Vasemmiston toiminta kohti 2020-lukua -asiakirja

Vasemmiston toiminta kohti 2020-lukua -asiakirja kertoo, millaista toimintakulttuuria ja organisaatiota puolue tavoittelee.
Asiakirja on hyväksytty Vasemmistoliiton puoluekokouksessa 9.6.2013

Lataa pdf >>

Lataa doc >>

Sisällysluettelo, klikkaamalla pääset asiakohtaan

1. Johdanto

2. Demokraattinen joukkoliike

3. Hyvä organisaatio auttaa toimintaa
Paikallinen ja alueellinen toiminta  ¦  Valtakunnallisen päätöksenteon ja toiminnan kanavat  ¦  Eduskuntaryhmä ja hallitusryhmä

4. Jäsenet muodostavat puoluetoiminnan perustan
Jäsenhankinta ja ihmisten kohtaaminen  ¦  Kokouksista laajempaan toimintaan  ¦  Jäsenhuolto ja yhteisön rakentaminen  ¦  Valtakunnallinen vaikuttaminen  ¦  Tavoitteellista toimintaa

5. Äänestäjä ja kannattaja mukana Vasemmiston menossa

6. Vasemmisto vaikuttajana kuntapolitiikassa

7. Toiminta on avointa

8. Näkyvyys ja tiedottaminen

9. Vasemmisto on eurooppalainen ja globaali

LIITTEET
Vasemmistolaiset yhteistyökumppanit ja sidosryhmät

LIITTEET
organisaatiokaavio (pdf) >>
kartta piirijaosta (pdf) >>

1. Johdanto

Tässä asiakirjassa kuvataan tavoitetta siitä, millainen toimintakulttuuri ja organisaatio Vasemmistossa on 2020-luvulla. Joukossa on myös ideoita niistä keinoista, joilla tavoitteiseen päästään.

Asiakirja keskittyy puolueen toiminnallisiin ja organisatorisiin kysymyksiin. Tämän asiakirjan rinnalla täytyy lukea Vasemmiston poliittisia ohjelmia, sillä menestyäkseen puolue tarvitsee sekä selkeää poliittista linjaa että toimivaa, tehokasta ja näkyvää toimintaa.

Puolueen oman toiminnan, avoimuuden ja järjestödemokratian kehittämisen lisäksi Vasemmisto toimii poliittisesti demokratian vahvistamiseksi koko yhteiskunnassa.

Toimintakulttuurin ja -tapojen uudistaminen on jatkuva prosessi, joka ulotetaan koko puolueeseen sen kaikilla tasoilla. Eri puolilla Suomea syntyneitä hyviä käytäntöjä levitetään ja verkkosivuilla pidetään avointa toimintaideapankkia. Verkkoon kerätään innostavia kokemuksia puolueen toiminnasta kaikkien käyttöön.

Asiakirja ei ole uuden jäsenen opas vaan se on tarkoitettu puolueessa jo aktivoituneen jäsenen avuksi. Asiakirjassa linjataan Vasemmiston toimintaperiaatteita kaikilla tasoilla osastoista valtakunnallisiin päätöksentekoelimiin. Tämä asiakirja ei toteuta itse itseään, vaan tavoitetilaan pääseminen vaatii jatkuvaa ja aktiivista työskentelyä kaikilla puoluetasoilla.

Konkreettisia ohjeita toiminnan järjestämiseen löytyy esimerkiksi Vasemmistonaisten Ompelurasia-toimintaoppaasta ja aktiivisten paikallisyhdistysten toimintasuunnitelmista. Toimintaympäristöt ja tilanteet vaihtelevat ympäri Suomea, joten eripuolilla täytyy valita omiin olosuhteisiin sopivat keinot.

Asiakirjassa Vasemmistoliitto rp:stä käytetään nimeä Vasemmisto. Sanaa puolue tai Vasemmisto käytetään kahdessa merkityksessä. Toisaalta puolue tarkoittaa juridista henkilöä, jota sääntöjen mukaiset toimielimet ja henkilöt edustavat. Toisaalta puolue tarkoittaa jäsenistönsä ja kannattajiensa muodostamaa kokonaisuutta.

2. Demokraattinen joukkoliike

Vasemmistolle tunnusomaista on avoin, yhteisöllinen ja demokraattinen toiminta. Demokratia toimii silloin, kun jokainen uskaltaa sanoa mielipiteensä, näkemyksiä kuunnellaan ja ne otetaan huomioon. Tavoitteet ja toimintatavat sovitaan yhdessä ja töitä tehdään yhteisellä päätöksellä ja yhteistyössä.

Vahvasta arvopohjasta ja asiantuntijuudesta syntyy itseluottamus, jolla poliittisia tavoitteita arkailematta edistetään ja saavutuksista kerrotaan. Itseluottamusta vahvistetaan myös kannustamalla ja tukemalla omia toimijoita politiikan kaikilla areenoilla.

Vasemmistossa ei tarvitse odotella lupaa auktoriteeteilta voidakseen toimia ja viedä isojakin asioita eteenpäin. Tämä on Vasemmiston voima ja vahvuus.

Esimerkiksi vaalikampanjointi on Vasemmistossa yhteisöllistä eikä yksilökeskeistä. Vasemmiston ehdokkaat kampanjoivat yhdessä toinen toistaan tukien eivätkä mustasukkaisesti itselleen ääniä haalien. Yhdessä tekeminen näkyy ulospäin hyvänä fiiliksenä ja vaikuttavana politiikkana.

Vasemmistolle omaleimaista on myös se, että teemme yhteistyötä paitsi oman porukan kesken, myös muiden kanssa. Vasemmiston juuret ovat joukkoliikkeissä tehtävässä työssä ja tämä luo edelleen edellytykset laaja-alaiselle yhteiskunnalliselle ja poliittiselle vaikuttamiselle.

Vasemmisto ei keskity vain vaalikampanjointiin tai parlamentaariseen ja edustukselliseen vaikuttamiseen vaan ajaa tavoitteitaan kaikilla tasoilla. Lisäämme ihmisten osallisuutta ja kokemuksia vaikuttamisen mahdollisuuksista. Tuemme ihmisten omia kamppailuja paremman yhteiskunnan ja elämän puolesta.

Vahvistamme sekä edustuksellista että suoraa demokratiaa. Puoluetoiminta ei ole itseisarvoista vaan väline toteuttaa arvojamme ja tuottaa parempaa elämää ja maailmaa niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin.

Vasemmiston kautta jokainen, joka kokee puolueen politiikan ja toiminnan läheisiksi, pääsee vaikuttamaan tärkeiksi kokemiinsa ja omaan elämäänsä vaikuttaviin asioihin. Vasemmistossa tarvitaan ja arvostetaan kaikkia, jotka jakavat puolueen arvot ja periaatteet. Kynnys liittyä puolueeseen on matala ja toiminta puolueessa on helppoa. Vasemmistoliitto on puolue, johon saa tulla juuri sellaisena kuin on ja toimintaan on mahdollista osallistua riippumatta elämäntilanteesta.

Vasemmistossa ollaan sitoutuneita löytämään erimielisyyksienkin hetkellä keskusteluyhteys ja vahvistamaan muita kunnioittavaa ilmapiiriä, sillä vasemmistolaisilla on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Töitä tehdään pitkäjänteisesti ja asiat edellä. Kaikenlaiseen kiusaamiseen ja syrjintään on puoluetoiminnassa ehdoton nollatoleranssi. Jokainen toimija on vastuussa siitä, että kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, ristiriidat ratkaistaan rakentavasti ja mahdolliseen kiusaamiseen ja syrjintään puututaan välittömästi. Vaikeissa ristiriitatilanteissa puoluetoimisto tarjoaa ulkopuolista apua ongelmien ratkomiseen. Vasemmistossa osataan antaa ja vastaanottaa perusteltua ja rakentavaa kritiikkiä.

3. Hyvä organisaatio auttaa toimintaa

Lähtökohta on se, että Vasemmiston jäsenet ja kannattajat tietävät, missä ja miten puolueen kannoista ja toiminnasta päätetään ja miten toimintaan pääsee mukaan. Näin lisätään luottamusta ja motivaatiota toimia.

Jokainen jäsen voi asettua ehdolle piirikokousedustajaksi, puoluekokousedustajaksi ja pyrkiä jäseneksi puolueen päättäviin elimiin puoluevaltuustoon, puoluehallitukseen, piiritoimikuntaan tai oman paikallisyhdistyksensä johtoon. Jäsenet voivat pyrkiä ehdokkaaksi eri vaaleissa.

Oleellista on, että puolueen kaikilla tasoilla paikallisyhdistyksestä eduskunta- ja hallitusryhmään käydään säännöllisesti läpi ne toimintatavat ja pelisäännöt, joilla päätöksiä tehdään. Näin on tärkeää muistaa toimia etenkin silloin, kun mukaan tulee uusia toimijoita.

Organisaation tehtävä on edistää ja vahvistaa puolueen toimintaa ja vaikuttamista eikä haitata sitä. Asioita ei kuitenkaan tarvitse aina ajaa puolueorganisaation eri portaiden kautta, vaan itseä askarruttavia kysymyksiä voi selvittää ja tavoitteita edistää myös olemalla suoraan yhteydessä esimerkiksi kunnanvaltuutettuihin tai kansanedustajiin.

Paikallinen ja alueellinen toiminta on lähellä ihmistä: toimintaryhmä, paikallisyhdistys, kunnallisjärjestö, piiri

Puolueen paikallisesta ja alueellisesta toiminnasta ja poliittisista tavoitteista ja kannoista päätetään demokraattisesti piiri- ja kunnallisjärjestöissä sekä paikallisyhdistyksissä. Paikallisyhdistyksillä on tärkeä rooli paikallisen näkyvyyden ylläpitämisessä sekä vaalien aikana että niiden välillä. Lisäksi paikallisyhdistykset toimivat ruohonjuuritason vaikuttamiskanavana

Paikallisyhdistys on paikallisen toiminnan ydin. Paikallisyhdistykset toimivat useimmiten yhden kunnan alueella. Muutamissa isoimmissa kaupungeissa on myös kaupungin kattava kunnallisjärjestö, jonka jäseniä paikallisyhdistykset ovat.

Paikallisyhdistyksiä voidaan perustaa asiaperustaisesti, kuten työelämän kysymysten tai sosiaali- ja terveyspoliittisten asioiden ympärille. Puolueen säännöt mahdollistavat myös toimintaryhmien perustamisen, joten toimia voi myös ilman rekisteröityä yhdistystä. Vasemmistonaiset ovat järjestäytyneet pääosin toimintaryhmiksi.

Niissä kunnissa, joissa ei ole paikallisyhdistystä tai valtuustoryhmää, naapurikuntien paikallisyhdistykset ja valtuustoryhmät tukevat toimintaa yhteistyössä piirijärjestön kanssa. Yhteistyössä voidaan järjestää esimerkiksi yleisötilaisuuksia.

Piirijärjestöjen rooli on merkittävin valtakunnallisten vaalien järjestämisessä sekä esimerkiksi yhteisen koulutuksen organisoimisessa. Piirit järjestävät myös yksin tai yhteistyössä muiden piirien kanssa vuosittain puheenjohtajapäivän. Tapaamisissa vaihdetaan hyviä käytäntöjä ja kokemuksia.

Paikallista toimintaa on organisoitava luontevilla toiminta-alueilla. Vaalipiiri ja jopa kunta voi jakautua pienempiin alueisiin, jotka toimivat alueellisesti tärkeiden asioiden parissa. Pienemmät toiminta-alueet ovat monesti tehokkaampia ja läheisempiä ihmisille tilaisuuksien järjestämisen, tapahtumien ja muun toiminnan kannalta.

Vaalipiirit, seutukunnat ja kaupungit ovat erilaisia eivätkä samat toimintatavat sovi joka puolelle Suomea. Toiminnan reunaehdot ovat hyvin erilaiset isojen kaupunkien ja maaseutukuntien välillä. Lisäksi esimerkiksi kaksikielisissä kunnissa paikallisyhdistyksellä on vastuu siitä, että puolue näkyy ja kuuluu paikkakunnalla molemmilla kotimaisilla kielillä.

Piirijärjestöissä on kunkin alueen erityispiirteiden paras tuntemus ja osaaminen kehittää omalle alueelle parhaiten sopivat toimintatavat. Lisäksi Landsstyrelsen auttaa kaksikielisen näkymisen ja toiminnan organisoinnissa. Vasemmistonaisten toimintaryhmät ovat toimintakanava niille naisille, jotka haluavat toimia naisten kesken ja/tai sukupuolierityisesti.

