Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

STM061:00/2014

Sosiaali- ja terveysministeriö

Vasemmistoliiton lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Vasemmistoliiton puoluehallitus pitää sosiaalihuoltolain uudistamista erittäin tärkeänä. Yhdessä säädettävän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain ja jo säädetyn terveydenhuoltolain kanssa se tulee muodostamaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllisen perustan.

Puoluehallitus toteaa, että antaessaan tätä lausuntoa ei järjestämislain yksityiskohdista ole vielä varmuutta. Selvää kuitenkin on – kuten lakiluonnoksen perusteluissakin aivan oikein todetaan – että järjestämislain ratkaisut tulevat vaikuttamaan lopullisen lakiesityksen sisältöön ja todennäköisesti muuttamaan ainakin joitakin tämän lakiluonnoksen pykäliä. On esimerkiksi selvää, että sillä, tuottavatko jatkossa kunnat vai sote-alueet sosiaalihuollon palvelut, on huomattava merkitys sosiaalihuoltolain sisältöön. Vasemmistoliitto kannattaa mallia, jossa palvelujen tuotanto säilyy kunnilla.

Puoluehallitus pitää lakiluonnoksen esityksiä pääosin kannatettavina. Luonnos noudattaa monilta osin sen ”alaisen” ns. vanhuspalvelulain rakennetta ja sisältöä. Ehkä olisikin ollut loogisempaa säätää ensin sosiaalihuoltolaki ja vasta sen jälkeen vanhuspalvelulaki.

Pidämme tärkeänä, että vanhuspalvelulain tapaan asiakkaan ja hänen läheistensä mahdollisuutta vaikuttaa oman palvelutarpeensa selvittämiseen ja sen tyydyttämiseen lisätään. Proseduuri ”palvelutarpeen arviointi – palvelusuunnitelman laatiminen – palvelujen osoittaminen” on erittäin kannatettava menettely. On vain huolehdittava riittävällä ministeriötason ohjauksella, ettei pykälä jää kunnissa kuolleeksi kirjaimeksi, kuten vanhuspalvelulain osalta joissain kunnissa on uhannut käydä tai on jo käynyt. Jos valtakunnallisesta ohjauksesta ei onnistuta kirjoittamaan pykälää järjestämislakiin, se on kirjoitettava sosiaalihuoltolakiin.

Edellä sanottu pätee moniin muihinkin lakiluonnoksen hyviin asioihin. Tuskin kukaan vastustaa asiakaskeskeisyyttä, hyvinvoinnin edistämistä, ennaltaehkäisyä, rakenteellista sosiaalityötä ja erityisesti omaishoitajia. Ongelmat alkavat kun kunnissa pitää ryhtyä tekemään päätöksiä voimavaroista eli määrärahoista. Esitetyt sosiaalihuoltolain uudistukset eivät ole ilmaisia. Siksi on kummallista, että järjestämissuunnitelmapykälästä on vanhuspalvelulakiin verrattuna jätetty pois kunnan velvollisuus osoittaa palveluihin riittävät määrärahat.

Toisaalta sosiaalihuoltolain uudistamiseen ei ilmeisesti kehyksissä ole varattu lisämäärärahoja ja kuntien pienentyneet valtionosuudet eivät anna paljoa liikkumavaraa kuntien sosiaalipalvelujen parantamiseen.

Puoluehallitus myös ihmettelee, miksi asumispalveluista, erityisesti tehostetusta palveluasumisesta ja laitoshoidosta ehdotetaan säädettäväksi vanhuspalvelulakia ”kevyemmin”. Oikeus vastentahtoisesta muutosta kieltäytymiseen ja puolison kanssa yhdessä asumiseen tulee olla kunnollinen muillakin asumispalvelujen käyttäjillä kuin vain iäkkäillä henkilöillä.

Puoluehallitus ei kannata 57 pykälän 2 momentin ehdotusta, jonka nojalla valvontaviranomaisilla olisi mahdollisuus siirtää kantelu ensin muistutuksena käsiteltäväksi, jos asiassa ei olisi tehty muistutusta.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille