Lausunto maaseutupoliittisesta kokonaisohjelmasta 2014–2020

Vasemmistoliiton puoluehallitus 11.12.2013

Lausunto maaseutupoliittisesta kokonaisohjelmasta 2014–2020

Vasemmistoliiton puoluehallitus toteaa maaseutupoliittisen kokonaisohjelman sisältävän runsaasti sellaisia esityksiä ja asiakokonaisuuksia, joilla on myönteinen vaikutus suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen.

Ohjelmaa valmisteltaessa olisi kuitenkin voitu keskittyä vähäisempään toimenpiteiden määrään, vaikka ohjelma onkin tarkoitettu varsin pitkälle seitsemän vuoden ajanjaksolle. Vasemmistoliiton mielestä on tärkeää, että ohjelmassa esitetyt toimenpiteet vastuutetaan selkeästi ja niille osoitetaan riittävä rahoitus.

Puolue pitää erityisen hyvänä ohjelmassa esiin tuotua osallisuuden ja lähidemokratian kokonaisuutta. Nämä asiat tulee käytännön toiminnassa ottaa huomioon riippumatta siitä, millaisia muutoksia mahdollisesti toteutetaan kuntarakenneuudistuksessa. Kansalaisten osallisuuden lisäämisellä on myönteinen vaikutuksensa koko toimintaympäristön muutosten edellyttämälle maaseudun uudistumiskyvylle.

Ohjelmassa esitettyjä kannatettavia selvitysasioita on mm. kansalaisyhteiskuntasitoumuksen toteuttaminen. Tämä tulee selvittää ja toteuttaa niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla. Vastaavasti eri strategioiden, ohjelmien ja päätösten arviointia maaseutuvaikutusten näkökulmasta tulee edelleen kehittää.
Kuntalain kokonaisuudistuksessa tulee lähidemokratian kysymykset ottaa selkeästi esille. Samalla tulee pohtia sitä, miten paljon paikkaperusteisesti ja yhteisölähtöisesti voitaisiin eriyttää kuntien tehtäviä ja toimintatapoja. Puolue kannattaa erilaisten kuntakohtaisia kokeiluja.

Maaseudun asumisen mahdollisuuksiin vaikuttaa paljolti erilaisten palvelujen saavutettavuus. On myönnettävä se seikka, että kaikkia palveluja nykymuodossaan ei talouden näkökulmasta tai palvelujen käyttäjien vähäisen määrän vuoksi voida turvata kaikkialla. Tämän vuoksi kysymyksestä ’mitä palveluja tuotetaan’ on siirryttävä ajatukseen ’miten palveluja tuotetaan’.  Sote-uudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut on kuitenkin määritettävä ja turvattava riittävässä laajuudessa maaseutualueilla. Pidämme hyvänä ohjelman tavoitetta tehdä kouluverkkosuunnittelua yli kuntarajojen, tämä tukee kyläkoulujen säilymisedellytyksiä ja mahdollisuutta tasavertaiseen oppimiseen.

Ohjelman toimenpide-esitykset palvelujen järjestämisen joustavuudesta hallintorajat ylittäen ovat kannatettavia. Eri palvelualueiden työntekijöiden on voitava palvella harvaan asuttujen alueiden asukkaita joustavasti ilman tiukkojen pätevyysvaatimuksien ja ammattikuntarajojen aiheuttamia ongelmia. Esimerkiksi kirjastopalvelut voitaisiin kyläalueilla tai liikkuvissa yksiköissä tuottaa monipalvelupisteestä muiden palvelujen yhteydessä. Myös esimerkiksi vanhuksille tuotettavissa kotipalveluissa on järkevää, että sama ihminen hoitaa samalla kotikäynnillä asiakkaan tarpeita laajasti ja joustavasti. Myös joustava yhteistyö kolmannen sektorin ja pienyritysten kanssa voi hyvin täydentää palvelutarjontaa haja-asutusalueilla.

Hyvin keskeinen asia maaseudun henkisen kehityksen kannalta on kansalaisopistojen, kirjastojen ja muiden kulttuuripalvelujen säilyvyys ja myönteinen kehittyminen. Tällä vaikutetaan myös alueelliseen taloudelliseen toiminnallisuuteen.

Maaseudulla asumisen kannalta merkittävä asiakokonaisuus on tieverkon kunto.  Valtion tuki yksityisteille voidaan monessa tapauksessa nähdä ainoaksi kiinteistöveron vastikkeeksi haja-asustusalueella ja tukea tulisi lisätä niin kuin ohjelmassa esitetään. Myös valtion tieverkon kunnosta on pidettävä huolta.
Vastaavasti kunnolliset, toimivat ja nopeat tietoliikenneyhteydet samoin kuin sähkönjakelun häiriöttömyys ovat asioita, joilla asumisen ja yrittämisen mahdollisuudet maaseudulla voidaan turvata. Niihin on kiinnitettävä huomiota ja tuettava niiden toteutumista erilaisin avustuksin.

Hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettua yhdyskuntarakenteen tiivistämistä tulee ohjelman esittämään tapaan tarkastella eriyttämällä yhdyskuntarakenteen suunnittelua kaupungeissa ja maaseudulla. Maaseudun kylärakennetta on tuettava ohjaamalla maatalouteen liittymätön rakentaminen pääasiassa olemassa oleville kyläalueille, erityisesti osayleiskaavoituksen keinoin. Näin ehkäistään peltojen pirstoutumista ja tuetaan maaseutukylien ja maaseutuelinkeinojen elinvoimaisuutta.

Yhtenä maaseudun elinkeinollisena asiana on nähtävä lähienergian tuottamisen lisäämisen mahdollisuudet. Paljosta puheesta hajautetun energiatuotannon osalta on siirryttävä konkreettisempiin tekoihin. Vasemmistoliitto näkee, että myös valtion energiatukipolitiikan on tuettava ohjelman tavoitettava kotimaisten uusiutuvien energialähteiden ja hajautetun energian tuotannon lisäämisestä.

Ohjelmassa puhutaan hämmästyttävän vähän maanviljelystä ja ruuantuotannosta. Kuitenkin monet ohjelman osa-alueet ja toimenpiteet vaikuttavat maanviljelyn harjoittamisen edellytyksiin. Maaseudun elinvoiman, kansallisen elintarvike-huoltovarmuuden, työllisyyden ja lähiruuan kulutuskysynnän vuoksi on pidettävä huolta, että ruuantuotannon ja maatalouselinkeinon harjoittamisen edellytykset säilyvät Suomen maaseudulla myös tulevaisuudessa. Ohjelmassa ehdotettuja toimenpiteitä pitäisikin tarkastella enemmän juuri maatalouden toimintaedellytysten kannalta.

Yrittäjyyden edistämisen kohdalla ohjelmassa on kovin yleisellä tasolla asetettu kuntien tehtäväksi lisätä paikallisia hankintoja ja niiden aluetaloudellista merkitystä. Edellytämme, että hankintalakia muutetaan niin, että kunnat voivat käyttää lähiruokaa nykyistä helpommin. Myös kuntien hankintaosaamista on syytä vahvistaa.

Ohjelma ei sisällä lainkaan ajankohtaista kuntien valtionosuusuudistusta, jolla voisi oikein toteutettuna olla merkittävä vaikutus maaseudun olosuhteisiin. Kun uudistuksen valmistelu on jo pitkällä, Vasemmistoliitto ei esitä asian liittämistä itse ohjelmaan, mutta näkee tarpeelliseksi tehdä selkeä maaseutuvaikutusten arviointi myös valtionosuusuudistuksessa.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille