Vasemmistoliiton lausunto vaalilain muuttamisesta

Vasemmistoliiton lausunto vaalilain muuttamisesta

”Oikeusministeriössä on laadittu virkatyönä luonnos hallituksen esitykseksi vaalilain muuttamiseksi.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vaalilakia siten, että ulkomailla pysyvästi asuvat äänioikeutetut (ulkosuomalaiset) ja vaalien aikaan ulkomailla tilapäisesti asuvat tai oleskelevat muut äänioikeutetut saisivat oikeuden äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse. Kirjeäänestystä haluava äänioikeutettu tilaisi kirjeäänestysasiakirjat Suomesta esimerkiksi kotiinsa, ne saatuaan äänestäisi ja palauttaisi äänensä lähetekuoressa Suomeen oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle. Kirjeäänestyksen käyttöönotto parantaisi merkittävästi monien ulkosuomalaisten ja ulkomailla muutoin oleskelevien äänioikeutettujen mahdollisuutta äänestää. Kirjeäänestyksen käyttöönotto ei poistaisi voimassa olevan lain mukaista mahdollisuutta äänestää ennakkoon ulkomailla valtioneuvoston asetuksella määrätyissä edustustoissa ja niiden toimipaikoissa.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskaudella 2017. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2018 ja sitä olisi tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.”

Lakiesitys voi parantaa äänestysprosenttia ja parantaa joka tapauksessa suomalaisten ulkomailla asuvien mahdollisuuksia äänestää Suomen valtiollisissa vaaleissa. Ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus valtiollisissa vaaleissa ei ole ollut kovin korkea ja on vaihdellut vaalityypin mukaan.
– Eduskuntavaaleissa 5,6% (1991) 10,6%:iin (2011).
– Presidentinvaalissa 10,2% (1994 1. vaali) 13,9%:iin (2012 2. vaali)
– Europarlamenttivaaleissa 2,7%:sta (1999) 4,3%:iin (2014)

Ulkosuomalaisparlamentin mukaan Ruotsissa vain pieni prosentti ulkoruotsalaisista äänesti. Kun Ruotsissa hyväksyttiin kirjeäänestys vuonna 2006, nousi ulkoruotsalaisten äänestysprosentti. Se on noussut jatkuvasti. Syyskuun 2014 vaaleissa ulkoruotsalaisten äänestysprosentti oli jo yli 41 %.

Esityksessä todetaan, että perustuslaissa taatun äänioikeuden ei voida katsoa käytännössä toteutuvan silloin, kun äänioikeutettu asuu tai oleskelee esimerkiksi niin kaukana lähimmästä äänestyspaikasta, että matka sinne edellyttää lentokoneen käyttöä.

Esityksessä ehdotetaan, että vaalilakiin lisättäisiin ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen rinnalle kolmas äänestämismenettely, äänestäminen kirjeitse (kirjeäänestys).

Oikeus äänestää kirjeitse olisi vain ulkosuomalaisilla äänioikeutetuilla sekä niillä kotimaassa asuvilla äänioikeutetuilla, jotka ovat ulkomailla koko sen ajan kun Suomessa voi äänestää eli ennakkoäänestysajan ja vaalipäivän.
Esityksen mukaan kirjeäänestyksen asiakirja voisi tilata aikaisintaan kolme kuukautta ennen vaalipäivää. Takarajaa ei ole asetettu, mutta äänestäjän omalla vastuulla olisi tilauksen tekeminen ajoissa niin, palautettu lähetekuori ehtisi perille keskusvaalilautakuntaan viimeistään 2. päivänä ennen vaalipäivää viimeistään kello 19. Tämän jälkeen palautuneita kuoria ei avata. Äänestäjä vastaa itse lähetekuoren postittamisesta maksaen itse postikulut. Lähetekuori on postitettava ulkomailta. Sitä ei saa postittaa Suomesta.
Kirjeäänestysasiakirjoihin ei liitetä vaalilistoja, vaan ehdokkaan omalla vastuulla on selvittää ehdokkaat ja valita äänestettävä henkilö.
Erityistä huomiota luonnoksessa kiinnitetään vaalisalaisuuden toteutumiseen. Huoli sen toteutumattomuudesta on perusteltu ja tärkeä. Vaalivapautta ja vaalisalaisuutta ei käytännössä ole mahdollista toteuttaa samoin kuin äänestyspaikalla toteutuvassa äänestämisessä. On hyvä huomioida, että edustustoissa äänestäminen säilyy yhä olemassa olevana mahdollisuutena.
Esityksessä ehdotetaan, että äänestäjän tulisi hankkia paikalle kaksi 18 vuotta täyttänyttä henkilöä, joiden tehtävänä olisi lähetekirjeeseen tekemillään allekirjoituksilla todistaa, että äänestäjän äänestys on tapahtunut vaalisalaisuus säilyttäen ja vaalivapautta kunnioittaen. Todistajille ei asetettaisi muita kelpoisuusehtoja kuin 18 vuoden ikä. Näin ollen he voisivat olla myös muitakin kuin Suomen kansalaisia. Todistajat eivät luonnollisesti toimisi viranomaistehtävässä eivätkä virkavastuulla.

 

Vasemmistoliiton lausunto:
Luonnoksen tavoite parantaa ulkosuomalaisten äänestysmahdollisuuksia on suotava ja kannatettava. Toteutuessaan muutos edistäisi Suomen kansalaisten perusoikeuksien toteutumista.

Erityistä huomiota on kuitenkin kiinnitettävä vaalivapauden ja vaalisalaisuuden toteutumiseen. Kuten luonnoksessa todetaan, ei kirjeäänestyksessä voida taata näiden toteumista samoin kuin äänestyspaikalla tapahtuvassa äänestyksessä. Tästä syystä on erittäin tärkeää pitää ulkosuomalaisten äänioikeuden, vaalisalaisuuden sekä vaalien laillisuuden kannalta huolta siitä, että ulkomailla säilyy jatkossakin merkittävässä määrin edustustojen äänestysmahdollisuus. Edustustossa äänestämistä tulee pyrkiä pitämään pääsääntöisenä äänestystapana niissä tapauksissa, joissa se on äänioikeutetulle kohtuullista.

Muuta huomautettavaa Vasemmistoliitolla ei ole lakiluonnokseen.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille