Gurutlihttu

Vasemmisto pähkinänkuoressa pohjoissaameksi

Gurutlihttu lea Suoma viđadin stuorámus politihkalaš bellodat Suomas.

Min mihttomearrin lea vuoiggalaš ja ekologalaččat dássedettolaš máilbmi.

Váldde oktavuođa midjiide!

VUOĐĐODIEĐUT

Miellahtut: 10.500
Báikkálaš ossodagat: badjel 400
Guovloorganisašuvnnat: 14
Riikkabeaiáirasat Suoma riikkabeivviin: 12
Jienasteddjiid prosentuála mearri 2015 riikkabeaiválggain: 7,1 %
Nissonolbmuid organisašuvdna: Gurutnissonat
Nuoraid organisašuvdna: Gurutnuorat

Oktavuohtadieđut

Li Andersson, Bellodaga ságadoalli 040 5088697
Hanna Sarkkinen, Vuosttas várreságadoalli 050 5122606
Juho Kautto, Nubbi várreságadoalli 0400 759 869
Veronika Honkasalo, Goalmmát várreságadoalli 040 5559409
Joonas Leppänen, Bellodatčálli 040 183 1033
Anni Ahlakorpi, Gurutlihtu bellodatáirras, guovlopolitihkalaš bargojoavkku lahttu, Gurutnuoraid ságadoalli 040 5454 753

Gurutlihtu biret ja ossodagat

Min ULBMILAT

Suopma galgá bissut máilmmi buoremus riikkaid siste, lei dal veardádallama vuolde opmodat, vuođđoskuvlejumi dássi, media dahje geahččaleami friddjavuohta, olbmuid dearvvasvuohta, gilvvohallannávccat, dahje almmolaš sektora beaktilvuohta. Mis lea ollu vejolašvuođat dahkat áššiid buorebut.

 

Buorre servodagas juohkehaččas lea riekti buori skuvlejupmái, iežas bargui ja iežas ovddideapmái. Buorre servodagas lea maid vejolašvuohta doaibmat servodaga ovttaveardásaš lahttun. Dásseárvvu ja ovttaveardásašvuođa galgá sihkkarastit láhkaásahemiin. Buohkat galget beassat váikkuhit demokráhtalaččat oktasaš áššiide dan sadjái, ahte váldi lea dain, geat oamastit stuorra fitnodagaid dahje daid politihkkariid, geaid sii dorjot.

Gurutlihttu lea olles riikka bellodat, mii guoddá vástu guovlluid ovddideamis ja riikkavuložiid gaskasaš dásseárvvus. Guovlluid gaskasaš sierraárvosašvuohta lea lassánan, dan dapmamii dárbbašuvvo nana, olles riikka gokči guovlopolitihkka, ja iešguđet guovlluid nanuvuođaid aktiivvalaš ovddideapmi.

Barggu galgá juohkit dainna, ahte bargoáigi oaniduvvo. Iešguđet surggiid várás dárbbašuvvojit iešguđetlágan bargoáiggi oanideami mállet, ovdamearkka dihte guđa diimmu bargobeaivi, njealjebeaivásaš bargovahkku ja jahkeluomuid guhkideapmi.

Bargoláhkaásahusa heajudeami sadjái galgá vuodjut buoridit produktivitehta ja barggolašvuođa nu, ahte fitnodagaid buktagat ja bálvalusat ovddiduvvojit, jodiheapmi buoriduvvo ja dutkamuš ja buvttaovddideapmi ja investeremat lasihuvvojit.

Juohke olbmos lea seamma árvu ja rievttit fuolakeahttá su sohkabealis, agis, eatnálaš dahje čearddalaš duogážis, gielas, oskkus dahje jáhkus, oaiviliin, váttuin dahje vigiin, dearvvašvuođadilis, seksuála orientašuvnnas dahje eará sivas mii sus lea dahje sutnje laktása.

Eamiálbmogiid gieđahalli ILO 169 -soahpamuš ja davviriikalaš sámesoahpamuš galget ratifiserejuvvot. Gárjila giela dilli galgá dovddastuvvot eará vehádatgielaid láhkai ja dan sajádat galgá čállojuvvot vuođđolága 17. paragráfa 3 momentii. Láhkarievdadusa lassin giellaealáskahttinprográmma galgá bidjat johtui. Giellavehádagaid riekti iežas gillii váldo vuhtii skuvlejumis ja bálvalusaid buvttadeamis.

Máŋggahámat luondu lea iešárvu. Olmmoš lea doaimmaidis bokte rievdadan luonddu ja duššadan eará šlájaid bissovaččat, nu ahte mii galgat maid váldit vástu iežamet doaimmain ja eanaspáppa buresbirgejumis. Luonddu máŋggahámatvuohta dorvvastuvvo nu, ahte luondu suodjaluvvo ja luondduriggodagat geavahuvvojit bissovaččat. Luonddu máŋggahámatvuođa stuorámus uhkit leat dálkkádatrievdan, luonddu garra ja badjelmearálaš geavaheapmi, čáziid šaddan menddo šattolažžan ja dat, ahte borramuša buvttadeami doalvu eanet ah eanet saji eatnamis. Luonddu máŋggahámatvuhtii bidjet lassedeattu maid biodoallu, mii ovdána oppa áigge, ja maiddái ođasmuvvi luondduriggodagaid geavaheapmi, mii lassána oppa áigge. Eurohpá uniovnna ja Suoma eanadoallodoarjagat ođasmahttojuvvojit nu, ahte dat dorjot buvttadeami, mii váldá vuhtii birrasa. Doarjagat biddjojuvvojit orgána- ja šaddoborramušaid buvttadeapmái. Borramuša almmolaš háhkamis (gielddain omd. skuvllaide) galgá oidit suopmelaš lahka buvttaduvvon borramuša ja šaddoborramuša. Maiddái ekologalaččat buvttaduvvon borramuša oasi buot borramušas galgá lasihit. Ealliid intensiiva buvttadeamis galgá luohpat ja doarjut báikkálaš borramuša álgobuvttadeami ja ovddideami, mat vuođđuduvvet biebmoávdnasiid johtimii. Biergoindustriija vuovdima ovddidandoarjagat heaittihuvvojit.

Stuorra beađuid suodjaleapmái biddjojuvvojit searat ja suollemas meahcásteapmi heaittihuvvo gohcima ja lahkaásaheami čavgemiin. Beađuid dagahan vahágiid buhttenortnet ovddiduvvo.

Čáhci ii privatiserejuvvo vuoittu dahkama gaskaoapmin.

 

Vuođđuduvvojit ođđa álbmotmeahcit, ovdamearkka dihte Porkkala ja Sanginjoki álbmotmeahcit.

Nannejuvvo riikkaidgaskasaš suodjalanovttasbargu árktalaš guovllus. Vuotos ja Kollaja dahkuáldát eai huksejuvvo.

 

Guolástanláhkaásaheapmi galgá vuođđuduvvat ekologalaš dutkandihtui. Guliid goargŋuma fápmorusttegiid meattá galgá sihkkarastit juohke sajis.

 

MIN VIŠUVDNA

 

Dálá dilis sosiála vuoiggalašvuhtii sáhttá beassat dušše beare dainna, ahte čatnasa čađat ekologalaš bistevašvuođa gáibádussii: doarjut dálkkádatrievdama, luondduresurssaid nohkama ja sierraárvosašvuođa, mii lassána ah lassána.

 

Boahttevuođa servodaga meroštallet

·        ekonomiijapolitihka válderáhkadusaid demokratiseren,

·        ekonomalaš resurssaid vuoiggalaš juohkin,

·        olbmuid persovnnalaš friddjavuođa lassáneapmi,

·        eanaspáppa resurssaid rájálašvuođa gudnejahttin ja

·        almmolaš ja ovttalágan dásseárvu – beroškeahttá earret eará olbmo sohkabealis, máilmmioainnus, etnalaš duogážis, opmodagas, agis, buozalmasvuođas dahje lámisvuođas.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille