessa asemassa taloudellisista syistä johtuen.

Vasemmistoliitto on budjetoinut vuoden 2010 puoluekokoukseen 120 000 euroa. Puolue maksaa piireille kokoukseen osallistumisesta aiheutuvat kulut. Kukin piiri päättää itsenäisesti osastoilta perittävästä osallistumismaksusta.

Puoluehallitus pitää nykykäytäntöä puoluekokouskustannusten jakamisesta toimivana, mutta painottaa samalla, että piireissä otetaan huomioon puolueosastojen erilainen maksukyky jäsenten oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi.

TIEDOTUS

ALOITE 35.

Tiedonkulkua parantamaan perusjärjestöille

Olemme viime aikoina kaivanneet parempaa tietoa Vasemmistoliiton toiminnasta. Kaipaamme liiton yhteydenpitoa perusjärjestöihin, mitä puolueen sisällä tapahtuu. Vuosikausiin ei tule yhdistyksille mitään viestiä.

Vastaukseksi ei riitä mainita netissä kerrottavista asioista. Haluamme, että jäsenet, joilla ei jostain syystä (varattomuus, ikä yms.) ole nykyaikaisia välineitä käytettävissään pysyvät ajan tasalla järjestönsä toiminnasta. Ei unohdeta sitä tosiasiaa, että ikääntyneistä jäsenistä löytyvät puolueen peruskannattajat. Kun heidät hylätään, he hylkäävät puolueen ja sitä aukkoa on valitettavasti vaikea täyttää.

Ymmärrämme hyvin, että uusia jäseniä ja kannattajia pitää saada. Siihen pitääkin suunnata kaikki mahdolliset keinot. Uudet sekä myös vanhat kanavat on hyödynnettävä täysipainoisesti.

Ehdotamme, että puolue tekee päätöksen periaatteesta, jonka nojalla valitaan ne asiat rutiiniasioiden lisäksi, joista tiedotetaan myös kirjepostina yhdistyksille vuosittain.

Vaasan Vasemmisto ry

Toimikunta

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa esitetään, että kirjepostina tapahtuvaa tiedottamista tehostetaan.

Puoluetoimisto lähettää postia jäsenille neljä kertaa vuodessa postittamalla muun muassa jäsenlehden ja muuta aineistoa, jotka kertovat myös osastojen toiminnan kannalta tärkeistä asioista. Osastoille tehdään kirjepostitus tarvittaessa, mutta pääasiassa piirijärjestöt vastaavat osastojen postituksesta.

Jäsenistölle tiedottamisessa hyödynnetään laajasti myös internetiä ja sähköpostilistoja (ks. myös aloitevastaukset 36 ja 37).

Puoluehallitus esittää, että piirejä ja kunnallisjärjestöjä kehotetaan suunnittelemaan tiedottaminen jäsenistön tarpeet kattavasti huomioiden kirjepostin tarpeellisuus.

ALOITE 36.

Verkkotyökalut käyttöön puolueessa

a) Jäsenäänestyksille on perustettava verkkotyökalu, jolla niiden toteuttamista helpotetaan.

b) On luotava jäsenille avoin extranet, josta jäsen saa tietoa puolueen toiminnasta esim. esityslistat, työryhmien pöytäkirjat jne.

c) Sähköpostitiedotusta on lisättävä ja selkiytettävä ja aukkoja ja päällekkäisyyksiä poistettava

Perustelu: Verkkotyökalut lisäävät ja vahvistavat tiedonkulkua ja siten myös mahdollisuuksia demokratian vahvistamiseen puoleen sisällä.

Vasemmistolinkki

Puoluehallitus esittää:

Aloite verkkotyökalujen lisäämisestä viestinnän ja demokratian vahvistamiseksi on tärkeä. Puolueen tavoitteena on jatkuvasti arvioida käytettyjä välineitä, jotta viestintä on entistä tasa-arvoisempaa ja ajantasaisempaa.

Puolueessa on jo otettu käyttöön useita uusia verkkotyökaluja. Esimerkiksi puolueen kaikki verkkosivut on uudistettu ja samalla on tarjottu esimerkiksi kaikille eduskuntavaalien ehdokkaille mahdollisuus rakentaa omat verkkosivut puolueen järjestelmiin.

Webropol- verkkokyselyllä on toteutettu muun muassa erilaisia kyselyitä ja sähköinen liittyminen puolueeseen. Vuorovaikuta.org -sivustolla on järjestetty erilaisia tenttejä ja poliittisen tavoiteohjelman kommentointimahdollisuus. Puolue toimii myös sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa ja Twitterissä. Facebookin käytöstä on järjestetty myös verkkokoulutusta ja extranettiin kootaan ohjeita verkon erilaisten toimintojen hyödyntämiseksi.

Puolueessa on käytössä myös videoneuvottelujärjestelmä, jolla on tarkoitus toteuttaa muun muassa eduskuntavaaliehdokaskoulutusta.

Kohta a):

Jäsenäänestysten lisääminen ja helpottaminen on tärkeä tavoite jäsendemokratian vahvistamisessa. Jäsenäänestysten järjestämisessä tulee varmistaa kaikkien jäsenten tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua järjestettäviin äänestyksiin.

Vasemmistoliitto on jo nyt lisännyt erilaisten sähköisten kyselyiden tekemistä jäsenille ja puolueen toiminnassa oleville muille aktiiveille.

Puoluehallitus esittää, että verkon käyttämistä lisätään tulevaisuudessa jäsenkunnan mielipiteiden kartoittamisessa. Näillä näkymin jäsenistölle tehtävät viralliset äänestykset on toteutettava perinteisenä postiäänestyksenä. Selvitetään mahdollisuuksia myös postiäänestyksen ja sähköisen äänestämisen yhdistämisen mahdollisuuksista.

Kohta b):

Puolueelle on sivu-uudistuksen yhteydessä luotu extranet, jonne on tarkoitus kerätä puolueen kampanjoinnissa ja politiikan tekemisessä tarpeellisia aineistoja. Pääsyä extranetiin ei ole rajoitettu salasanoilla, joten kyseessä ei ole varsinainen extranet vaan täysin avoin internetsivusto, joka on kuitenkin eri osoitteessa puolueen julkisten sivujen kanssa.

Puoluehallitus esittää, että em. sivustoa kehitetään palvelemaan mahdollisimman hyvin jäsenistön tarpeita.

Kohta c):

Tavoite sähköpostiviestinnän parantamisesta on erittäin kannatettava ja sähköpostitiedotusta kehitetään jatkuvasti. Tavoitteena on, että puolueen tiedotus on vieläkin ajantasaisempaa ja päällekkäisyyksistä päästään eroon. Puolueen viestintää kehitettäessä sisäiseen viestintään kiinnitetään erityistä huomiota.

ALOITE 37.

Puolueen nettisivuille osio: mitä vasemmistossa tapahtuu

Tällä hetkellä on sangen hankala saada tietoa siitä mitä Vasemmistoliitto tekee. Yksittäisen puolueen soturin on jokseenkin mahdotonta saada tietoa omista toimintamahdollisuuksistaan. Myös puolueen toimintaa ei ole kovinkaan helppoa tulla kurkistamaan. Tällainen toimintakalenteri toimisi myös idea-apuna ympäri maan. Kalenterin tulisi olla helposti ensimmäisellä sivulla.

Vasemmistoliiton alueelliset ja paikalliset toimijat esimerkiksi suurkaupungeissa eivät ole kovinkaan tietoisia toistensa olemassaolosta. Vasemmistoliiton kotisivuille tulisi perustaa kalenteri, johon ruohonjuuritasotoimijoita opastettaisiin lisäämään tietonsa tulevista kokouksista ja tapahtumista, jotta puolueaktiivit saisivat näistä tiedon ja puolueeseen liittyneiden olisi helppoa tulla toimintaan mukaan. Nykyään vallitsee aivan liian yleisesti, että tiedot kokouksista saa ainoastaan, jos on ollut edellisessä kokouksesta niistä sopimassa. Vasemmistoliiton tulisi ottaa tämä organisatorinen puoli vakavasti ja tiedottaa avoimesti toiminnastaan muutenkin kuin vaalien alla.

Mansen Punavihreät ry.

Puoluehallitus esittää:

Kalenterin ottaminen käyttöön on hyvä ja tarpeellinen aloite ja sitä selvitetään puoluetoimistolla. Kesän 2009 eurovaaleissa puolueen eurovaalisivuilla oli käytössä tekstimuotoinen kalenteri, johon pyrittiin keräämään kaikki Vasemmistoliiton ehdokkaiden ja muiden toimijoiden eurovaaleihin liittyvät tapahtumat. Kalenteri sai paljon positiivista huomiota.

Yhtenä vaihtoehtona on mietitty Google-kalenteria, joka on melko helppokäyttöinen ja monipuolinen kalenterijärjestelmä. Google-kalenterin käyttäminen on myös käyttäjille ilmaista ja se on integroitavissa puolueen sivuihin.

Puoluehallitus esittää, että kevään 2011 eduskuntavaaleissa on käytössä kalenterijärjestelmä, jolla voidaan kattavasti koota yhteen eduskuntavaaleihin liittyvät tapahtumat. Samalla selvitetään mahdollisuuksia luoda helppokäyttöinen kalenterijärjestelmä, jota voidaan tuottaa paikallisesti.

YMPÄRISTÖ

ALOITE 38 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Ilmasto- ja energiapolitiikka

Valtioneuvosto on laatinut tulevaisuusselonteon ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suomea (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 28/2009). Vasemmistoliitto antaa ympäristötyöryhmälleen tehtäväksi laatia tässä selonteossa esitettyjen neljän skenaariovaihtoehdon rinnalle viidennen skenaarion, työnimenään solidaarisuutta ihmiskunnan pelastamiseksi.

Tässä skenaariossa tulee voimakkaasti korostaa teollistuneiden länsimaiden vastuuta ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi ja painottaa perinteisestä talouskasvumittarista, bruttokansantuotteesta, luopumista. Sen sijaan lähtökohdaksi tulee ottaa jokin muu mittari, esimerkiksi Genuine Progress Indicator (GPI, "aidon kehityksen indikaattori").

Selonteon skenaariovaihtoehdot lähtevät kaikki talouskasvusta, johon kapitalismi meidät pakottaa. Rikkaiden maiden ahneuteen ja pelkkään bruttokansantuotteeseen pohjaava talouskasvu rajoittaa muun maailman mahdollisuuksia yltää edes kohtuulliseen hyvinvointiin rajallisessa maailmassa. Luopuminen talouskasvun pakosta voi lisätä aitoa hyvinvointiamme.

Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmä

Puoluehallitus esittää:

Valmistellaan puoluehallituksen hyväksyttäväksi ilmasto-oikeudenmukaisuuteen ja solidaarisuuteen perustuva viides skenaario ilmasto- ja energiapolitiikasta.

Ilmasto-oikeudenmukaisuus on Vasemmistoliiton ilmastopoliittisen ajattelun perusta. Ilmastonmuutoksen aiheuttaneiden teollisuusmaiden tulee leikata radikaalisti päästöjään ja samalla tukea kehittyviä maita pääsemään mahdollisimman matalalle päästöjen kasvu-uralle.

Materiaalisen elintason kasvattaminen ei ole mahdollista tulevaisuudessa teollistuneissa maissa, eikä bruttokansantuote mittaa hyvinvoinnin määrää. Laskennallista bruttokansantuotetta oleellisempaa on talouden rakenne, on siirryttävä luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja luomaan hyvinvointia palveluita lisäämällä.

ALOITE 39 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Yhdyskuntarakenne

Ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävä kehitys edellyttävät yhteiskuntarakenteen eheyttävää suunnittelua kuten päivittäistavarakaupan suuryksiköiden sijoittamista vain kaupunkikeskustoihin, julkisen liikenteen, parhaimmillaan kiskoilla tavoitettaviksi. Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on tärkeää suurissa kaupungeissa ja haja-asutusalueilla, missä kuntakeskusten ja kylien keskinäistä yhteyttä on vahvistettava. Rantakaavojen laatimisessa on luontoarvoja ja vapaiden rantojen osuutta vahvistettava. Rantakaavojen vahvistaminen on säilytettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla.

On varmistettava ettei synny segregaatiota eri kulttuurisin, sosiaalisin tai taloudellisin perustein. Erityisesti maahanmuuttajien kohdalla tällaista on syntynyt.

Vasemmistoliitto toimii näiden tavoitteiden edistämiseksi kuntien ja maakuntien kaavoissa.

Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmä

ALOITE 40 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Yhdyskuntarakenne

Ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävä kehitys edellyttävät yhteiskuntarakenteen eheyttävää suunnittelua kuten päivittäistavarakaupan suuryksiköiden sijoittamista vain kaupunkikeskustoihin, julkisen liikenteen, parhaimmillaan kiskoilla tavoitettaviksi. Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on tärkeää suurissa kaupungeissa ja haja-asutusalueilla, missä kuntakeskusten ja kylien keskinäistä yhteyttä on vahvistettava. Rantakaavojen laatimisessa on luontoarvoja ja vapaiden rantojen osuutta vahvistettava. Rantakaavojen vahvistaminen on säilytettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla.

On varmistettava ettei synny segregaatiota eri kulttuurisin, sosiaalisin tai taloudellisin perustein. Erityisesti maahanmuuttajien kohdalla tällaista on syntynyt.

Vasemmistoliitto toimii näiden tavoitteiden edistämiseksi kuntien ja maakuntien kaavoissa.

Kaakkois-Suomen Vasemmistoliitto r.y.

Puoluehallitus esittää:

Aloitteet 39 ja 40

Toimiva yhdyskuntarakenne on ihmisten ja ympäristön kannalta ensiarvoisen tärkeä. Vasemmistoliitto tulee toimimaan eheän yhdyskuntarakenteen puolesta kaikilla politiikan tasoilla.

Suurten kaupunkien välinen ja suurimpien kaupunkien sisäinen liikenne on saatava pääosin raiteille. Kaupunkien sisäisessä liikenteessä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhdistämisen pitää olla saumatonta ja haja-asutusalueiden autoilijoille on luotava toimivat liityntäpysäköintimahdollisuudet. Kaupan yksiköt tulee kaavoittaa kevyen ja julkisen liikenteen ehdoilla, pienempi kaupan yksikkökoko myös työllistää selvästi automarketteja enemmän.

ALOITE 41 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Luonnon monimuotoisuus

Maapallon luonnon monimuotoisuus vähenee, tästä on tulossa ilmastonmuutostakin vakavampi ongelma. Yhdistyneet Kansakunnat linjasi vuonna 2002 Johannesburgissa vähenemän taittamisen vuoteen 2010 mennessä. Euroopan unioni on asettanut oman tätä tiukemman tavoitteen. Kumpikaan tavoite ei toteudu.

Suomessa alkuperäinen, koskematon suoluonto on katoamassa. Huolimatta suurpetokantojen myönteisestä kehityksestä naalin, suden ja ahman kohtalo on uhattuna. Saimaannorpan tulevaisuus on jatkuvasti uhattuna noin 250 yksilön kannan pienuuden vuoksi. Saimaannorppia hukkuu jatkuvasti verkkoihin.

On tärkeää, että ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen eivät heikennä luonnon monimuotoisuutta. Vasemmistoliitto tehostaa ponnistelujaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ottaa sen 2010 - 2013 kampanjakohteekseen.

Vasemmistoliitto vaatii koko Saimaan alueelle verkkokalastuskieltoa 1.4.- 30.6. väliseksi ajaksi tulojen menetys ammattikalastajille huomioiden.

Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmä

ALOITE 42 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Luonnon monimuotoisuus

Maapallon luonnon monimuotoisuus vähenee, tästä on tulossa ilmastonmuutostakin vakavampi ongelma. Yhdistyneet Kansakunnat linjasi vuonna 2002 Johannesburgissa vähenemän taittamisen vuoteen 2010 mennessä. Euroopan unioni on asettanut oman tätä tiukemman tavoitteen. Kumpikaan tavoite ei toteudu.

Suomessa alkuperäinen, koskematon suoluonto on katoamassa. Huolimatta suurpetokantojen myönteisestä kehityksestä naalin, suden ja ahman kohtalo on uhattuna. Saimaannorpan tulevaisuus on jatkuvasti uhattuna noin 250 yksilön kannan pienuuden vuoksi. Saimaannorppia hukkuu jatkuvasti verkkoihin.

On tärkeää, että ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen eivät heikennä luonnon monimuotoisuutta. Vasemmistoliitto tehostaa ponnistelujaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ottaa sen 2010 - 2013 kampanjakohteekseen.

Vasemmistoliitto vaatii koko Saimaan alueelle verkkokalastuskieltoa 1.4.- 30.6. väliseksi ajaksi tulojen menetys ammattikalastajille huomioiden.

Kotkan Vasemmistoliitto ry

Puoluehallitus esittää:

Aloitteet 41 ja 42

Vasemmistoliitto kannattaa käytännön toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, joista Suomessa tärkeä on esimerkiksi koko Saimaan verkkokalastuskielto huhtikuusta kesäkuun loppuun. Jotkut maailmanlaajuiset ilmastonmuutoksen vastaiset mekanismit ovat suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle, eikä sellaisia mekanismeja tule hyväksyä, jotka perustuvat monokulttuurisille plantaaseille ja arvokkaiden ekosysteemien tuhoamiselle.

Vasemmistoliitto tulee kampanjoimaan luonnon monimuotoisuuden puolesta seuraavalla puoluekokouskaudella.

ALOITE 43 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Teollista lihantuotantoa on vähennettävä

Lihantuotanto aiheuttaa yli puolet maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Tehotuotetun lihan kulutuksen kokonaismäärän alentaminen maailmassa onkin keskeisiä tekijöitä ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Vasemmistoliiton tulee toimia aktiivisesti teollisen lihankulutuksen kokonaismäärän laskemiseksi Suomessa ilmastonmuutoksen ehkäisemisen kannalta kestävälle tasolle. Kokonaiskulutusta voidaan laskea esimerkiksi tarjoamalla koulujen ja virastojen ruokaloissa vähintään yhtenä päivänä viikossa ainoastaan kasvisruokaa. Myös lihan tuotantokustannuksien tai jälleenmyyntihinnan nostaminen lainsäädännöllisin keinoin, esimerkiksi verotuksen avulla vähentäisi lihan kulutusta kestävällä tavalla.

Vasemmistonuoret

Puoluehallitus esittää:

Lihan tuottaminen vie moninkertaisesti resursseja kasvispitoiseen ruokaan verrattuna. Lihan kulutus on kasvanut teollisuusmaissa kohtuuttoman suureksi, luonnon monimuotoisuus kärsii nautakarjan kasvatukseen usein kehitysmaissa raivattavista alueista, ja tuotannon ilmastovaikutus on merkittävä.

On perusteltua vähentää lihan kulutusta. Yksilöiden valintojen lisäksi on tärkeää, että myös julkinen sektori kantaa vastuunsa ja lisää kasvisruuan osuutta tarjoiluissaan.

ALOITE 44 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Vasemmistoliiton siirryttävä omissa tapahtumissaan kasvisruokaan

Vasemmistonuoret esittää, että Vasemmistoliiton tilaisuuksissa siirrytään tarjoamaan pääsääntöisesti vain kasvisruokaa.

Vasemmistonuoret

Puoluehallitus esittää:

Lihan tuottaminen vie moninkertaisesti resursseja kasvispitoiseen ruokaan verrattuna. Lihan kulutus on kasvanut teollisuusmaissa kohtuuttoman suureksi, luonnon monimuotoisuus kärsii nautakarjan kasvatukseen usein kehitysmaissa raivattavista alueista, ja tuotannon ilmastovaikutus on merkittävä.

On tärkeää siirtyä kasvispitoisempaan ruokatarjoiluun myös puolueen omissa tilaisuuksissa.

SUKUPUOLTEN TASA-ARVO

ALOITE 45

Koulutusta sukupuolten tasa-arvosta

Puolueen on hyvistä aikeista ja paperille kirjatuista tavoitteista huolimatta mahdotonta toteuttaa sukupuolten välistä tasa-arvoa politiikassaan, ellei puolueen toimijoilla ole tarpeeksi tietoa

naisten ja miesten asemasta, sukupuolen merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnan toiminnalle sekä sukupuolten epätasa-arvoa ylläpitävistä mekanismeista.

Siksi Vasemmistonaisten Valtikka esittää, että puoluejohdolle ja jäsenistölle järjestetään koulutusta sukupuolten tasa-arvosta ja feministisistä teorioista.

Vasemmistonaiset

Valtikka

ALOITE 46

Sukupuoli näkökulma valtavirtaistettava

Sukupuolten tasa-arvon tiellä on kehittynyt uusia esteitä mm. uusliberalistisen talouspolitiikan myötä. Hyvinvointivaltion heikentäminen ja kasvava seksiteollisuus ovat tästä esimerkkejä ja

kohdistuvat ennen kaikkea naisiin. Samoin sukupuolittunut väkivalta ja työelämän uudet ongelmat, mm. pätkä- ja silpputyöt ja vanhempainvapaiden jakaminen eivät ratkea ilman sukupuolianalyysiä.

Siksi Vasemmistonaisten Valtikka esittää, että sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan puolueen politiikkaan.

Vasemmistonaiset

Valtikka

Puoluehallitus esittää:

Aloitteet 45 ja 46

Aloitteissa esitetään koulutuksen järjestämistä puoluejohdolla sukupuolten tasa-arvosta ja feminististä teorioista sekä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista puolueen politiikkaan.

Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon puolueen politiikassa. Käytännön toteuttamisesta ja keinoista tulee päättää puoluehallituksessa hyödyntäen Vasemmistonaisten asiantuntemusta.

Valtavirtaistaminen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii siten myös aikaa. Työ on aloitettu poliittisen tavoiteohjelman valmistelun yhteydessä ohjelman suvauksella eli ohjelman sisältöä ja tavoitteita on tarkasteltu sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.

Puoluehallitus esittää, että tasa-arvokoulutusta järjestetään puoluejohdolle ja piirien johdolle, ja siitä päätetään uudessa puoluehallituksessa. Tasa-arvokoulutusta toteutetaan puolueessa läpäisyperiaatteella. Valtavirtaistamisen toteuttamisen mahdollisuuksia ja keinoja puolueen politiikassa käsitellään koulutuksessa.

TYÖELÄMÄ

ALOITE 47 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Nuorten työttömyys

Taantuma on vaikuttanut erityisesti nuorten työmahdollisuuksien vähenemiseen ja se näkyy nuorten työnhakijoiden, sekä koulutettujen että kouluttamattomien, määrän kasvuna. Nuorten työttömyyden pitkittyminen tuo tuleville vuosille monia ongelmia, joten on tärkeää, että nuoret nostetaan toiminnan painopistealueeksi

Kemin Vasemmistoliitto ry esittää, että Vasemmistoliitto etsii vaihtoehtoja ja aloittaa välittömästi sellaiset toimenpiteet, joilla nuorten työmahdollisuuksia parannetaan ja työttömyyden pitkittyminen estetään.

Kemin Vasemmistoliitto ry

Puoluehallitus esittää:

Nuorten työttömyys on sekä inhimillinen että taloudellinen katastrofi, Suomella ei ole varaa syrjäyttää nuoria. Eläkkeelle haluavien ihmisten eläkkeelle pääsyä ei saa alkaa vaikeuttamaan tilanteessa, jossa kasvava määrä nuoria jää kokonaan työelämän ulkopuolelle.

Julkiselle sektorille, etenkin hoiva- ja hoitopuolelle, on palkattava lisää työntekijöitä. On myös tuettava etenkin yksityisen palvelusektorin ja ympäristöystävällisen tuotannon työllistämismahdollisuuksia. Nuorille on luotava yhteiskuntatakuu, jotta kaikilla on mahdollisuus joko työ- tai opiskelupaikkaan.

ALOITE 48 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Rakennetyöttömyys

Rakennetyöttömiä ovat yhtäjaksoisesti 12 kk työttömänä olleet sekä 16 kk:n aikana 12 kk työttömänä olleet. Vaikka rakennetyöttömyys onkin vähentynyt viimevuosina, se on edelleen yksi vasemmistoliiton toiminnan painoalue.

Kemin Vasemmistoliitto esittää, että Vasemmistoliitto aloittaa välittömät toimenpiteet laatimalla ohjelman, jossa paneudutaan pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyyn niin, että mahdollistetaan työttömien työ- ja toimintakyvyn säilyminen työmarkkinoiden vaatimalla tasolla yli taantuman ja sen jälkeen.

Kemin Vasemmistoliitto ry

Puoluehallitus esittää:

Teollisuusmaissa rakennetyöttömyys vähenee yleensä hitaasti taloudellisesti hyvinä aikoina, mutta lama-aikojen jälkeen se jää pysyvästi aiempaa korkealle tasolle. On todella tärkeää tehdä asiat tällä kertaa toisin ja estää kasvava syrjäytyminen.

Pitkäaikaistyöttömyyden vastaiset toimet vaativat vahvoja toimia valtiota ja kunnilta, työllisyyttä ei voi jättää ainoastaan markkinoiden varaan. Vasemmistoliitto valmistelee oman vaihtoehtonsa työttömyyden hoitoon.

ALOITE 49 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Aloite vuokratyöntekijöiden aseman parantamiseksi

Vasemmistoliiton poliittisessa tavoiteohjelmassa todetaan että vähimmäispalkkojen ja työehtojen noudattamista tulee valvoa nykyistä tiukemmin ja siksi sekä työsuojelutarkastajien sekä luottamusmiesten oikeuksia on parannettava. Suomalaisia ja ulkomaisia työntekijöitä ei saa laittaa kilpailemaan keskenään siitä, kumpi tekee työn halvemmalla tai suostuu tekemään työtään lyhyimmissä pätkissä.

Edellä mainittuun tavoitteeseen viitaten Vasemmistoliiton Kajaanin kunnallisjärjestö esittää puoluekokoukselle, että poliittisessa tavoiteohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota sekä suomalaisten että ulkomaisten vuokratyöntekijöiden asemaan sekä vaaditaan luottamusmiesten aseman vahvistamista sekä tilaajavastuu-lain muuttamista siten että luottamusmiehillä olisi paremmat mahdollisuudet valvoa vuokratyöntekijöiden oikeuksien toteutumista ennen kaikkea ulkomaisten vuokratyöntekijöiden osalta.

Vasemmistoliiton Kajaanin kunnallisjärjestö ry

Puoluehallitus esittää:

Vuokratyön kasvava määrä aiheuttaa valtavan haasteen vasemmistolaiselle työväenliikkeelle. Pitää vastustaa olemassa olevan työn tarpeetonta siirtämistä vuokratyöjärjestelmiin sekä puolustaa vuokratyössä olevien oikeuksia ja nostaa ne samalle tasolle perinteisissä työsuhteissa olevien kanssa.

Poliittisen tavoiteohjelman valmistelussa on huomioitu Vasemmistoliiton Kajaanin kunnallisjärjestön ajatus vuokratyön valvonnan lisäämisestä.

ALOITE 50

Kuntien henkilöstö

Vasemmistoliiton tulee toimia kunnissa henkilöstön palkkauksen parantamiseksi sekä työsuhteiden vakinaistamisen puolesta pätkätöitä vastaan.

Henkilöstön määrää ei saa pienentää julkisissa palveluissa, vaan se on korjattava palvelujen tarvetta vastaavaksi.

Taloustaantuman aikana kunnissa tarvitaan työntekijöitä erityisesti opetuksessa, terveydenhuollossa sekä sosiaalitoimessa.

Kuntien palvelujen rahoitus on turvattava valtionosuuksia nostamalla sekä pidättäytymällä oikeistopuolueiden lupaamista veronalennuksista.

HTY:n naisosasto ry.

Puoluehallitus esittää:

Kuntien työntekijöiden työ- ja palkkaehdoista sopiminen on ennen kaikkea kuntatyöntekijöiden palkansaajajärjestöjen ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välistä sopimustoimintaa. Vasemmistoliitto on aina tukenut palkansaajajärjestöjen tavoitteita ja menettelee jatkossakin samalla tavalla.

Puolueen rooli on ennen kaikkea toimia siten, että kunnilla on taloudelliset edellytykset tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen. Myös henkilöstömitoitusten täytyy vastata tarvetta.

Kuntien taloutta voidaan kohentaa valtionosuuksia korottamalla. Samoin veropolitiikalla on huomattava merkitys, ja kuntien verotulojen saanti on turvattava. Hyvä työllisyystilanne on aina kunnallistalouden kannalta suuri etu, joten kunnissa tulee panostaa myös omaan elinkeinopolitiikkaan.

Työntekijöitä tarvitaan lisää tietyissä tehtävissä (esimerkiksi vanhusten hoivassa, sosiaalityössä ja lastensuojelussa). Työntekijöiden tarve vaihtelee aloittain, mutta myös kunnittain kuntien erilaisuuden takia. Siksi ratkaisutkin on tehtävä kunnissa paikallisten olosuhteiden vaatimalla tavalla.

Puoluehallitus esittää, että kuntavaltuutettuja tuetaan kunnissa toteuttamaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Valtakunnallisesti puolue ajaa kuntien rahoituksen vakautta ja pitkäjänteisyyttä.

ALOITE 51 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Tasa-arvoa työelämään

Työelämä Suomessa on voimakkaasti eriytynyt sukupuolten mukaan, sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. Esimerkiksi hoiva- opetus ja sosiaalityö ovat lähes täysin naisten hallussa, kuljetus-, rakennus-, teollisuus- ja metalliala ovat puolestaan miesten käsissä. Naisten palkat ovat edelleen noin 80 prosenttia miesten palkoista, työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat koskettavat erityisesti naisia. Naiset käyttävät lähes kaikki vanhemmuudesta johtuvat vapaat, ja niistä aiheutuvat kustannukset kasaantuvat naisvaltaisten alojen työnantajille. Tämä on suuri syy siihen, että pätkä- ja silpputyöt kasaantuvat naisille. Työterveydessä ja työhyvinvoinnissa on suuria eroja naisten ja miesten välillä. Työuupumus ja masennus vaivaavat erityisesti naisia. Naiset puuttuvat lähes täysin johtajista, lasikatto on edelleen olemassa. Luettelo eriytymisestä on pitkä.

Valtikka esittää, että Vasemmistoliitto käyttää asiantuntemuksensa työelämäkysymyksissä työelämän sukupuolittuneiden käytäntöjen näkyväksi tekemiseksi ja purkamiseksi.

Vasemmistoliiton tulee edelleen ajaa aktiivisesti vanhemmuudesta aiheutuvien kulujen jakamista kaikkien työnantajien kesken. Lisäksi vanhempainvapaata pitää pidentää nykyisestä siten, että sen kesto on 18 kuukautta ja että siinä sovelletaan ns. 6+6+6 mallia, jossa yksi kolmasosa vapaasta on korvamerkitty toiselle vanhemmista. Siksi Vasemmistoliiton pitää ajaa tätä mallia voimakkaasti.

Vasemmistonaiset

Valtikka

ALOITE 52 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Naisten palkkatason korottaminen

Vasemmistoliiton puoluekokouksen tulee päättää, että Vasemmistoliitto toimii naisten palkkatason korottamiseksi.

Naisten euro on edelleen noin 80 senttiä ja joillakin aloilla jopa alle tämän. Palkkauksen on vastattava työn vaativuutta, ja tavoitteena tulee olla naisten ja miesten välinen palkkatasa-arvo.

Kuntien ja valtion on oltava edelläkävijöitä naisten palkkauksen edistämisessä.

HTY:n naisosasto ry.

Puoluehallitus esittää:

Aloitteet 51 ja 52

Työelämän sukupuolittuneisuus on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka huomioidaan poliittisessa tavoiteohjelmassa. Vasemmistoliitto tulee voimakkaasti ajamaan palkkatasa-arvoa, vanhemmuudesta aiheutuvien kulujen jakamista kaikkien työnantajien kesken sekä ns. 6+6+6 -mallia. Tavoiteohjelman mukaisesti keskitytään myös muihin työelämän ja muun yhteiskunnan sukupuolittuneisiin ongelmiin.

ALOITE 53

Poliittiset työntekijät määräaikaisiksi

Puolueen ja sen eduskuntaryhmän poliittiset työntekijät on jatkossa valittava määräaikaisiin työsuhteisiin puoluekokous- tai eduskuntaryhmän tapauksessa eduskuntavaalikaudeksi. Puoluekokous valitsee puoluesihteerin, puoluehallitus muut poliittiset työntekijät ja eduskuntaryhmä omat poliittiset työntekijänsä.

Perustelu: Poliittisten työntekijöiden tulee nauttia poliittista luottamusta.

Vasemmistolinkki

ALOITE 54

Puolueen piiri- ja kunnallisjärjestöjen työntekijät valitaan määräajaksi piirin vuosikokouksessa

Puolueen piiri- ja kunnallisjärjestöjen poliittiset työntekijät on valittava määräaikaisiin työsuhteisiin puoluekokous- tai eduskuntavaalikaudeksi. Samoin tulee menetellä keskustoimiston työntekijöiden kanssa.

Perustelu: Poliittisten työntekijöiden tulee nauttia alueidensa poliittista luottamusta. Samalla ehkäistään leipääntymistä ja mahdollistetaan uusien ideoiden ja toimintatapojen tuominen mukaan puoluetyöhön paikallistasolla.

TYÖTUVAS, Työn ja tutkimuksen vasemmistoyhdistys

Puoluehallitus esittää:

Aloitteet 53 ja 54

Aloitteissa esitetään puolueen ja eduskuntaryhmän poliittisten työntekijöiden sekä piiri- ja kunnallisjärjestöjen työntekijöiden määräaikaistamista puoluekokous- tai eduskuntakaudeksi

Työsopimuslain näkökulmasta puolueen työntekijöiden työsuhteiden määräaikaistamiselle tulisi olla perusteltu syy. Työsopimus voidaan tehdä olemaan voimassa toistaiseksi, irtisanomisenvaraisena (TSL 1:3.2). Tietyin rajoituksin sopimus voidaan tehdä myös määräaikaiseksi.

Määräaikaisten työsopimusten tekemistä on rajoitettu, ettei niitä käyttämällä kierrettäisi irtisanomissuojaa. Määräaikainen sopimus voidaan lain mukaan tehdä vain, jos määräaikaisuudelle on perusteltu syy. Jos määräaikainen sopimus on tehty ilman perusteltua syytä, sitä on lain mukaan pidettävä toistaiseksi tehtynä (TSL 1:3).

Puolueen ja eduskuntaryhmän poliittisten työntekijöiden työnä on valmistella poliittista materiaalia luottamuselimille puolueessa ja huolehtia luottamuselinten päätösten täytäntöönpanosta. Aloitteessa oleva ehdotus toimitsijoiden työn määräaikaisuudesta perustunee siihen ajatukseen, että tehtävät vertautuisivat ministereiden erityisavustajiin tai tehtäviin valtion ylimmässä virkamiesjohdossa.

Vasemmistoliiton toimitsijat eivät käytä julkista valtaa, eivätkä käytä itsenäistä päätösvaltaa puolueessa juoksevia asioita lukuun ottamatta, joten tehtävän luonteen perusteella toimitsijoiden työn määräaikaistamiselle ei ole työsopimuslain edellyttämää perusteltua syytä.

Mikäli puolueen talous oleellisesti heikkenee eduskuntavaaleissa kärsityn tappion vuoksi, puolueella työnantajana on käytössä työsopimuslain mahdollisuudet lomauttaa ja irtisanoa henkilöstöä taloudellis-tuotannollisilla irtisanomisperusteilla.

Tällä hetkellä puoluesihteeri on päällikköasemassa oleva sellainen henkilö puoluetoimistossa, jonka sääntöjen mukaan puoluekokous valitsee tehtävään määräajaksi, joka kestää nykyisten sääntöjen mukaan kolme vuotta (Vasemmistoliiton sääntöjen 14 §:n 5 kohta).

Puoluekokous voi tehdä päätöksiä ainoastaan puolueen oman henkilöstön työsuhteista. Puoluekokousaloite siltä osin kuin se koskee eduskuntaryhmää, piirijärjestöjä tai kunnallisjärjestöjä puuttuu toisen työnantajan autonomiseen päätöksentekovaltaan ja johtaa yhdistyslain näkökulmasta pätemättömään päätökseen. Eduskuntaryhmällä on omat kirjalliset sääntönsä ja niiden mukaan eduskuntaryhmä tekee omat päätöksensä niin henkilöstöpolitiikastaan kuin muistakin asioistaan.

Järkevä työnantajan henkilöstöpolitiikka perustuu siihen, että puolue rekrytoi asiantuntevaa henkilöstöä palvelukseensa ja pyrkii antamaan tälle henkilökunnalle hyvät työolosuhteet ja mahdollisuuksien mukaan jatkokouluttamaan henkilökuntaansa sekä pitämään huolta henkilökuntakuntansa työmotivaatiosta. Myös tässä suhteessa määräaikaisten työsuhteiden käyttäminen heikentää puolueen toimintakykyä. Aloitteissa ei myöskään oteta huomioon, että poliittisiin työtehtäviin valintaprosessi avoimine hakuineen, haastatteluineen ja valintoineen on 2 - 4 kuukauden prosessi. Myös perehdyttäminen on pitkäjänteistä ja määräaikaiset työsuhteet eivät mahdollista tätä.

Työsuhteiden määräaikaistaminen ja mahdollinen tästä syntyvä ketjuttaminen on paitsi vailla työsopimuslain edellyttämiä perusteita myös puolueen ajaman poliittisen linjauksen vastaista. Puolueen tavoitteena on vähentää määräaikaisia työsuhteita.

Puoluehallitus esittää edellä mainituilla perusteilla, ettei aloitteiden esityksiä hyväksytä.

VEROTUS

ALOITE 55 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Verotaskujen reijät ommeltava

Vasemmistoliiton tulee vaatia Suomessa työstä saatavien verorahojen tulouttaminen suomalaisen yhteiskunnan käytettäväksi. Harmaa talous sekä ulkomaalaisten yritysten avulla suoritetut veronkierrot on saatava kuriin.

Suomessa epätyypillisistä töistä ja toimeentulosta on tullut arkea. Yhä suurempi osa nuorista ja työikäisistä ei enää koe työpaikkaansa tai tulevaisuuttaan taloudellisesti turvatuksi.

Odotamme vasemmistoliiton puoluekokoukselta aktiivisia toimia sen puolustaessa suomalaista perusturvaa. Perusturvan tulee olla sellainen, että se kestää jokaisen ihmisen elämisen oikeuden ja oikeuden tulla kuulluksi tässä maassa. Työn tulee tukea hyvinvointia eikä jakaa ihmisiä eri kasteihin.

Vasemmistolaiset puolueet on saatava teoissaan arjen tasolle. Vasemmistoliiton tulee olla rohkeasti työväenluokan puolella, taistella epäoikeudenmukaisuutta vastaan ja kunnioittaa jokaista ihmistä.

Raision Vasemmistoliiton Kunnallisjärjestö ry

Puoluehallitus esittää:

Kaikkien työntekijöiden ja työnantajien tulee olla tasa-arvoisessa asemassa, työehtojen ja palkkojen laajamittainen polkeminen sekä verojen kiertäminen tulee saada pikaisesti kuriin.

Tavoiteohjelman mukaisesti työelämän epävarmuuden poistaminen, perusturvan korottaminen ja epäoikeudenmukaisuuden vastustaminen tulevat olemaan Vasemmistoliiton politiikan keskiössä.

ALOITE 56 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Eettinen ja ekologinen arvonlisäveroalennus

Vasemmistonuoret esittää, että Vasemmistoliitto ryhtyy ajamaan arvonlisäveron alennusoikeutta ekologisesti ja eettisesti tuotetuille kulutustavaroille, kuten Reilun kaupan tuotteille. Markkinamekanismin hyödyntäminen kulutustottumusten muokkaamisessa on tehokkain keino torjua epäeettisten tuotteiden polkumyyntiä. Pelkkä hyvä tahto ei ole riittävä kannuste kuluttaa eettisemmin ja ekologisemmin, mikäli tuotteiden hinta on merkittävästi "tavallisia" tuotteita korkeampi.

Vasemmistonuoret

Puoluehallitus esittää:

Vasemmistoliitto haluaa käyttää entistä vaikuttavammin eri arvonlisäveron tasoja luodakseen yhteiskuntaa eettisemmäksi ja ekologisemmaksi. Arvonlisäveron porrastaminen sosiaalisin ja ympäristöperustein kuuluu olennaisena osana tavoiteohjelman veropolitiikkaan.

ALOITE 57 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Pääomatulon verotus progressiiviseksi

Vasemmistoliiton tulisi toiminnoillaan edistää pääomatulon verotuksen muuttumista progressiiviseksi ja että osa tästä verotulosta tulisi siirtää kunnille.

Nurmijärven Vasemmistoliiton hallitus

Puoluehallitus esittää:

Pääoma- ja palkkatuloverotuksen erilainen kohtelu on ollut suurimpia verotuksen epäkohtia ja merkittävä tuloerojen kasvattaja. Tavoiteohjelman mukaisesti Vasemmistoliitto tulee vaatimaan pääomatulojen yhdistämistä osaksi palkkatuloverotusta. Vasemmistoliitto haluaa myös periä pääomatuloista keskimääräisen suomalaisen kunnallisveroprosentin suuruisen veron, jonka valtio tilittää tasaisesti kaikille kunnille

ELÄKE

ALOITE 58

Työ ja toimeentulo

Eläkeindeksi korjattava ja elinaikakerroin kumottava.

Työeläkelakien astuessa voimaan vuonna 1962 eläkeindeksi sidottiin palkkojen kehitykseen. Indeksisuojaa on sen jälkeen heikennetty moneen kertaan. N.s puoliväli-indeksi tuli voimaan vuonna 1977, taitettu indeksi vanhuuseläkkeisiin vuonna 1996 ja kaikkiin eläkkeisiin vuonna 2005. Näiden muutosten seurauksena eläkkeiden ostovoima on jäänyt yhä voimakkaammin jälkeen palkkojen ostovoiman kehityksestä. Kun palkkojen nousuksi mitattiin viime vuoden kolmannella neljänneksellä 5.1% työeläkkeisiin tehtiin tämän vuoden alussa vain 0,26%:n korotus.

Vuonna 2005 voimaan astuessaan eläkeuudistukseen sisällytettiin myös vielä työelämässä mukana olevien työntekijöiden tulevia eläkkeitä merkittävästi heikentävä elinaika kerroin. Tämä vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneiden alkavien eläkkeiden leikkaus heikentää heidän toimeentulomahdollisuuksiaan. Siksi se olisi kumottava poistamalla säännös eläkelainsäädännöstä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että puoluekokous päättäisi vaatia valtiovallalta toimenpiteitä. a) eläkeindeksin sitomiseksi ansiotulojen (palkkojen) kehitykseen ja ensimmäisenä askeleena n.s puoliväli-indeksin toteuttamista välittömästi ja b) nuorempien ikäluokkien tulevia (alkavia) eläkkeitä kohtuuttomasti leikkaavan elinaikakertoimen kumoamista.

Vasemmistoyhdistys Tuikku ry Turku

ALOITE 59

Eläkeindeksin tarkistus

Keskeiset eläkeläisjärjestöt ovat pitkään yhdessä esittäneet eläkeindeksin tarkistamista palkka- ja kuluttajahintaindeksin 50 - 50 suhteessa. Nykyinen 20 - 80 tarkistussuhde on johtanut eläkkeiden voimakkaaseen jälkeenjääneisyyteen suhteessa ansiotason kehitykseen, eikä turvaa eläkeläisten elintasoa. Vasemmistoliitto ei ole ottanut julkisesti kantaa eläkeläisjärjestöjen esitykseen siitä huolimatta, että kannattajakunnastamme huomattava osa on eläkeläisiä ja lähivuosina eläkkeelle siirtyviä.

Esitämme että puoluekokous käsittelee aloitteemme ja päättää asettaa lähiaikojen tavoitteeksi toteuttaa, yhdessä muiden eläkeläisten aseman parantamiseen pyrkivien tahojen kanssa, eläkeindeksin tarkistamisen palkka- ja kuluttajahintaindeksin 50 - 50 suhteessa.

Vaasan Vasemmisto ry

Puoluehallitus esittää:

Aloitteet 58 ja 59

Taitettu indeksi ja elinaikakerroin ovat työeläkelakiin sisäänrakennettuja menettelyjä, joilla hillitään eläkemenojen ja sen myötä työnantajien ja työntekijöiden eläkemaksujen nousua. Omalta osaltaan ne liittyvät keskeisesti ihmisten elinikäiseen tulonjakoon. Siksi niitä ei voi tarkastella vain eläkkeensaajien tai vain työntekijöiden ja/tai työnantajien näkökulmasta.

Sekä eläkeindekseihin että elinaikakertoimeen liittyy epäkohtia, joiden vuoksi Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on vaatinut niihin muutoksia.

Puoluehallitus pitää tärkeänä, että eläkeindeksejä kehitetään niin, että ne kohtelevat oikeudenmukaisesti sekä nykyisiä eläkeläisiä että tulevia työntekijöitä.

TERVEYS

ALOITE 60

Toimet harvinaisten sairauksien alalta

Euroopan Unionin Neuvosto on antanut suosituksen toimista harvinaisten sairauksien alalle. Harvinaiset sairaudet ovat erittäin monisyisiä sairauksia joiden esiintyvyys on alhainen. Erilaisia harvinaisia sairauksia arvioidaan nykyään olevan 5000-8000 ja niitä sairastaa 6-8 prosenttia väestöstä jossain elämänsä vaiheessa. Koska nämä ovat harvinaisia sairauksia on haasteina esimerkiksi oikean hoidon ja lääkkeiden saaminen. Väärä hoito voi johtaa esimerkiksi potilaan pahempaan vammautumiseen, pitkällisiin kuntoutuksiin ja hoitokierteisiin tai jopa kuolemaan.

Harvinaiset sairaudet edellyttävät alhaisen esiintyvyytensä, erityisluonteensa sekä niihin sairastuvien henkilöiden suuren kokonaismäärän vuoksi yhteisiin erityistoimiin perustuvaa kokonaisvaltaista toimintamallia, jotta huomattavaa sairastuvuutta tai vältettävissä olevaa ennenaikaista kuolleisuutta voitaisiin ehkäistä ja jotta sairastuneiden henkilöiden elämänlaatua ja sosioekonomisia mahdollisuuksia voitaisiin parantaa.

Osaamisverkostoista syntyvä yhteisön tason lisäarvo on erityisen suuri harvinaisten sairauksien kohdalla näiden sairaudentilojen harvinaisuuden vuoksi - harvinaisuus tarkoittaa sitä, että yksittäisessä maassa ei ole paljon potilaita eikä myöskään laajaa alan asiantuntemusta. Asiantuntemuksen kokoaminen Euroopan tasolla on näin ollen ensiarvoisen tärkeää, jotta harvinaisia sairauksia sairastaville voidaan varmistaa yhtäläinen mahdollisuus saada ajantasaista tietoa, asianmukainen ja hyvissä ajoin tehty diagnoosi ja korkealuokkaista hoitoa. On myös tärkeää määrittää osaamiskeskukset ja tehtävät, jotka näiden keskusten olisi täytettävä. Lisäksi katsotaan, että periaatteessa ja mahdollisuuksien mukaan asiantuntemuksen olisi siirryttävä paikasta toiseen eikä itse potilaiden.

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä ottamaan potilaat ja potilaiden edustajat mukaan poliittiseen päätöksentekoprosessiin ja edistämään potilasryhmien toimintaa.

Euroopan Union Neuvosto suosittelee että jäsenvaltiot vahvistavat harvinaisia sairauksia koskevia suunnitelmia tai strategioita ja panevat ne täytäntöön asianmukaisella tasolla tai tarkastelevat harvinaisia sairauksia koskevia toimenpiteitä muiden kansanterveysalan strategioiden yhteydessä, jotta voitaisiin varmistaa harvinaisia sairauksia sairastavien potilaiden mahdollisuus saada korkealuokkaista hoitoa, mukaan lukien diagnostiikka, hoitomuodot, sairaiden kuntoutus ja mahdollisuuksien mukaan tehokkaat harvinaislääkkeet; ja erityisesti laativat ja hyväksyvät mahdollisimman pian, vuoden 2013 loppuun mennessä suunnitelman tai strategian, jolla ohjataan ja organisoidaan keskeisiä harvinaisten sairauksien alaan kuuluvia toimia niiden terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmissä; sekä toteuttavat toimia, joilla nykyiset ja tulevat paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen tason aloitteet nivotaan osaksi niiden suunnitelmia tai strategioita kokonaisvaltaisen lähestymistavan aikaansaamiseksi. Lisäksi EU:n Neuvosto suosittelee mm että jäsenvaltiot määrittävät vuoden 2013 loppuun mennessä asianmukaiset osaamiskeskukset alueellaan ja harkitsevat tuen antamista tällaisten keskusten perustamiselle ja edistävät osaamiskeskusten osallistumista eurooppalaisiin osaamisverkostoihin ottaen huomioon niiden valtuutusta ja hyväksymistä koskevan kansallisen toimivallan ja säännöt.

Esitän että Vasemmistoliitto ottaa aktiivisen roolin tämän tärkeän asian edistämisessä niin että vuoden 2012 loppuun mennessä Suomella on suunnitelma ja strategia harvinaisten sairauksien osalta sekä määritettynä asianmukaiset osaamiskeskukset sekä tuki näiden keskusten perustamiselle sekä toiminnalle. Lisää tietoja tähän liittyen löytyy oheisista liitteistä.

Vesa Nopanen

Puoluehallitus esittää:

Kuten aloitteen tekijä toteaa, Euroopan unionin neuvosto on kesäkuussa 2009 antanut harvinaisia sairauksia koskevan suosituksensa, jonka tarkoituksena on harvinaisia sairauksia sairastavien aseman kohentaminen sekä asiantuntijoiden yhteydenpidon ja kansainvälisen yhteistyön parantaminen.

Suomessa harvinaissairauksia on keskimääräistä enemmän erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa johtuen maamme geneettisistä erityispiirteistä. Harvinaissairauksien osaaminen on Suomessa keskitetty yliopistosairaaloiden tehtäväksi. Suomessa on myös säädetty laki harvinaisiksi tai hoidoltaan vaativiksi nimettyjen sairauksien hoidon valtakunnallisesta keskittämisestä tiettyihin keskuksiin. Näiltä osin neuvoston suosituksia ja myös aloitteen tekijän toivomuksia on siis jo alettu panna täytäntöön.

Sosiaali- ja terveysministeriö on myös käynnistänyt harvinaissairauksien yhteistyöverkoston kokoamisen. Parhaillaan ministeriössä valmistellaan suunnitelmaa, jossa kartoitetaan yhteistyön tasot ja yhteistyökumppanit harvinaisten sairauksien alalla. Ministeriön tavoitteena on saada aikaan suunnitelma toukokuun 2010 loppuun mennessä. Strategiana on etsiä hyviä malleja ja käytäntöjä muista Euroopan unionin maista päällekkäisen työn vähentämiseksi ja luoda kansallinen sovellus.

Pyrkimys on luoda toimintaohjelmakokonaisuus, jonka sosiaali- ja terveysministeriö kokoaa yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Väestöliiton ja Fimean sekä potilaiden edustajien kanssa. Ohjelmakokonaisuus linjaa Euroopan unionin suosituksen toimeenpanon Suomessa.

Huolimatta em. toimista ei harvinaissairauksia sairastavien tilanne Suomessa ole riittävän hyvä. Erityisesti on ongelmia harvinaissairauksien uusien lääkkeiden saannissa erityiskorvattavuuden piiriin, mikä pahimmassa tapauksessa saattaa potilaat täysin kohtuuttomaan taloudelliseen tilanteeseen. Samoin erikoissairaanhoidossa eli käytännössä useimmissa sairaanhoitopiireissä ei useiden harvinaissairauksien hoitoon löydy riittävää osaamista ja muita voimavaroja.

Edellä esitetyin perustein puoluehallitus kannattaa aloitteessa esitettyä ja kehottaa puolueen terveyspolitiikan muotoilussa ja täytäntöönpanossa/ puolueelle laadittavassa terveyspoliittisessa ohjelmassa kiinnittämään erityistä huomiota harvinaissairauksia sairastavien potilaiden aseman parantamiseen.

ALOITE 61

Potilaiden oikeusturva

Pääosin hyvin toimivassa terveydenhuolto-järjestelmässämme on vakava puute. Joissain tapauksissa lääkärin, tai muun hoiva-alan ammattilaisen yksipuolinen näkemys ohjaa potilaan hoitoa ehdottomasti, potilaan toiveiden ja etujen vastaisesti. Kiistatapauksissa hoidettavan mahdollisuudet saada apua (toinen mielipide, hoitovirheen tutkinta jne.) ovat rajalliset. Potilasasiamiehen mahdollisuudet ovat hyvin rajalliset ja kaikki toimenpiteet (valitusten kirjoittaminen) verrattain hitaita tilanteessa, jossa nopea apu olisi välttämätöntä.

Potilasasiamies voi auttaa heikkojen valtuuksiensa rajoissa, mutta vähävaraisten mahdollisuudet viedä asioitaan eteenpäin muilla tavoin ovat heikot. Harvalla on varaa palkata lakiasiantoimistoa oikeuksiaan valvomaan. Tämä voi johtaa esimerkiksi siihen, että joissakin tapauksissa on vaikea saada tarvittavia tietoja (esim. potilastietoja) tutkintapyyntöä vastaan ja tällöin potilasasiamieskään ei voi muuta kuin avustaa valitusten tekemisessä. Suomalaiset eivät ole siis tällaisissa tapauksessa tasa-arvoisia.

Ehdotan että Vasemmistoliitto käynnistää keskustelun tarpeesta vahvistaa potilaiden oikeusturvaa. Keskustelun aikana tutkitaan mahdollisuuksia saada vähävaraisille potilaille lakiapua, esim. potilasasialakimies, joka voisi tarkastella kiistatapauksia puolueettomasti ja todeta onko perusteita epäillä laiminlyöntejä, väärinkäytöksiä, hoitovirheitä ja jopa rikoksia. Tarvittaessa potilasasialakimies voisi avustaa jatkotoimenpiteiden, kuten valitusten, tutkintapyyntöjen tai rikosilmoitusten valmistelussa.

Vesa Nopanen

Puoluehallitus esittää:

Aloitteen tekijä on oikeassa siinä, että potilaan asemaa on syytä parantaa ja vahvistaa. Terveydenhuolto ja erityisesti sairaanhoito on perinteisesti perustunut lääkärin ja myös hallintobyrokratian asiantuntijaharvainvaltaan, joka on helposti unohtanut perustellutkin toiveet, tarpeet ja jopa oikeudetkin.

Potilaan perusoikeus on saada korkeatasoista ja vaikuttavaa hoitoa ajoissa. Tämä ei kuitenkaan toteudu parhaiten jälkikäteen tapahtuvan virheiden ja syyllisten etsimistä lisäten, vaan hoidon laatua parantamalla. Potilaiden parantamiseksi on järkevämpää lisätä lääkäreiden ja hoitajien kuin juristien määrää terveydenhuollossa.

Potilaan ja hänen omaistensa mahdollisuus saattaa hoitovirheet tutkittaviksi on jo tällä hetkellä varsin hyvä eikä ole mitään näyttöä siitä, että juristiavun lisääminen pienituloisimmille potilaille lisäisi heidän oikeusturvaansa Valviran tai eduskunnanoikeusasiamiehen ratkaisujen yhteydessä. Potilasasiamiehen toimintaedellytyksiä sen sijaan tulisi lainsäädännöllä parantaa.

Puoluekokous toteaa, että puolueen terveyspoliittisten linjauksissa ja kannanotoissa pidetään potilaan oikeusturvan ja hoidon saatavuuden tärkeyttä esillä.

ALOITE 62

Vammaisten oikeudet

Vammaisilla henkilöillä on vammojen asteesta riippuen eriasteisia tarpeita käyttää erinäisiä tarvikkeita, kuten esimerkiksi henkilökohtaiseen hygieniaan liittyviä tuotteita. Tällaisten tarvikkeiden saamiseksi on olemassa tietynlaiset perusteet ja kunta on velvoitettu tarjoamaan niitä vammaisille tai vanhuksille .

Olemassa on kuitenkin erilaisia käytäntöjä jopa eri henkilöiden välillä kunnissa ja henkilö joka on tarvikkeet saanut yhtenä vuonna, ei välttämättä saa niitä seuraavana vuonna ellei hän osaa pitää oikeuksistaan kiinni.

Tässä suomalaiset joutuvat eriarvoisesti kohdelluksi riippuen kulloinkin päättävien henkilöiden mielivallasta ja siitä osaako henkilö niitä vaatia. Henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet menevät henkilöillä tarpeeseen ja mikäli heillä ei vähävaraisuudesta johtuen ole niitä itse mahdollisuus ostaa, seuraa siitä hyvinkin häpeällinen tilanne ja ei voida puhua tasapuolisesta elämästä kun omaa hygieniaa ei voida pitää kelvollisella tasolla.

Ehdotan Vasemmistoliitolle että he ottavat asian keskusteluun ja vaatimaan ohjeistukseen korjauksia niin ettei väärinkohteluita ilmenisi vaan tarvikkeet menisivät niitä tarvitseville. Kyseessä on ihmisten perusoikeus tasa-arvoiseen elämään eikä kuntien tulisi evätä niitä säästötoimien takia.

Vesa Nopanen

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa esitetään, että Vasemmistoliitto vaatii korjauksia vammaisille jaettavien ilmaistarvikkeiden jakeluun.

Aivan kuten aloitteessa todetaan, vammaisille henkilöille ilmaiseksi jaettavien ilmaistarvikkeiden jakelukäytännöt vaihtelevat kunnittain. Viime aikoina on ollut nähtävissä säästösyistä tapahtuvaa jakelun tiukentamista.

Puoluehallitus esittää, että puolue edellyttää vammaisten tasa-arvoista kohtelua kunnissa hygieniatarvikkeiden jakelussa. Puolue toimii aktiivisesti kunnissa, jotta hygieniatarvikkeiden jakelu toimii ja oikeudesta hygieniatarvikkeisiin myös tiedotetaan avoimesti.

KOULUTUS

ALOITE 63 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Alueellisen korkeakoulutuksen kehittäminen

Vasemmistoliiton Kajaanin kunnallisjärjestö esittää puoluekokoukselle, että Vasemmistoliitto luo selkeän oma ohjelmansa alueellisen korkeakoulutuksen kehittämiselle ja parantamiselle. Alueellisen korkeakouluverkon on katettava koko maa.

Korkeakouluohjelman avulla Vasemmistoliitto loisi selkeät vaatimukset ja tavoitteet alueellisen korkeakoulutusjärjestelmän kehittämiselle, niin että se palvelisi myös jatkossa koko maata. Esimerkiksi Oulun yliopiston filiaalina toimiva Kajaanin opettajankoulutuslaitos (KOKY) on tällä hetkellä lakkautusuhan alla.

Satavuotias KOKY on ollut pitkään Itä- ja Pohjois-Suomen korkeakoululaitoksen keskeisenä kivijalkana. Sen ohella, että sieltä on valmistunut tuhansittain ammattitaitoisia opettajia alueen kouluihin, on KOKY:ssa toteutettu arvokasta ja koko Suomen tiede-elämää palvelevaa kasvatustieteellistä tutkimusta.

Vasemmistoliiton Kajaanin kunnallisjärjestön mukaan koko maan tasapuolisesta kehittämisestä on huolehdittava. Tämä edellyttää sitä, että myös ylipisto- ja korkeakoulutasoista koulutusta on oltava saatavilla kaikkialla Suomessa. Esimerkiksi Kainuusta on vuoden 2005 jälkeen lakkautettu viidennes alueen korkeakoulutuksen aloituspaikoista. Jos KOKY lakkautetaan, nousee tämä luku 35 prosenttiin.

Vasemmistoliiton Kajaanin kunnallisjärjestö

Puoluehallitus esittää:

Korkeatasoinen ja tasa-arvoinen koulutus on suomalaisen hyvinvoinnin perusta. Oleellinen osa koulutuksellista tasa-arvoa on koulutuspaikkojen jakautuminen koko maahan. Korkeakoulupaikat ovat myös toimivaa aluepolitiikkaa, niiden merkitys koko maan hyvinvoinnin kannalta on keskeinen.

Seuraavalla puoluekokouskaudella valmistellaan koulutuspoliittinen ohjelma, jonka tärkeänä osana on alueellisen korkeakoulutuksen kehittäminen ja parantaminen.

ALOITE 64 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Taloustiedon opetuksen lisääminen kouluissa

 

Kemin Aikamme Naisten esittävät puoluekokoukselle, että Vasemmistoliitto ottaa erääksi tavoitteekseen taloustiedon opetuksen lisäämistä perus- ja ammattikouluissa sekä lukioissa. Taloustiedon opetuksessa tulee huomioida nuorten valistaminen lainojen ottamisen riskeistä, suunnitelmallisesta rahankäytöstä ja hoitamattomien talousasioiden vaikutuksesta myöhempään elämään. Taloustiedon opetus kouluissa on tärkeä köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn muoto.

Kemin Aikamme Naiset

Puoluehallitus esittää:

Nuorten oman talouden hallinnan vaikeuksista on tullut yhä suurempi ongelma, jota on pahennettu erilaisilla pikavippi -palveluilla ja yhä uusilla mahdollisuuksilla saada helposti lainaa. Tavoiteohjelman mukaisesti on tärkeää lisätä koulujen yhteiskuntaopin määrää. Yhteiskuntaopin opetuksen on vastattava nykyajan haasteisiin ja sen oleellisena osana on pidettävä oman talouden hallintaa.

ALOITE 65 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Opintotukikuukausikiintiöiden poistaminen

Esitän, että Vasemmistoliitto vaatisi opintotukikuukausi-kiintiöiden poistamista tai vähintäänkin joustoa Kelan säädöksiin tältä osin. Tällä hetkellä korkeakouluopintoihin voi opintojen viivästymisen vuoksi anoa Kelalta opintotuen kiintiökuukausien täytyttyä 10 lisäkuukautta, mutta päteväksi opintojen viivästymissyyksi katsotaan kelpaavan vain "lähiomaisen kuolema tai vakava sairaus". Esimerkiksi osallistuminen kunnallisiin luottamustehtäviin, tutkinnon suorittaminen osittain ulkomailla (joitakin kurssi-päällekäisyyksiä jne.) tai kurssitarjonnan puutteet oppilaitoksessa EIVÄT siis Kelan mukaan nykyisin ole päteviä syitä opintojen viivästymiselle. Tällainen käytäntö johtaa siihen, että opiskelijat kuormittavat enenevässä määrin muuta perusturvajärjestelmää, myös kuntien toimeentulotukijärjestelmää.

Heidi Komulainen

Puoluehallitus esittää:

Opiskelijoiden rankaiseminen ja pakottaminen johtaa huonoon lopputulokseen. Opintoja nopeutetaan kestävimmällä tavalla turvaamalla opiskeluaikainen toimeentulo ja poistamalla suorituspaineita ja -pakkoja. Tavoiteohjelmassa lähdetään opintorahan merkittävästä korottamisesta ja yhtenäistämisestä osana perusturvan kehittämistä.

ALOITE 66

Puoluetoimintakoulutusta

Vasemmistoliiton tulisi järjestää jäsenilleen ja erityisesti uusille jäsenille koulutustilaisuuksia, joissa käsitellään vaikuttamista puolueessa, puolueen kautta ja puolueen rakenteita, jotta puolueen jäsenet olisivat tietoisia omista toimintamahdollisuuksista puolueen piirissä. Lisäksi koulutustilaisuudet tai kurssit voivat toimia puolueen keskushallinnon ja jäsenistön välisenä vuorovaikutuskanavana ja toimintaideahautomoina. Kurssit olisivat hyvä keino saada puolueen jäsenet innostumaan aktiivisesti toimimaan puolueessa ja tutustumaan toisiinsa. Vasemmistonuoret ovat järjestäneet Opi perusasiat -kursseja, jotka ovat toimineet hyvin ja integroineet ihmisiä järjestön toimintaan. Kursseja voi toteuttaa valtakunnallisina ja piiritasolla.

Mansen Punavihreät ry.

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa esitetään, että Vasemmistoliiton tulisi järjestää jäsenilleen ja erityisesti uusille jäsenille koulutustilaisuuksia. Aloite on kannatettava.

Puoluehallitus esittää, että puolue jatkaa jäsenille kohdennettua Uusi Ote -koulutuksen järjestämistä yhteistyössä KSL:n kanssa. Koulutuksessa otetaan huomioon tulevaisuudessa myös aloitteessa mainittu uusien jäsenten koulutuksen järjestäminen. Puolueessa kehitetään myös verkkokoulutusta ottaen huomioon keväällä saadut kokemukset sosiaalisen median verkkokoulutuksesta.

ALOITE 67

Vasemmistoliiton koulutuspoliittinen ohjelma on päivitettävä

Tuleva Vasemmisto ry. ehdottaa, että Vasemmistoliiton vuonna 2007 valmistunut koulutuspoliittinen periaateohjelma otetaan uudelleen käsittelyyn.

Vuoden 2007 ohjelma tavoitti paikoitellen hyvin koulutukseen ja kasvatukseen kohdistuvia paineita ja osa sen linjauksista sekä tavoitteista on edelleen varsin päteviä. Koulutuspoliittinen tilanne on kuitenkin muuttunut merkittävästi muutamassa vuodessa kaikilla koulutuksen tasoilla.

Yliopistoista on uuden yliopistolain myötä tehty julkisoikeudellisia laitoksia. Elinkeinoelämän ja kokoomuslaisen opetusministerin johdolla ajetaan kovaa vauhtia eteenpäin laajaa korkeakoulujärjestelmän rakennemuutosta kansallisen innovaatiostrategian nimissä. Yliopistomuutos on kriisiyttänyt yliopistot monella tapaa ja tulevaisuus näyttäytyy hyvin epävarmana. Avoimena on myös ammattikorkeakoulujen asema kyseisessä yhtälössä.

Puheet koulutusviennistä ja opintomaksuista ovat ilmentymiä pyrkimyksistä yritysmuotoistaa koko koulutusjärjestelmä ja sen sisällöt - varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Edes kaikille avoin peruskoulu, vasemmiston eräs keskeisimmistä saavutuksista, ei näytä olevan turvassa. Myös toisen asteen koulutus on muutoksessa.

Oikeistohallituksen toimilla ei kyetä ratkaisemaan pahenevaa nuorisotyöttömyyttä, saati kouluväkivallan syitä. Pakkoyrittäjyyden ja nuorten toisiaan vastaan kilpailuttamisen sijaan vasemmistolainen koulutuspolitiikka rakentuu siten, että se korostaa nuorten itsenäisyyttä tulevaisuuden työvoimana.

Samoin vasemmistolainen näkökulma elinikäiseen oppimiseen ei pelkisty vain tarvittavien työkykyjen itse kustannettuun päivittämiseen vaan tarjoaa laajemman näkökulman jokaisen yksilölliseen kehitykseen. Työ ei ole opiskelun vastakohta: työttömyyden sijaan yhteiskunnan on resursoitava mahdollisuus opiskeluun.

Kouluihin on palautettava laajemmat mahdollisuudet kouludemokratian toteutumiselle. Ja elinvoimainen vasemmistolainen kasvatusajattelu on suhteuttava tietoyhteiskunnan kehitykseen.

On nopean vasemmistoliittolaisen tilanneanalyysin paikka. On määriteltävä vasemmistolainen koulutuspoliittinen ohjelma 2010-luvulle, joka tarjoaa vaihtoehdon edellä kuvatuille oikeistolaisille kehityskuluille.

Tuleva Vasemmisto ry. ehdottaa, että puoluekokous päättää työryhmän asettamisesta uuden koulutuspoliittisen periaateohjelman laatimiseksi vuoden 2010 aikana.

Tuleva Vasemmisto ry.

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa esitetään koulutuspoliittisen periaateohjelman laatimista vuoden 2010 aikana sekä tätä valmistelevan työryhmän asettamista puoluekokouksessa.

Aloitteessa on nostettu koulutuspolitiikan kannalta merkittäviä asioita esiin. Huoli koulutuspolitiikan tulevaisuudesta on aito. Parhaillaan valmistellaan muun muassa peruskouluun merkittäviä muutoksia ja koko yliopistojärjestelmä on suuressa murroksessa.

Ennen huhtikuun eduskuntavaaleja 2011 on tärkeää päivittää keskeiset koulutuspoliittiset linjaukset huomioiden puoluekokouksen poliittisessa tavoiteohjelmassa tekemät linjaukset.

Puoluehallitus esittää, että uusi puoluehallitus nimeää työryhmän valmistelemaan puolueen koulutuspoliittisia linjauksia.

PALVELUT

ALOITE 68

Kotiapu

Kemin Aikamme Naiset esittävät aloitteenaan puoluekokoukselle, että Vasemmistoliitto ottaa ohjelmaansa kotiavun saattamisen takaisin kuntapalveluihin lapsiperheiden arkea helpottamaan. Vaikeissa elämäntilanteissa olevien perheiden on saatava apua arkipäivän toimissa. Perheiden avopalvelun tuntuva lisääminen on ennaltaehkäisevää työtä parhaimmillaan ja vähentää tai ehkäisee huostaanottojen määrää. Palvelu on tärkeää saattaa kaikkien lapsiperheiden ulottuviin, lastensuojelun palveluna se on yleensä jo korjaavaa toimintaa.

Kemin Aikamme naiset

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa esitetään kunnallista kotiapua lapsiperheiden tueksi.

Lapsiperheiden kotiapua on vähennetty. Kotona saatava apu toimii kuitenkin kiistatta ennalta ehkäisevänä tukena. Kotiavun järjestäminen on kuntien vastuulla.

Puoluehallitus esittää, että Vasemmistoliiton valtuutetut toimivat aktiivisesti kunnissa lapsiperheiden kotiavun puolesta muun muassa tekemällä asiasta valtuusto- ja talousarvioaloitteita.

ALOITE 69

Vanhuslain säätäminen ja vanhusasiamiehen viran perustaminen

Vanhustenhoidon alennustilasta on Suomessa jo riittävästi todisteita, eikä tilanne korjaudu ilman uutta lainsäädäntöä.

Esitämme, että Vasemmistoliitto ajaa sellaisen vanhuslain säätämistä, joka takaa subjektiivisen oikeuden valita joko kotihoito tai laitoshoito siinä elämänvaiheessa, kun itsenäinen asuminen ilman hoito- ja hoivapalveluja ei enää ole mahdollista. Tällä hetkellä esimerkiksi 90 vuoden ikä ei riitä perusteeksi hoivapalvelujen saantiin.

Esitämme myös erityisen vanhusasiamiehen viran perustamista Suomeen.

Vasemmistoliiton Savonlinnan Kunnallisjärjestö ry

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa esitetään vanhuksille subjektiivista oikeutta kotihoitoon tai laitoshoitoon sekä vanhusasiamiehen viran perustamista.

Vanhusten itsemääräämisoikeus on turvattava. Hoidon ja hoivan on vastattava vanhusten tarpeisiin. Rinnakkain on kehitettävä kotihoitoa, uudentyyppisiä yhteisasumisen muotoja, vanhainkoti- ja pitkäaikaishoivaa ja -hoitoa sen tyyppisesti kuin Vasemmistoliiton vanhuspalvelualoitteessa on esitetty.

Puoluehallitus esittää, että jokaisella vanhuksella tule olla lakisääteinen oikeus tarvitessaan saada hoitoa ja hoivaa.

Puoluehallitus on vanhusasiamiehen viran perustamisen kannalla.

ALOITE 70

Kirjastoista tiedonjakelukeskuksia

Vasemmistoliiton tulee ruotsalaisen sisarpuolueensa tapaan vaatia kirjastojen muuttamista tiedostonjakokeskuksiksi. Jo nyt kirjastoista lainattavat kirjat, musiikin ja elokuvat voi halutessaan varmuuskopioida itselleen, joten kirjastojen tulisi kehittää palvelujaan ja tarjota suoraan mahdollisuus lainaamiseen tiedostoja lataamalla. Kirjastojen digitointi olisi kulttuurisesti arvokas projekti ja pitäisi halutut kirjat, levyt ja elokuvat aina ihmisten saatavilla.

Mansen Punavihreät ry.

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa esitetään kirjastojen kehittämistä tiedonjakelukeskuksina.

Aloitteessa mainittuja asioita on toteutettu monissa kirjastoissa, kuten aloitteessa todetaan. Kirjastojen kehittäminen on erityisesti kuntien vastuulla. Kunnissa on turvattava kirjastojen määrärahat ja maksuton kirjastojen käyttöoikeus myös vaikeutuvassa kuntatalouden tilanteessa.

Puoluehallitus kehottaa puolueen valtuutettuja toimimaan aktiivisesti kunnissa kirjastojen kehittämiseksi monipuolisiksi tiedonjaon kanaviksi.

ALUE- JA KUNTAPOLITIIKKA

ALOITE 71

Maaseudun elävöittäminen ja Suomen omavaraisuusasteen lisääminen ruoan tuotannossa

Vasemmistoliiton ohjelmassa on agenda siihen kuinka tiivistä kaupunkiasumista tulisi suosia ja yksityisautoilua vähennettävä. Lisäksi vaaditaan ruuhkamaksujen tai tietullien käyttöönottoa kaupunkialueille. Tämä linja tulee aiheuttamaan sen että haja-asutusalueilla asuminen tehdään entistä hankalammaksi ja lisätään vastakkainasettelua maaseudun ja kaupunkilaisten välillä.

Suomen omavaraisuusaste oman ravinnon tuottamisessa vähenee jatkuvasti kun tiloja toisensa jälkeen lopetetaan. Suomi on väkimäärään nähden laaja maa eikä joukkoliikennettä ole mahdollista tuoda jokaiseen pitäjään ja esim. pääkaupunkiseudun työssäkäyntimatka saattaa olla jopa 100 km jolloin esim. tietullit pääkaupunkiseudulla tulisivat lisäämään entisestään työssäkäyntimatkustamisen kustannuksia.

Onko Suomen ja Vasemmiston etu eriyttää maaseutu ja kaupunkilaiset toisestaan aiheuttaen eriarvoisuutta ihmisten välillä?

Ehdotan Vasemmistoliitolle että ohjelmaan otetaan mukaan maaseudun elävöittäminen ja Suomen omavaraisuusasteen lisääminen ruoan tuotannossa. Vastakkainasettelu maaseudun ja kaupungin välillä tulisi lopettaa ja kehittää dialogia jossa molempia osapuolia huomioitaisiin. Lisäksi ruuhkamaksujen ja tietullien puoltaminen lopetetaan ja sen sijaan keskitytään kaupungeissa riittävien liityntäpysäköintien ja joukkoliikenteen kehittämiseen joiden myötä annetaan realistinen mahdollisuus kaupungin ulkopuolelta tuleville käyttää kaupunkialueella joukkoliikennettä oman auton sijaan.

Vesa Nopanen

Puoluehallitus esittää:

Tiiviit kaupungit ja taajamat sekä joukkoliikenne nähdään yhtenä merkittävänä välineenä torjua ilmastonmuutosta ja vähentää muitakin ympäristöhaittoja. Joukkoliikenteen suosimiseksi on suurimmissa kaupungeissa harkittu ruuhkamaksujen ja tietullien käyttöönottoa. Niiden käyttöönotto edellyttää mm. riittäviä liityntäpysäköintialueita ja tehokasta joukkoliikennettä.

Näitä ei voi pitää maaseudun ja kaupunkien vastakkainasetteluna tai haja-asutusalueilla asumisen hankaloittamisena.

Suomessa kuten monissa muissakin maissa maa- ja metsätalous on kokenut huikean rakennemuutoksen, joka edelleen jatkuu. Muutosta kuvaa hyvin se, että v. 1967 Suomessa oli 267 000 toimivaa maatilaa, joista valtaosa pieniä ja elinkelvottomia. Tiloja oli 40 vuotta myöhemmin vajaat 67 000, mutta tilakoko moninkertainen ja tuotanto huomattavasti suurempi. Tilojen lukumäärä ei ole niinkään vaikuttanut tuotantoon. Suurimmat muutokset on aiheuttanut tuotantosuuntien vaihdokset, kuluttajien kysynnän muutokset, viennin muutokset ja lisääntynyt elintarvikkeiden ja raaka-aineiden tuonti.

Myllerryksestä huolimatta omavaraisuusaste on pysynyt vähintään kohtuullisella tasolla. Mutta maatalous yksin ei riitä maaseudun elävöittämiseksi ja elinkelpoisena pitämiseksi, siihen tarvitaan muun muassa aktiivista elinkeinopolitiikkaa, yhteistyötä keskuskuntien/-kaupunkien kanssa sekä palvelujen ja työpaikkojen turvaamista asutuksen säilyttämiseksi. Nämä ovat maaseudun suuri haaste.

Valtakunnallisena puolueena Vasemmistoliitolla on toimintaa kaupungeissa ja maaseutukunnissa. Järjestötoiminnan lisäksi puolue on mukana kunnallispolitiikassa ja maakunnallisessa toiminnassa. Paikallisen ja alueellisen päätöksenteon kautta puolueen edustajat edistävät maaseudun kehittämistä niin kunnallisella kuin maakunnallisellakin tasolla. Puolue on kiinnittänyt huomiota aluepolitiikkaan ja maaseudun elävänä pysymiseen myös eduskunnassa.

Puoluehallitus esittää, että puolue jatkaa aktiivista maaseutua elävöittävän politiikan tekemistä niin kunta-, maakunta- ja eduskuntatasollakin.

ALOITE 72 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Lähidemokratian vahvistaminen

Vasemmistonuoret esittää, että Vasemmistoliiton puoluekokous velvoittaa valittavan puoluejohdon kehittämään puolueelle mallin lähidemokratian vahvistamiseksi. Vasemmistonuoret on huolestunut kunnallisen päätösvallan liukumisesta virkamiehille pois poliittisilta päättäjiltä. Kehityksen kääntämiseksi tarvitaan uskottava malli kunnallisen poliittisen päätöksenteon vahvistamisesta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä.

Vasemmistonuoret

Puoluehallitus esittää:

Suomalaista kunnallista päätöksentekoa ei kaikilta osin voida pitää toimivana lähidemokratiana. Liikelaitokset, osakeyhtiöt, kuntayhtymät, taloudellisen liikkumavaran puute ja joskus liian suuri kuntakoko ovat johtaneet päätöksenteon karkaamiseen kauas ihmisistä.

Puoluehallitus perustaa työryhmän valmistelemaan luonnollisiin palvelu- ja työssäkäyntialueisiin perustuvaa hallintomallia. Tavoitteena on lisätä demokratiaa ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa.

ALOITE 73

Kaksoiskuntalaisuus

Ehdotamme puoluekokoukselle Vasemmistoliiton selvitystä mahdollisuudesta kansalaisten kaksoiskuntalaisuudesta.

Varsinkin teollisuuspaikkakunnat 1960 ja 70-luvulla palkkasivat ja "värväsivät" työntekijöitä tehtaisiinsa ympäristökunnista. Nyt nämä suuret ikäluokat ovat eläköitymässä. Nämä ikäluokat omistavat asuntoja sekä työssäkäynti paikkakunnalla että vapaa-ajanasuntoja toisella paikkakunnalla. Vapaa-ajanasunnot ovat yleisesti rakennettu ympärivuotiseen käyttöön.

Kuntalaisten viihtyvyyden ja turvallisuuden luomiseksi kaksoiskuntalaisuus toisi mahdolliseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut molemmille asuinpaikkakunnille mutkattomiksi.

Sekä myös sellaiset kunnalliset palvelut on taattava, jotka edellyttävät paikkakunnalla asumista.

Kaksoiskuntalaisuus on mahdollistettava myös toisinpäin toimivaksi. Esim. toiselle paikkakunnalle

työllistyneet voisivat ottaa vanhempansa luokseen asumaan kodinomaiseen hoitoon, vaihtamatta olemassa olevaa henkikirjoituskuntaansa.

Pietarsaaren seudun Vasemmisto ry.

Puoluehallitus esittää:

Kaksoiskuntalaisuudesta on jonkin verran käyty julkista keskustelua, mutta itse asia on avoinna. Se johtunee siitä, että kaksoiskuntalaisuuteen liittyy hyvinkin ongelmallisia juridisia ja taloudellisia puolia. Kotikuntalaissa on selkeät perusteet sille, miten kotikunta ratkaistaan.

Toisen kunnan jäsenyyden määräytyminen on ongelmallinen. Linjauksia on tehtävä muun muassa toisen kunnan jäsenyyden määräytymiseen. On arvioitava, että pidetäänkö perusteena kiinteistön tai maan omistusta, ja jos kriteerinä on omistus, syntyykö sen seurauksena uusi etuoikeutettujen ryhmä. Verotuksen perustelut on määriteltävä. Palvelujen käyttöoikeus "kakkoskunnassa" on linjattava. Myös äänioikeus ja vaalikelpoisuus suhteessa molempiin kuntiin on ratkaistava. Kysymyksiä on lukuisia eivätkä ne ole helppoja.

Puoluehallitus esittää, että uusi puoluehallitus laittaa aloitteen jatkovalmisteluun ja sen jälkeen päättää, lähdetäänkö kaksoiskuntalaisuutta viemään eteenpäin. Puoluehallitus esittää, että asiaa pohditaan luonnollisiin palvelu- ja työssäkäyntialueisiin perustuvaa hallintomallia valmistelevassa työryhmässä.

TURVALLISUUSPOLITIIKKA

ALOITE 74 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Nato

N.s Paasikivi-Kekkosen ulko- ja turvallisuuspoliittista peruslinjaa toteuttamalla on maamme useampien muiden Euroopan valtioiden tavoin voinut elää yli 65 vuoden pituisen rauhanjakson. Sotilasliitto Naton toiminta ja laajentumispolitiikka ovat kuitenkin luomassa uhkia turvallisuuden järkkymiselle. Myös Euroopan Unionin eräät kehityspiirteet ovat vaikuttamassa samaan suuntaan. Maamme hallitus on monella tavalla ollut sitomassa maatamme Naton sotilaallisiin toimiin. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että puoluekokous vahvistaa Vasemmistoliiton kielteisen kannan maamme Nato-jäsenyydelle, mikä edellyttää Suomen pysyvän edelleen sotilaallisesti liittoutumattomana ja irtautumista kaikista yhteissuhteista Naton

kanssa.

Vasemmistoyhdistys Tuikku ry Turku.

Puoluehallitus esittää:

Suomen on pysyttävä jatkossakin sotilaallisesti liittoutumattomana ja pyrittävä vahvistamaan YK:n roolia kansainvälisessä yhteistyössä. Maailmassa tarvitaan jatkossakin sotilaallisesti liittoutumattomia rauharakentajia, jotka eivät toimi minkään suurvallan politiikan takuumiehinä. Suomelle tällainen rooli on luonteva, ja sitä on varjeltava ja vahvistettava. Vasemmistoliitto ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä.

ALOITE 75 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Siirtyminen vapaaehtoiseen ase- ja siviilipalvelusjärjestelmään

Vasemmistonuoret esittää, että Vasemmistoliitto vaatii asevelvollisuusjärjestelmän lakkauttamista ja siirtymistä vapaaehtoiseen ase- ja siviilipalvelusjärjestelmään.

Vasemmistonuoret

Puoluehallitus esittää:

Vasemmistoliitto tutkii nykyisen maanpuolustusjärjestelmän korvaavia malleja, jotka ottavat huomioon uhkakuvien muutoksen, turvaavat itsenäisen puolustuksen, säästävät inhimillisiä voimavaroja, yhdistävät vapaaehtoisuuden ja uskottavan puolustuskyvyn, ovat sukupuolineutraaleja ja poistavat aseistakieltäytymisen ongelman ja joiden ensisijaisena tehtävänä on kotimaan puolustaminen sekä joiden rinnalla, mutta luonteeltaan itsenäisinä, tutkitaan erilaisiin siviilikriiseihin varautumisen malleja.

MUUT

ALOITE 76

Kansanedustajakausien rajaaminen

Esitän, että Vasemmistoliitto ryhtyy ajamaan kansanedustajakausien rajaamista. Katson, että kansanedustajan oikeus toimia edustajana tulisi rajata kahteen vaalikauteen. Uudistus lisäisi demokratiaa ja vähentäisi vallan keskittymistä samoille ihmisille. Lisäksi uudistus vähentäisi politiikan henkilöitymistä ja saattaisi lisätä vaalikeskustelun keskittymistä politiikan sisältöihin. Kaksi kautta istuneet kansanedustajat voisivat antaa tilaa uusille henkilöille ja heidän siirtymisensä takaisin puolueiden taustavoimiin haastaisi kansalaisia harkitsemaan vaaleissa nykyistä tarkemmin, keitä he tahtovat valtakunnallisella tasolla edustamaan itseään eduskuntaan. Ehdotettu uudistus kannustaisi parhaimmillaan myös vähemmän aikaa poliittisessa toiminnassa mukana olleita asettumaan vaaleissa ehdolle.

Heidi Komulainen

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa esitetään kansanedustajakausien rajaamista kahteen perustellen, että

uudistus lisäisi demokratiaa ja vähentäisi vallan keskittymistä samoille ihmisille, vähentäisi politiikan henkilöitymistä ja saattaisi lisätä vaalikeskustelun keskittymistä politiikan sisältöihin sekä kannustaisi parhaimmillaan myös vähemmän aikaa poliittisessa toiminnassa mukana olleita asettumaan vaaleissa ehdolle.

Kansanedustajana toimimisen rajoittaminen kahteen kauteen vaatisi perustuslain ja vaalilain muuttamista.

Kansanedustajien toimikausien rajoittaminen kahteen kauteen lisäisi politiikan muiden ammattilaisten kuin kansanedustajien roolia poliittisessa päätöksenteossa sekä puolueessa. Valmistelevien virkamiesten ja hallituksen valta saattaisi kasvaa, jos vastapainona ei ole kokeneita kansanedustajia.

Nykyinen vaalijärjestelmä on henkilövaalijärjestelmä, jossa puolueiden perusjärjestöt tai tietty määrä puolueen henkilöjäseniä voi asettaa ehdokkaan. Parhaiten henkilöitymistä torjuttaisiin muuttamalla kansanedustajien valinta listavaaliksi, jossa puolueen jäsenet valitsevat ehdokaslistan ja tosiasiassa tulevat kansanedustajat. Tämä vaikuttaisi politiikan henkilöitymiseen. Listavaalilla ei ole Suomessa kannatusta.

Nykyinen vaalijärjestelmä turvaa puolueen jäsenille mahdollisuuden ehdokkaiden vaihtamiseen ja tilan antamisen uusille yrittäjille. Kansanedustajan valinnassa painottuvat muun muassa ehdokkaan tunnettuisuus äänestäjien keskuudessa, vaalikampanjan onnistuminen ja kilpailutilanne sekä puolueen kannatus.

Ehdokkaiden listalle pääseminen ei ole kansanedustajaksi valitsemisen kannalta suuri este, mutta tehokkaan ja kalliin vaalikampanjan käyminen vaatii varoja ja osaavan tukiryhmän. Puolueella ei ole tällä hetkellä riittävästi voimavaroja, jotta uusien ehdokkaiden kampanjoita voitaisiin rahoittaa riittävästi. Vasemmistoliitto on ajanut kampanjakattoa, joka tukisi uusien yrittäjien pääsyä eduskuntaan ja vähentäisi omalta osaltaan politiikan henkilöitymistä suurella rahalla käytävien kampanjoiden jäädessä historiaan.

Puoluehallitus esittää, että kansaedustajien kausia ei rajata.

ALOITE 77 - Poliittinen tavoiteohjelma -valiokunta

Pankkijärjestelmän kansallistaminen tai pankkien rahanluontioikeuden poistaminen

Vasemmistonuoret esittää, että Vasemmistoliiton tulee ryhtyä vaatimaan pankkien rahanluontioikeuden poistamista tai ainakin pankkijärjestelmän kansallistamista. Pankkien järjestelmässä. Se poistaisi maanisen pyrkimyksen talouskasvuun, kun välttämättömän vaihdon välineen, rahan, olemassaolo ei enää riipu siitä, että otetaan jatkuvasti enemmän ja enemmän velkaa. Pankkijärjestelmän kansallistaminen säilyttäisi nykyisen kapitalistisen velkavetoisen talousjärjestelmän ennallaan, mutta sen edut suunnattaisiin kansalle yksityisten voittojen sijaan.

Vasemmistonuoret

Puoluehallitus esittää:

Koska pankeille on annettu merkittäviä erioikeuksia, kuten "uuden rahan luominen", ja koska pankkitoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on niin suuri, on perusteltua vaatia pankeilta paljon nykyistä enemmän. Vasemmistoliitto kehittää edelleen esitystä valtion omistamasta kansanpankista, joka ei toimi liikepankkien logiikalla.

ALOITE 78

KU:n toimitus

Esitän, että Vasemmistoliitto siirtää lehtensä julkaisun sen vankimmalle kannatusalueelle, kuten Keskusta teki 90-luvulla. Vasemmistoliiton vankinta kannatusaluetta on Pohjois-Suomi.

Tämä toimenpide takaa huomattavat kustannussäästöt, jos KU:n verkkolehden ja ViikkoLehden toimituskuntaa osittain olisi Oulussa, osa Helsingissä ja muissa toimituksissa, kuten Jyväskylä, Pori ja Turku. Säästöjä tulisi sekä hallinto-, että toimitilakuluissa. Lisäksi säästöjä syntyy kun Viikkolehden painatus siirretään taloudellisesti edullisemmalle kustannusalueelle toteutettavaksi. Ainut poikkeama olisi, että Helsingissä tietyille alueille ei saisi Viikkolehteä aamukantoon, vaan se tulisi normaalissa postin kannossa.

Tällä alustuksella esitän, jos tämä asia ei kuulu puoluekokoukselle, että puoluejohto ottaa asian käsittelyyn ja tutkii eri vaihtoehdot puoluekokouksen jälkeen.

Mervi Siljander

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa esitetään Kansan Uutisten ja Viikkolehden toimituksen siirtämistä Ouluun.

Puoluehallitus esittää, että aloitteessa esitettyihin toimenpiteisiin ei ryhdytä. Kansan Uutisten ja Viikkolehden toimituksen työjärjestelyt eivät kuulu puolueen päättävien elinten toimivallan piiriin. Kansan Uutiset ja Kansan Tahto ovat itsenäisiä osakeyhtiöitä.

ALOITE 79

Vasemmistoliittolaisille Kansan Uutiset jäsenetuna

Vasemmistoliiton tiedotusta ja jäsenhankintaa parantaisi jos uudistunut ja hieno Kansan Uutiset olisi puolueen jäsenten jäsenetu. Lehden valitut numerot voisivat tulla kotiin jokaiselle vasemmistoliittolaiselle. Näissä lehdissä voidaan tiedottaa tärkeistä Vasemmistoliittoa koskevista asioista. Kun puolueen jäsenet saavat lehden kotiinsa, säilyy heillä vakituinen yhteys puolueeseen ja kaikilla on näin mahdollisuus pysyä kärryillä siitä, mitä puolueessa tapahtuu.

Mansen Punavihreät ry.

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa esitetään, että Kansan Uutisia puolueen jäseneduksi.

Vasemmistoliitto on tehnyt aktiivisesti yhteistyötä Kansan Uutisten/Viikkolehden kanssa monin eri tavoin tiedotuksessa, ja tätä jatketaan.

Vasemmistoliitto lähettää uusille jäsenille 3 kuukauden ajan Kansan Uutiset/Viikkolehti. Kaikille jäsenille (noin 9 300 lehteä/vuosi) lähetettävä lehti olisi kustannuksiltaan liian kova. Asiaa on harkittu, ja kustannusten vuoksi luovuttu.

Puoluehallitus esittää, että Vasemmistoliitto jatkaa Kansan Uutiset/Viikkolehden lähettämistä 3 kuukauden ajan uusille jäsenille.

ALOITE 80

Yhteistyö / vaaliliitto

Sosiaalidemokraateista vasemmalla olevat voimat ovat pahasti hajallaan ja ilman yhteistä säveltä saattaa joku populisti korjata politiikan hedelmät. Uusioikeistolaisen, kansamme enemmistön etuja polkevan ja ahneita markkinavoimia syleilevän politiikan vastavoimaksi tarvitaan nykyistä laajempi aito radikaali vasemmistoliittoutuma.

Esimerkiksi viimeksi käydyissä europarlamenttivaaleissa tämän liittoutuman avulla parlamentissa istuisi Vasemmistoliiton edustaja, joka sieltä nyt puuttuu.

Järjestömme esittää että Vasemmistoliitto ryhtyy aktiivisesti selvittämään yhteistyömahdollisuuksia muiden vasemmistojoukkojen SKP:n, KTP:n ja STP:n kanssa. Yhteistyötä voitaisiin alkaa viritellä tulevissa vaaleissa yhteisillä vaaliliitoilla.

Vasemmistoliiton Savonlinnan yhdistys/kunnallisjärjestö

Puoluehallitus esittää:

Vasemmistoliitto on tehnyt ja tekee yhteistyötä eri puolueiden kanssa eduskunnassa, kunnissa, maakunnissa, ay-liikkeessä, osuustoimintaliikkeessä ja ylipäätään kaikkialla, missä puolue toimii. Suomen kaltaisessa monipuoluemaassa puolueiden välinen yhteistyö käytännön politiikassa on välttämättömyys. Puoluehallitus ei puolla aloitteessa esitettyä vaaliliittoyhteistyötä eikä laajempaa yhteistyön selvittämistä. Yhteistyötä asiakysymyksissä aloitteessa mainittujen pienpuolueiden kanssa voidaan tehdään kunnissa tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

Yhteistyöllä pyritään edistämään tärkeinä pidettyjä asioita, ja jokaisella puolueella on yhteistyöpyrkimyksissään myös omien asemien vahvistaminen. Aloitteessa mainituista puolueista yksikään ei ole eduskuntapuolue ja v. 2007 eduskuntavaaleissa niiden yhteinen kannatusosuus oli 0.9 %. Kunnallisvaaleissa 2008 kannatusosuus oli 0.6 % ja vain SKP sai koko maassa yhdeksän paikkaa muiden jäädessä kokonaan ilman paikkoja. Vasemmistoliitto on päättänyt lähteä "omilla listoillaan" tuleviin eduskuntavaaleihin. Vasemmistoliiton mielestä on hyvä, että jokainen puolue käy vaalit omilla listoilla ja omilla ehdokkailla. Uuden vaalilain mukaan vaaliliitot tultaneen kieltämään 2015 eduskuntavaaleissa.

ALOITE 81

Lapsen oikeudet

YK:n Lapsenoikeuksien yleismaailmallinen julistus syntyi 1959.

Yleismaailmallinen sopimus, so. velvoittava ja sitova, lainsäädäntöä ohjaava asiakirja, syntyi 1989 ja Suomi on sen ratifioinut.

YK:n yleiskokous on 2002 lasten erityisistunnossa edellyttänyt Suomenkin laativan kansallisen toimintasuunnitelman, jonka mukaan kaikessa päätöksenteossa on arvioitava päätöksen lapsivaikutukset (LAVA, 3.artikla Yleissopimuksessa lapsen oikeuksista).

Stakes on vuonna 2006 antanut kunnille ohjeen Lapsivaikutuksen arvioimisesta (Sirpa Taskinen: Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen, ISBN:951-33-1900-8).

Lapsille sopiva Suomi, YK:n yleiskokouksen lasten erityisistunnon edellyttämä Suomen kansallinen toimintasuunnitelma, Sosiaali- ja terveysministeriö 2007, sisältää myös LAVA-asian.

Lapsivaikutusten arviointi on edelleenkin kuitenkin vain ohjeen tasoa, ja lapsivaikutusten arviointi ja sen edellyttämät päätökset ja toimenpiteet kuten oikeastaan myös Yleissopimus Lapsen oikeuksistakin jäävät toteutumatta, lapsen asia jää mm. kaupallisuuden ja liikenteen jalkoihin.

Vasemmistoliiton Lappeenrannan yhdistys esittää, että Vasemmistoliitto ryhtyisi toimenpiteisiin,

että lapsiin kohdistuvien vaikutuksen arviointi saataisiin lakiin.

Vasemmistoliiton Lappeenrannan yhdistys

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa esitetään lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin saamisesta lakiin. Aloitteentekijät ovat huolissa lasten oikeuksien toteutumisesta.

Vastaanlaisia kansaninvälisiin sopimuksiin perustuvia ohjeistustasoisia vaiktusten arviointia koskevia ohjeistuksia on useita.

Valtioneuvosto on antanut lainvalmistelusta laatimisohjeet. Näitä laatimisohjeita täydentävät erityisesti Lainlaatijan opas, Lainlaatijan EU-opas (2004) ja Lainlaatijan perustuslakiopas (2000) sekä Valtiosopimusopas (2003) samoin kuin ohjeet säädösehdotusten taloudellisten vaikutusten arvioinnista (1998), ympäristövaikutusten arvioinnista (1998),yritysvaikutusten arvioinnista (1999) ja aluekehitysvaikutusten arvioinnista (2004) ja Opas sukupuolivaikutusten arvioimiseksi (Suvaopas; 2003) tai vastaavat myöhemmin julkaistut oppaat.

Laatimisohjeiden mukaan lakiesityksessä on muun muassa selostettava ehdotettujen säännösten sosiaaliset vaikutukset. Sosiaalisilla vaikutuksilla voidaan tarkoittaa vaikutuksia ihmisten elinoloihin, toimintamahdollisuuksiin, käyttäytymiseen, arvoihin tai asenteisiin.

Laatimisohjeiden mukaan sosiaaliturvaan liittyvissä ehdotuksissa on tärkeää tehdä selkoa ehdotetun lain vaikutuksista yksilötasolla. Jos esitys saattaa asettaa ihmisiä eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella, on esitettävä selkeät hyväksyttävät perusteet, miksi sääntelyyn ryhdytään, ja kerrottava, kuinka kielteisiä vaikutuksia aiotaan ehkäistä tai vähentää.

Lapsivaikutuksen arvioimista koskevat ohjeet voidaan täsmentää nykyiseen ohjeistoon ilman erillistä lainmuutosta. Vasemmistoliiton puoluehallitus edellyttää, että tällainen ohjeistus tehdään ja siitä tiedotetaan eduskunnassa ja ministeriössä, jotta lapsivaikutusten arvionnista on tarpeeksi tietoa.

ALOITE 82

Uskontokuntaan kuuluminen

Ehdotamme kohtaan Sivistys ja koulutus (tai johonkin muuhun sopivaan ohjelmakohtaan) lisättäväksi seuraavan asian.

Nuoren oikeus päättää itsenäisesti kuulumisestaan uskonnolliseen yhdyskuntaan pitää alentaa 16 vuoteen, mikä vastaa alinta äänestysikärajaa evankelisluterilaisen kirkon kirkollisvaaleissa.

Töölön vasemmisto ry

Puoluehallitus esittää:

Uskonnonvapauslakia uudistettaessa Vasemmistoliitto otti sen kannan, että

18 vuotta täyttäneet saavat ilman rajoituksia päättää itse uskonnolliseen yhdyskuntaan liittymisestään.

Kannanmäärityksessä pidettiin myös kiinni siitä, että 15-vuotiaat voivat vanhempien suostumuksella vaihtaa uskonnollista yhdyskuntaa tai erota siitä ja siirtyä siviilirekisteriin.

Uutena linjauksena esitettiin, että 12 vuotta täyttäneeltä on kysyttävä suostumus, jos hänen jäsenyyttään uskonnollisessa yhdyskunnassa aiotaan muuttaa. Nämä ovat puolueen linjauksia vuodelta 1999.

Evankelisluterilainen kirkko on alentanut kirkollisvaalien äänioikeusikärajan 16 vuoteen. Vaalikelpoisuutta 16-vuotiailla ei ole kirkossakaan, joten ikäraja-alennus jäi puolitiehen.

Kirkon luottaessa 16-vuotiaiden kypsyyteen äänestäjinä, pitäisi heille antaa myös oikeus itsenäisesti, ilman huoltajan suostumusta, päättää kuulumisestaan uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Puoluehallitus esittää, että 16-vuotiaille tulee antaa oikeus päättää itsenäisesti kuulumisestaan uskonnolliseen yhdyskuntaan. Uusi puoluehallitus ottaa aloitteen jatkovalmisteluun yhteistyössä eduskuntaryhmän kanssa, sillä muutos edellyttää lain muutosta.

ALOITE 83

Tavoitteeksi selkeä ja yksinkertainen lainsäädäntö

Vasemmistoliiton tulee ottaa osaksi poliittista toimintatapaansa selkeän ja yksinkertaisen lainsäädännön laatiminen ja monissakin tapauksissa lainsäädännöstä luopuminen kokonaan. EU:n myötä, lainsäädäntöä kirjoitetaan yhä enemmän, se on sekavampaa, pikkutarkempaa ja monimutkaisempaa. Samalla on aloitettu normittamaan ja kirjoittamaan säädöksiä asioista, joita ei pitäisi alkuunkaan normittaa. Hyvä esimerkki on tulonsiirtolainsäädäntö, joka on kuin sekava tilkkutäkki erilaisine poikkeuksineen ja rajoituksineen.

Perustelu: Tämänkaltaisesta lainsäädännöstä tulee luopua kokonaan ja siirtyä selkeisiin ja yksinkertaisiin malleihin.

TYÖTUVAS, Työn ja tutkimuksen vasemmistoyhdistys

Puoluehallitus esittää:

Vuonna 2000 tuli voimaan Suomessa uusi perustuslaki (731/1999). Uudessa perustuslaissa pyrittiin vahvistamaan eduskunnan asemaa ja siirryttiin lainsäädännössä yksityiskohtaisempaan lakisääntelyyn.

Uuden perustuslain mukaan lailla on säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan (Perustuslain 80 §:n 1 momentti).

Taustalla oli ajatus vahvistaa kansan valitseman eduskunnan päätösvaltaa kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista ja saattaa näin tärkeät asiat eduskunnan käsiteltäviksi.

Ajatus yksinkertaisesta ja selkeästä lainsäädännöstä kuulostaa ensiajatuksena hyvältä. Valitettavan usein kuitenkin tuntuu olevan vaikeaa tulla toimeen hyvin pelkistetyillä oikeudellisilla säännöillä. Esimerkiksi pyrkimykset selkiyttää ja yhtenäistää sosiaaliturvaa, ovat kerta toisensa jälkeen ajautuneet karille. Viimeisin esimerkki on SATA-komitean työ, jossa perusturvan selkiyttäminen ei onnistunut.

Yksinkertainen lainsäädäntö toimisi yhteiskunnassa, jossa on vähän etutahoja tai tekniikkaa ja järjestelmiä. Muinainen maatalousyhteiskunta oli juuri tällainen. Ihmisten välisiä suhteita normeerasivat myös kirkon uskonnolliset säännöt.

Periaatteessa nykyisessä yhteiskunnassa vaihtoehtoja lailla säätämiselle on antaa asioista säädöksiä asetuksilla tai antaa norminantovaltaa alemmille viranomaisille taikka lisätä tietyn alan tai yksilöiden itseysääntelyvaltaa (esimerkiksi sopimisvaltaa) sekä antaa väljempää harkintavaltaa tuomioistuimille. Näihin normeihin tai ratkaisuihin eduskunta ei voi kuitenkaan vaikuttaa.

Mikäli tärkeässä asiassa on hyvin vähän lain säädöksiä, niin sellaisessa asiassa viranomaisella tai alan toimijoilla on yleensä laajaa harkintavaltaa. Yleensä monimutkaisessa yhteiskunnassa tarvitaan paljon sääntelyä, jotta ihmiset osaisivat toimia turvallisesti ja saisivat tasapuolisesti oikeusturvaa.

Markkinoiden laajetessa ja yhteiskunnan rakenteiden monimutkaistuessa tarvitaan uusia lainsäännöksiä, joilla julkinen valta esimerkiksi määrittelee yksityisen ja julkisen vallan suhdetta, määrittää tuottajien ja kuluttajien välisiä suhteita ja tuottajien välisiä ongelmia. Samoin esimerkiksi työmarkkinoilla tarvitaan aika ajoin uutta lainsäädäntöä, koska yritykset ottavat käyttöönsä uutta valvontateknologiaa tai suorittavat uusia omistusjärjestelyitä taikka ulkoistavat työtä vuokratyöyhtiöihin. Kaikissa näissä esimerkeissä työntekijät olisivat tyystin yritysten saneltavissa, mikäli asiasta ei olisi lainkaan lainsäädäntöä.

Finanssimarkkinoiden toimivuus, ydinvoimateknologia ja ympäristöpoliittiset ongelmat sekä vero- ja sosiaaliturva ovat esimerkkejä monimutkaisen yhteiskunnan sääntelykohteista, joita markkinat tai itsesääntely aivan ilmeisesti eivät kykene ratkaisemaan ilman lain säännöksiä.

Jo 1990-luvulla valtion keskushallinnossa pyrittiin vähentämään keskusvirastojen laajaa alemmanasteista normitusta. Normeja vähennettiin huomattavasti, mihin vaikutettiin erityisen lain ohella norminannon uudistustyöllä. Valtiovarainministeriön normihankkeen aikana keräämien seurantatietojen mukaan normien määrä laski vuoden 1987 ja 1991 välillä noin 7 600:sta runsaaseen 5 400:aan. Laki viranomaisten määräyksiä ja ohjeita koskevista toimenpiteistä (573/89, niin kutsuttu normilaki) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Vuonna 1996 määräaikaista lakia jatkettiin vuoteen 2000 saakka (HE 134/1996).

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan vuonna 1920 Suomessa oli 338 säädöstä ja vuonna 2006 vastaavia säädöksiä oli 1 460. Vastaavana aikana säädösten sivumäärä nousi 897:sta 4 4467:een.

Puoluehallitus katsoo edellä tehdyn selvityksen perusteella, että aloitteen tavoitteet lainsäädännön selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta ovat kannatettavia, mutta käytännössä vaaditaan hyvinkin monimutkaista sääntelyä. Vasemmistoliitto toimii omalta osaltaan eduskunnassa siten, että lainsäädäntö on nykyistä paremmin kansalaisten ymmärrettävissä ja heidän etujaan puolustavaa.

ALOITE 84

Naisiin kohdistuvaan väkivallan ehkäisyyn toimintaohjelma

Väkivaltaa kohtaavien naisten avun saanti Suomessa ei ole kokonaisuudessaan riittävällä tasolla. Lisäksi on suurta eriarvoisuutta eri paikkakuntien ja palveluiden laadussa. Suomi on saanut useita huomautuksia mm. turvakotien riittämättömyydestä.

Valtikka esittää, että Vasemmistoliitto vaatii toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja avun saamiseksi uhreille. Keinoja tähän ovat mm.: Suomeen pistää saada väkivaltayötä koordinoiva yksikkö. Terveys- ja sosiaalialan henkilöstöä pitää kouluttaa, jotta he tunnistavat ongelman ja osaavat toimia, terveyskeskukset ovat avainasemassa. Matalankynnyksen palveluja tarvitaan nykyistä enemmän, näitä tarvitsevat sekä maahanmuuttajanaiset että suomalaiset naiset. Turvakoteja on saatava lisää, samoin salaisia turvakoteja. Ympärivuorokautinen palveleva puhelin on saatava valtakunnalliseen käyttöön. Lisäksi sovittelukäytäntö parisuhdeväkivallassa ei ole toimiva, siksi sitä ei tule käyttää. Turvapaikkahakemuksissa tulee huomioida väkivaltaa kokeneiden naisten erityisasema.

Vasemmistonaiset

Valtikka

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa nostetaan esiin väkivaltaa kohtaavien naisten avun saannin riittämättömyys sekä esitetään erilaisia keinoja avun saannin turvaamiseksi.

Kuten aloitteessa todetaan, terveys- ja sosiaalialan henkilöstöä pitää koulutta tunnistamaan seksuaalista väkivaltaa sekä ohjaamaan hoitoon. Matalankynnyksen palveluja ja turvakoteja tarvitaan nykyistä enemmän. Ympärivuorokautinen palveleva puhelin on saatava valtakunnalliseen käyttöön.

Myös alle 18-vuotiadien tuen ja hoidon tarpeen tunnistaminen ja seksuaalikasvatus ovat tärkeitä.

Puoluehallitus esittää, että puolue edistää aloitteessa esitettyjä toimenpiteitä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja avun saamiseksi uhreille kunnallisella ja valtakunnallisella tasolla. Kunnallisella tasolla tuetaan aloittein turvakotien lisäämistä kunnissa. Sovittelusta tehdään lakialoite. Tilastointia väkivallan kohtaamisesta on kehitettävä. Väkivallan ennalta ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota.

ALOITE 85

Pontikan keitto vapaaksi

Pontikan keitto säädettiin aiemmin laittomaksi, koska viljasta oli pula. Silloinen Vasemmisto alkoi taas vastustamaan alkoholinkäyttöä, koska kirkko sai yksinoikeuden viinankeittoon ja myyntiin. Nykyisin tällaiset perusteet ovat täysin vanhentuneita. Siksi pontikankeitto pitäisi vapauttaa. Alkoholin haittavaikutusten minimoinniksi pontikankeittäjille tulisi samalla laittaa vuosittainen lisenssimaksu, joka oikeuttaisi henkilön valmistamaan omaan käyttöön ja tarjoiluun pontikkaa. Pontikan myynnin tulisi olla edelleen laitonta.

Mansen Punavihreät ry.

Puoluehallitus esittää:

Aloitteen esitykselle ei ole alkoholi-, terveys-, talous- tai kulttuurisia perusteita. Puoluehallitus ei puolla aloitetta.

ALOITE 86

Vasemmistoliiton periaateohjelma on päivitettävä

Tuleva Vasemmisto ry. ehdottaa, että Vasemmistoliiton vuonna 2007 valmistunut periaateohjelma avataan puolueen jäsenistön käsiteltäväksi.

Vuoden 2007 jälkeen maailmassa ja suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, eikä vähiten kapitalismin globaalin kriisin seurauksena. Tästä näkökulmasta käsin moni periaateohjelman keskeinen teema näyttäisi vaativan uudelleen arvioimista. 2000-luvun toisen vuosikymmenen alussa Vasemmistoliiton jäsenistön on Tulevan Vasemmiston mielestä käytävä periaatteellista keskustelua esimerkiksi suhteestaan kapitalistiseen talousjärjestelmään, siirtolaisuuteen, tietoyhteiskuntaan ja ekologisiin kysymyksiin.

Oikeisto on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana onnistunut tekemään selvää monista vasemmiston keskeisistä poliittista saavutuksista. Suomalaisesta yhteiskunnasta on tehty jälleen luokkayhteiskunta. Puolueen on keskusteltava siitä millä keinoin se aikoo pyrkiä tasa-arvoiseen yhteiskuntaan.

Toisaalta itse vasemmisto - kansainvälisestikin - näyttää edelleen olevan pysähtyneisyyden tilassa. Nyt vasemmistossa on kuitenkin ilmennyt pysähtyneisyyden lisäksi selkeä halu ja potentiaali uudistua. Tämä näkyy myös Vasemmistoliiton aktivoitumisena ja räväköitymisenä paitsi parlamentissa mutta myös puolueen jäsenistössä. Vasemmistoliitto onkin saanut paljon uusia, erityisesti nuoria jäseniä riveihinsä. Mielestämme on kysyttävä, millainen on uusi, tuleva vasemmisto?

Tulevan Vasemmiston mielestä on perusteltua aloittaa laajempi poliittinen keskustelu myös periaateohjelman tasolla. Tähän kannustavat myös vuoden 2007 periaateohjelman saatesanat niiden perätessä jatkuvaa puolueen ohjelmista käytävää keskustelua.

Mille periaatteille Vasemmistoliiton on rakennuttava uudessa tilanteessa?

Ehdotamme, että tavoitteeksi otetaan puolueen toimesta järjestettävä viikonlopun mittainen periaateohjelmaa käsittelevä seminaari jo syksyllä 2010. Tavoitteen toteuttamiseksi ja käytännön työskentelymenetelmien täsmentämiseksi ehdotamme lisäksi, että kesän 2010 puoluekokouksessa järjestetään avoin tilaisuus suunnittelua varten.

Tuleva Vasemmisto ry.

Puoluehallitus esittää:

Aloitteessa ehdotetaan, että vuoden 2007 puoluekokouksessa hyväksytty periaateohjelma uudistetaan, ja suunnittelu aloitetaan puoluekokouksessa järjestettävässä avoimessa seminaarissa.

Puolueessa on vuoden 2007 puoluekokouksen päätösten mukaisesti käynnistetty ohjelmatyötä. Puoluekokouksessa hyväksytään laajan jäsenkäsittelyn pohjalta työstetty poliittinen tavoiteohjelma vuosille 2010 - 2015.

Poliittisen tavoiteohjelman lisäksi puolueessa on hyväksytty maahanmuuttajapoliittinen ohjelma. Tätä ohjelmatyötä jatketaan edelleen. Työn alla on pienyrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä koskeva ohjelmatyö. Perhepoliittista ohjelmaa työstetään yhteistyössä Vasemmistonaisten kanssa. Lisäksi useat työryhmät tuottavat erilaista tausta-aineistoa, muun muassa turvallisuuspolitiikasta. Puolueella on myös edellisellä puoluekokouskaudella työstettyjä useita ohjelmia.

Poliittisen työn kannalta on tärkeää työstää eritasoisia ohjelmia, joiden tavoitteita voidaan viedä eteenpäin poliittisessa työssä muun muassa kunta-, maakunta- ja eduskuntapolitiikassa.

Käytännön poliittisen työn kannalta on osoittautunut hedelmälliseksi paneutua eri osa-alueisiin yleisohjelmia syvällisemmin. Aloitteessa mainitut kapitalistinen talousjärjestelmän, siirtolaisuuden, tietoyhteiskunnan ja ekologisten kysymysten analysointi on tärkeää, ja ne ovat olleet puolueen työryhmissä jo nyt käsittelyssä. Aloitteen 21 vastauksessa esitetään perustettavaksi puolueen talouspoliittisia linjauksia työstävä työryhmä. Siirtolaisuuteen liittyviä kysymyksiä sivutaan maahanmuuttajatyöryhmän työssä. Ekologiset kysymykset ovat olleet tiiviisti puolueen ympäristötyöryhmän listalla.

Mitään estettä ei ole periaateohjelman käsittelylle. Puoluehallitus päätti, että ohjelmatyössä keskitytään tällä puoluekokouskaudella tavoiteohjelman työstämiseen. Myös periaateohjelma otetaan vuoden 2010 puoluekokouksessa käsittelyyn, mikäli jäsenistö sitä esittää.

Puoluehallitus esittää, että periaateohjelma voidaan päivittää tarpeen mukaan ennen seuraavaa puoluekokousta. Ohjelmatyössä tulee huomioida kuitenkin ensisijaisesti vuoden 2011 eduskuntavaalien ja vuoden 2012 kuntavaalien tarpeet. Käytännön syistä periaateohjelman uudistaminen ennen seuraavaa puoluekokousta kaksista vaaleista johtuen on vaativa haaste.