KAUPPILA MOITTI PORVAREITA JA DEMAREITA

Viikko kului pääosin valtion ensi vuoden talousarvion merkeissä.

Edellisinä viikkoina oli käsitelty lukuisat budjettiin liittyvät lait, mutta silti talousarviossa on paljon kohtia, joissa laki ei suoraan määrittele myönnettävän määrärahan suuruutta.

Maanantaina 14.12. Vasemmistoliiton ryhmäpuheen piti Matti Kauppila. Hän arvosteli hallituksen vero- ja työllisyyspolitiikkaa ja esitti lopuksi epäluottamusta. lue lisää...

Kansan Uutisten mukaan Vasemmistoliitto piikitteli veronkevennyksistä porvareita ja demareita budjettikeskustelussa. lue lisää...

Keskustelussa Vasemmistoliiton Merja Kyllönen puuttui nuorisotyöllisyyteen. Samoin aiheesta puhui Minna Sirnö, joka sanoi nuorisotyöttömyyden nousseen hälyttävästi.

Vasemmistoliiton Pentti Tiusanen kiinnitti huomiota kuntapalveluihin. Erkki Virtanen vaati korotusta työmarkkinatukeen.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki arvosteli hallituksen veropolitiikkaa. Tähän kokoomuksen kansanedustaja Orpo totesi kokoomuksen olevan eri mieltä veropolitiikasta Arhinmäen kanssa, mutta kokoomuksen olleen kovin yksimielisiä sosialidemokraattien kanssa.

Vasemmistoliiton Markus Mustajärven mukaan monen pienituloisen kokonaisverotus kiristyy, jos ottaa huomioon sen, mitenkä käy kuntaveroille monessa kunnassa, mitenkä ovat kunnat pakotettuja nostamaan palvelumaksuja jo ennestään, kuinka välilliset verot muuttuvat, polttoaine- ja energiaverot. Ja Vasemmistoliiton Mikko Kuoppa täydensi.
- Valtion veropolitiikka on aika erikoista. Se ei ota huomioon veronmaksukykyä, ja tästä on osoituksena kiinteistöveron korotus, tästä on osoituksena yleisen arvonlisäveron korotus. Siis nämä molemmat veromuodot ovat veromuotoja, jotka eivät ota huomioon maksajan veronmaksukykyä

Yleiskeskustelun jälkeen käytiin pääluokkakohtaisia keskusteluja ja lopuksi eduskunta äänesti muutosehdotuksista.

Sisäasiainministeriön asioissa Vasemmistoliiton Veijo Puhjo otti esille hätäkeskusjärjestelmän supistamisen.

Puolustusministeriön asioissa Vasemmistoliiton Kari Uotila kyseenalaisti miesten yleisen asevelvollisuuden tarpeellisuuden ja lisäsi asiaan vielä tasa-arvonäkökulman.
- Vain miehiin sukupuolen perusteella kohdistuva pakollinen asevelvollisuus on myös ongelmallinen tasa-arvon näkövinkkelistä.

Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä olisi sen sijaan toista mieltä kuin Uotila. Tennilän mielestään Suomea voidaan puolustaa uskottavasti vain aluepuolustuksen ja yleisen asevelvollisuuden perustalta.
- Niiden alasajo johtaisi suoraa päätä Nato-jäsenyyteen.

Uotila ei yhtynyt Tennilän arvioon Nato-jäsenyydestä.
- En tässä mitään Nato-peikkoa näe. Kysymys on järkevästä, laaja-alaisen turvallisuuskäsitteen ja turvallisuusvaatimuksen mukaisesta suuntautumisesta esimerkiksi enemmän vapaaehtoisuuteen pohjautuen.

Vasemmistoliiton Jaakko Laakso vaati Afganistanin rauhanturvaoperaation muuttamista siviilioperaatioksi. Minna Sirnö puolestaan puuttui kehitysyhteistyömäärärahojen ja siviilikriisinhallinnan määrärahojen tasoon.

Keskusteltaessa kuntarahojen riittävyydestä Kari Uotila arvioi, että kuntien talousahdinkoa käytetään hyvin härskisti hyväksi pyrkimällä siirtämään julkinen sektori takavasemmalle, ulkoistamaan, kilpailuttamaan, tuotteistamaan, yhtiöittämään, vähentämään julkista sektoria systemaattisesti.

Merja Kyllönen esitti laadittavaksi useamman vaalikauden kattavan rautatieliikenteen vision. Unto Valpas puuttui alempiasteisten teiden kuntoon ja määrärahojen niukkuuteen. Martti Korhonen arvosteli liikennepolitiikkaa.
- Jos tätä hallituksen liikennepolitiikkaa pitää kuvata kolmella sanalla, niin sen voi kuvata sanoin "vaarallista", "kallista" ja "ympäristölle haitallista".

Vasemmistoliiton Erkki Virtanen torjui väitteet, että työttömyysajan perusturvaa voidaan korottaa vain, jos puretaan kytkös ansioturvan ja perusturvan välillä.
- Suomessa ei ole kahdenlaista työttömyysturvajärjestelmää. Ei ole erikseen perusturvaan ja työmarkkinatukeen perustuvaa järjestelmää ja erikseen ansiosidonnaista järjestelmää. Kaikille työttömille maksetaan perusosa, ja sen maksaa valtio, ja sitten niille, jotka ovat ottaneet vakuutuksen liittymällä kassojen jäseniksi, yritykset maksavat työntekijöitten itsensä ja kassojen maksamana tämän ansio-osan. Jos työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa korotettaisiin esimerkiksi 180 eurolla kuussa, joka poistaisi valtaosan toimeentulotukea hakevista työttömistä, se maksaisi noin 200 miljoonaa. Vertailun vuoksi todettakoon, että yrityksille annettiin miljardi kansaneläkemaksun alennuksella, viisinkertainen määrä. Siitä voidaan todeta, että kyllä meillä varaa on, jos vain poliittista halua löytyy.

Kyselytunnilla Paavo Arhinmäki otti esille sosiaaliturvan leikkaussuunnitelmat.

Oikeutta eläimille -järjestö järjesti budjettiviikolla eduskunnassa lehteritempauksen. Siitä lisää Kansan Uutisissa.

LENTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖKAUPPA

Lentoliikenteen päästökaupan yhteydessä Vasemmistoliiton Matti Kangas ja Veijo Puhjo esittivät, että eduskunta vaatisi hallitusta yhteistyössä alan toimijoitten kanssa huolehtimaan siitä, että nykyinen maan sisäinen lentoliikenne ei hyväksytyn lain vuoksi vähene lentokenttien tai lentojen osalta, jotta koko maan tasapuolinen kehittäminen ei lain vuoksi vaarannu. Hallituspuolueet eivät kuitenkaan halunneet asettaa omalle hallitukseen tällaista velvoitetta.

PRESIDENTTI ULOS EUROOPPA-NEUVOSTOSTA?

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta käsitteli keskiviikkona valtioneuvoton kirjelmää valtioneuvoston kannanotoista Lissabonin sopimuksen aiheuttamista Eurooppa-neuvostoa koskevista muutoksista. Tähän asti tasavallan presidentti on osallistunut pääministerin ohella Eurooppa-neuvoston kokouksiin, milloin hän on katsonut asioiden kuuluvan omaan toimivaltaansa.

Nyt Eurooppa-neuvoston muuttuessa Lissabonin sopimuksen myötä, valtioneuvosto ilmoittaa, että vastedes Suomen edustaja Eurooppa-neuvoston kokouksissa on eduskunnalle vastuunalainen pääministeri. Ulkoasiainvaliokunnan enemmistö oli samaa mieltä lausunnossaan EU-asioita käsittelevälle suurelle valiokunnalle.

Vasemmistoliiton edustajana valiokunnassa Annika Lapintie ja sos.dem. jäsenet ovat sen sijaan halunneet säilyttää presidentin aseman Eurooppa-neuvostossa.

Perustuslakia tulkitseva perustuslakivaliokunta käsittelee asiaa helmikuussa.

ARHINMÄKI: OPPIVELVOLLISUUS 18 IKÄVUOTEEN

Paavo Arhinmäki esittää toimenpidealoitteessa, että hallitus valmisteli lainsäädännön muutokset oppivelvollisuusiän nostamiseksi nykyisestä 16 ikävuodesta 18:aan. Kunnat velvoitettaisiin huolehtimaan siitä, että jokaisella nuorella on aito mahdollisuus ja vastuu suorittaa opinnot lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa tai vaihtoehtoisesti sitoutua oppisopimuskoulutukseen tai työpajatoimintaan. Nykyisessä käytännössä toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jää seitsemän prosenttia nuorista. Kaikille ei tarjota opiskelupaikkaa ja siksi osa nuorista lopettaa lyhytnäköisesti opiskelun peruskoulun jälkeen.

Lisää ryhmän aloitteesta Kansan Uutisissa.

TULEVIA TAPAHTUMIA
- Tammikuussa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kokoontuu torstaina 21.1.2010 arvioimaan tilannetta ja suuntaamaan kevätkauden toimintaa.
- Vuoden 2010 valtiopäivät aloitetaan siten, että puhemiehen ja kahden varapuhemiehen vaalit toimitetaan tiistaina 2.2. kello 12.00 pidettävässä täysistunnossa.
- Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän järjestäytymiskokous on tiistaina 2.2.2010 kello 11.00.
- Kevätkauden asioita koskeva valtiopäivien avauskeskustelu on tiistaina 9.2.
- Keskiviikkona 7. 4. eduskunnassa on lähetekeskustelu valtiontalouden kehyksistä seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Niiden pohjalta hallitus laatii sitten kesän aikana esityksen vuoden 2011 talousarvioksi.

KIRJALLISIA KYSYMYKSIÄ
- Pakettiautojen ajoneuvoveron määräytyminen, Kyllönen, Merja
- Pätkätyöntekijöiden aseman parantaminen, Kyllönen, Merja
- Asevienti Israeliin, Arhinmäki, Paavo
______
Eduskunnan viikko on Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän sihteerin kokoama katsaus eduskunnan tapahtumiin. Eduskunnan viikko ilmestyy istuntokausien aikana perjantaisin ja siinä kerrotaan Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän toiminnasta ja kansanedustajien tekemistä valtiopäivätoimista.