Kou­lu­tus­po­liit­ti­nen oh­jel­ma jul­ki: Jat­ku­va op­pi­mi­nen ja kou­lu­tuk­sen ta­sa-ar­vo kär­ki­ta­voit­teik­si

Vasemmistoliitto julkaisi tänään koulutuspoliittisen ohjelmansa, jossa esitetään panostuksia jokaiselle koulutusasteelle koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi.

Teknologinen kehitys ja työn nopea muutos ovat haasteita, joihin Suomen koulutusjärjestelmän tulee vasemmistoliiton mukaan vastata tehokkaasti.

– Tarve päivittää omaa osaamistaan läpi työuran on todellisuutta kaikilla aloilla. Nykyaikainen ja toimiva koulutusjärjestelmä kykenee tarjoamaan ihmiselle mahdollisuuden päivittää osaamistaan läpi työuran, ei vain sen alussa, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo.

Vasemmistoliitto tarjoaa ohjelmassaan ratkaisuja peruskoulun heikentyneeseen kykyyn tasata esimerkiksi perhetaustasta johtuvia eroja oppimistuloksissa.

– Peruskoulu on läpi historiansa ollut keskeinen tasa-arvon mahdollistaja suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta nyt tämä vaikutus on heikentymässä, Andersson sanoo. – Oppilaiden perhetausta vaikuttaa aiempaa enemmän oppimistuloksiin, mikä rapauttaa peruskoulun alkuperäistä tarkoitusta.

Andersson perää Suomeen sivistyksen kunnianpalautusta korjaamaan viime vuosien koulutusleikkausten aiheuttamia vahinkoja.

– Ensi vaalikaudella pitää toteuttaa sivistyksen kunnianpalautus lisäämällä selkeästi koulutuksen resursseja sekä tekemällä parannuksia kaikilla koulutusasteilla tasa-arvon vahvistamiseksi, Andersson linjaa.

Esimerkkejä toimenpiteistä, joita vasemmisto ehdottaa:

Varhaiskasvatus

  • Palautetaan tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen kaikille lapsille ja ulotetaan velvoittava esiopetus 5-vuotiaisiin. Kehitetään oppivelvollisuutta suuntaan, joka mahdollistaisi koulun aloittamisen nykyistä joustavammalla mallilla.
  • Lähipäiväkodin merkitys tunnustetaan ja vahvistetaan samalla lähikouluperiaatetta.
  • Ennaltaehkäisevään lastensuojeluun ja perhetyöhön lisätään resursseja.
  • Varhaiskasvatuksen laatua kehitetään pienentämällä yli 3-vuotiaiden lasten ryhmäkokoja niin, että suhdeluku on yksi aikuinen seitsemää lasta kohti. Osa-aikaisten lasten ryhmiin sovelletaan samaa suhdelukua.
  • Varhaiskasvatuksen koko henkilöstön palkkoja on nostettava vastaamaan paremmin työn vaativuutta.

Peruskoulu

  • Perusopetuksen ryhmäkoot pienennetään. Ryhmäkoot vaikuttavat suoraan työilmapiiriin kouluissa ja opiskelijoiden mahdollisuuksiin saada yksilöllistä tukea. Perusopetukseen tarvitaan opettajamitoitus, joka turvaa riittävän pienet ryhmäkoot.
  • Mahdollistetaan peruskoulun opintojen tekeminen yksilöllisessä tahdissa sekä osallistuminen joustavaan perusopetukseen kaikille sitä tarvitseville. Kymppiluokkaa kehittämällä voidaan tarjota mahdollisuus pidentää peruskoulua vuodella nykyisestä.
  • Kolmiportaisen tuen toteutumiseen ohjataan nykyistä enemmän resursseja muun muassa erityisluokanopettajien ja erityisopettajien palkkaamiseen. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä pienentää vastaavasti ryhmäkokoa. Lähtökohtana on aina kuitenkin oltava oltava oppilaan etu: pienryhmäopetus voi olla joissakin tapauksissa oikea tapa tukea oppilasta.

Toinen aste

  • Oppivelvollisuus pidennetään toiselle asteelle. Oppivelvollisuuden pidentäminen on koulutuspoliittinen investointi, jonka myötä julkinen valta vastaa niin toisen asteen aloituspaikkojen riittävyydestä kuin maksuttomien opiskelumateriaalien turvaamisesta.
  • Vahvistetaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä tarjoamalla opiskelijoille opintokokonaisuuksia valittavaksi molemmilta puolilta
  • Vahvistetaan niin opiskeluhuollon kuin opinto-ohjauksen resursseja koko toiselle asteelle. Jälkiohjausvelvoite ulotetaan koskemaan koko toista astetta.

Tutustu koko koulutuspoliittiseen ohjelmaan tästä.