Valtakunnallisen päätöksenteon ja toiminnan kanavat: puoluekokous, puoluevaltuusto, puoluehallitus, työvaliokunta

Puolueen valtakunnallisista poliittisista kannoista ja tavoitteista päätetään puoluekokouksessa, puoluevaltuustossa ja puoluehallituksessa.

Puoluekokous on puolueen ylin päättävä elin. Puoluekokous järjestetään kolmen vuoden välein ja puoluekokousedustajia valitaan 300 piirijärjestöjen jäsenmäärien suhteessa.

Puoluevaltuusto koostuu piirien edustajista. Ylintä valtaa puoluekokousten välillä käyttävän puoluevaltuuston jäsenet ovat merkittävässä roolissa tiedonkulun ja päätöksenteon vahvistamisessa, joten puoluevaltuuston jäsenet ovat aktiivisia omilla alueillaan.

Puoluevaltuusto arvioi poliittista linjaa ja strategiaa jatkuvasti valtuuston kokousten välillä esimerkiksi seuraten politiikkaa ja tehden ehdotuksia sähköisesti. Se voi myös perustaa keskuudestaan työryhmiä jonkin asian hoitamista varten.

Puoluevaltuutettujen on myös oltava aktiivisia ja tehtävä esimerkiksi kannanotto- ja toimenpide-esityksiä, jotta puoluevaltuusto saa sen vallan, joka sille kuuluu.

Puoluevaltuuston toimivuus edellyttää hyvää valmistautumista ja tiedonsaantia tehtäviin päätöksiin liittyen. Puoluehallitus raportoi toiminnasta tiiviisti puoluevaltuustolle ja vastaa valtuuston jäsenten kysymyksiin.

Järjestetään avoimia verkkokeskusteluja poliittisen linjan toteutumisesta.

Puoluehallitus on eri alojen osaajista koostuva ryhmä, ei aluemandaattien perusteella koottu toimielin. Puoluehallitus toteuttaa puolueen poliittista toimintaa ja toimii yhdistyslain mukaisena hallituksena. Puoluehallitus tekee tehtävänjaon ja jakaa vastuualueet. Puoluehallitukseen valitaan puheenjohtajiston ja puoluesihteerin lisäksi yhdeksän varsinaista ja kolme varajäsentä. Puoluehallitus voi lisäksi kutsua muita henkilöitä kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella.

Puoluehallituksen työvaliokuntaan kuuluvat puolueen puheenjohtajisto, puoluesihteeri, puoluevaltuuston puheenjohtaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Myös piirijärjestöissä, kunnallisjärjestöissä ja paikallisyhdistyksissä voidaan haluttaessa valita työvaliokunta.

Työvaliokuntien tehtävä on valmistella tulevaa päätöksentekoa sekä linjanvetoja.

Puolueella on maan kattava toiminnanjohtajaverkosto, joka vastaa alueellisesta työstä sekä puoluetoimisto, joka koordinoi valtakunnallista työtä. Työntekijöiden määrä riippuu puolueen taloudellisista resursseista.

Eduskuntaryhmä ja hallitusryhmä

Eduskuntaryhmä ja hallitusryhmä ovat avainasemassa ajankohtaisessa päätöksenteossa. Ne toimivat puolueen poliittisten ohjelmien pohjalta.

Edustuksellisessa demokratiassa kansanedustajat ovat puolueen näkyvimpiä toimijoita ja saavat valtuutuksensa äänestäjiltä. Vasemmiston parlamentaarisen vaikuttavuuden ja näkyvyyden kannalta kansanedustajat ovat avainasemassa.

Kansanedustajilla on valtiopäivätyöskentelyssä apunaan eduskunnan palkkaamat eduskunta-avustajat, eduskuntaryhmällä omat työntekijät ja ministereillä erityisavustajat.

Tavoitteena on, että puolueen kansanedustajat ja euroedustajat tukevat asiantuntemuksellaan myös Vasemmiston toimintaa koko Suomessa.

Hallitukseen osallistumisesta päätetään sääntöjen mukaisesti eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston kokouksessa. Samassa kokouksessa tehdään mahdolliset ministerivalinnat.

4. Jäsenet muodostavat puoluetoiminnan perustan

Vasemmiston toiminnassa jäsenillä on keskeisin rooli. Jäsenten oma-aloitteista, rohkeaa ja ennakkoluulotonta toimintaa tuetaan. Puoluejohto tiedottaa päätöksistään puoluepiireille tai paikallisyhdistyksille ja lähettää tärkeät päätökset lausuntokierrokselle. Tavoitteena on vuorovaikutteinen ja aktiivisesti ulospäin näkyvä puolue, jossa on helppo innostua uusista asioista. Myös epäonnistuminen on sallittavaa; varovasti asemia vahvistamalla ei saada muutosta tai tuloksia aikaan.

2020-luvulla Vasemmisto on yhtä kuin jäsenensä. Jäsenet tekevät toiminnan sekä vaikuttavat politiikan ja kampanjoiden sisältöihin. Vapaaehtoistyön merkitys on Vasemmistossa keskeinen ja vapaaehtoistyön organisointiin etsitään uusia näkökulmia ja keinoja. Vasemmiston jäsenäänestyksiä käytetään päätöksenteossa ja jäsenet äänestävät jäsenäänestyksissä henkilöistä ja asioista.

Työntekijöiden yksi tehtävä on tukea kansalaisaktiivisuutta ja sen organisointia. Puoluetoimisto tukee paikallista toimintaa levittämällä hyviä toimintaideoita ja tuottamalla materiaalia ja välineitä toiminnan avuksi.

Toimintaa voi seurata ja opetella rauhassa myös ilman vastuita ja velvollisuuksia. Tehtäviä jakamalla huolehditaan siitä, ettei vapaaehtoistyöt kasaannu liian harvojen vastuulle.

Moni haluaa myös osallistua toimintaan vain ajoittain tai tulla mukaan teema- tai asiakohtaisiin projekteihin. Heille tarjotaan tilaa osallistua. Puolueen ei tarvitse olla kokonaisvaltaisen ja elinikäisen sitoutumisen kohde, vaan kukin osallistuu voimiensa ja elämäntilanteensa mukaan. Toisaalta toimintaa pitää pystyä osallistumaan aktiivisesti vähäisinkin tiedoin ja taidoin ja saada tarvittaessa tukea kokeneemmilta toimijoilta.

Kaikkien jäsenten ja toimijoiden kannalta puoluetoiminta parhaimmillaan merkitsee voimaannuttavia kokemuksia, jotka auttavat ihmistä hahmottamaan realistisemmin, paremmin ja eettisemmin asemaansa ja toimintamahdollisuuksiaan yhteisön jäsenenä ja kansalaisena.

Jäsenhankinta ja ihmisten kohtaaminen

Vasemmisto kohtaa ihmiset siellä, missä ihmiset liikkuvat: kauppakeskuksissa, kirjastoissa, työpaikoilla, baareissa, toreilla, verkossa, sosiaalisessa mediassa ja muissa yhteisöissä. Kaupungeissa toimintaa jalkautetaan eri kaupunginosiin. On tärkeää jatkuvasti kuunnella ajatuksia siitä, mitä ihmiset haluavat tehdä ja mitä meidän toivotaan tekevän sekä tarjota ihmisille itselleen toimintamahdollisuuksia. Esiin nousseita ideoita viedään eteenpäin yhteistyössä.

Jäsenyyttä ehdotetaan kiinnostuneille rohkeasti ja kaikki kutsutaan mukaan toimintaan. Valtakunnallisesti ja paikallisesti järjestetään tavoitteellisia jäsenhankintakampanjoita.

Varmistetaan, että uusien jäsenten tiedot saadaan paikallisyhdistyksille. Paikalliset toimijat ottavat aktiivisesti yhteyttä uusiin jäseniin ja toivottavat heidät tervetulleeksi toimintaan. Puolueen toimintaa tehdään tutuksi uusien jäsenten tilaisuuksissa ja koulutuksissa. Uusien jäsenten toimintaopas julkaistaan verkossa ja painettuna.

Vasemmiston jäseneksi voi liittyä 15 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen ja ulkomaalainen, jonka kotipaikka on Suomessa. Vasemmistossa huolehditaan siitä, että kaikki pystyvät osallistumaan puoluetoimintaan. Esimerkiksi perheellisten osallistumista tuetaan mahdollistamalla tilaisuuksien ja kokousten ajaksi lastenhoito sekä suuntaamalla tapahtumia myös lapsiperheille. Tilaisuudet järjestetään esteettömissä tiloissa.

Kokouksista laajempaan toimintaan

Politiikka ei ole pelkkää kokoustamista edustuksellisen demokratian kabineteissa. Omat kokoukset voivat myös olla tunnelmaltaan epämuodollisia, vaikka päätökset tehdään sääntöjen mukaan.

Aikaa ja energiaa vapautetaan mahdollisimman paljon byrokratiasta sellaiseen toimintaa, joka kiinnostaa jäseniä ja kannattajia sekä innostaa uusia ihmisiä toimimaan puolueessa. Esimerkiksi vasemmistolainen kulttuuritoiminta tarjoaa paljon hyviä mahdollisuuksia.

Poliittinen toiminta voi olla suoraa solidaarisuustoimintaa ihmisten parissa heidän arjessaan. Toiminta voi olla myös poliittisen paineen luomista päättäjiä kohtaan yhdessä esimerkiksi nais-, opiskelija-, ympäristö-, rauhan- tai ay-liikkeen kanssa. Vasemmiston tavoitteena on, että mahdollisimman useissa ammattiliitoissa toimii vasemmistoryhmä. Vasemmisto terävöittää yhteistyötä ammattiliittojen aktiivien kanssa.

Vasemmiston paikallisyhdistykset ja piirit toimivat yhdessä muiden järjestöjen kanssa ja auttavat muita järjestöjä eri tavoin teltan lainaamisesta lähtien. Jäseniä rohkaistaan ja tuetaan toimimaan muissa järjestöissä ja liikkeissä, joissa ajetaan vasemmistolle tärkeitä tavoitteita.

On tärkeää, että puoluetoiminnassa on aktiiveja, jotka tuntevat yhteistyötahojemme sekä muiden liikkeiden ja järjestöjen tavoitteita ja toimintatapoja. Näin voimme hyödyntää samanmielisten toimijoiden asiantuntemusta ohjelmatyössämme sekä ajaa yhteisiä tavoitteitamme eri areenoilla.

Jäsenhuolto ja yhteisön rakentaminen

Välillä pitää tehdä myös jotain kivaa ja vapaamuotoista, sillä rento yhdessäolo on tärkeä energian ja voimaantumisen lähde. Yhdessä voi järjestää vaikka kädentaitokursseja, kierrätystoreja, lauluiltoja, lukupiirejä tai jalkapallonpeluuta.

Vapaamuotoisemmassa toiminnassa ihmiset tutustuvat toisiinsa ja uusien on helpompi tulla mukaan. Yhteisöllisyys luo pohjaa, jonka varassa myös muu toiminta, kuten vaalikampanjointi, on helpompaa ja hauskempaa.

Kaikkien ei tarvitse olla kiinnostuneita kaikesta. Osa on kiinnostunut miettimään vasemmistolaisia ratkaisuja globaaliin köyhyysongelmaan, kun toiset suuntaavat pyörittämään työttömien ruokalaa ja kolmannet valtuuston kokoukseen.

Tärkeää on kuitenkin se, että osa toiminnasta on ulospäin suunnattua ja avointa kaikille, kuten seminaareja, kulttuuritapahtumia, keskustelutilaisuuksia, bileitä tai mielenosoituksia. Kaikkea toimintaa, joka nousee ihmisestä itsestään ja on Vasemmiston tavoitteiden mukaista, arvostetaan. Toiminnasta on myös tiedotettava tehokkaasti, jotta se tavoittaa uusia ihmisiä.

Valtakunnallinen vaikuttaminen

Jäsenet ja kannattajat vaikuttavat ideoillaan, osaamisellaan ja asiantuntemuksellaan puolueen toimintaan. Suoria vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta päätöksentekoon kehitetään, jotta jäsenistö olisi entistä sitoutuneempaa.

Toisaalta puolueen jäsenet ja kannattajat ovat puolueen sanansaattajia, joten heitä täytyy valtauttaa viemään viestiä eteenpäin. Jäsenten täytyy siis saada enemmän ja nopeammin tietoa.

Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi puoluehallituksen nimeämistä, valtakunnallisista ja avoimen haun kautta täytetyistä asiantuntijatyöryhmistä. Työryhmiltä edellytetään aktiivista toimintaa ja tiedottamista.

Vastaavia työryhmiä voi perustaa myös piireissä ja kunnissa. Työryhmien työn tuotokset viedään kaikkien hyödynnettäväksi puolueen verkkosivuille. Ryhmät voivat olla myös lyhytaikaisia yhden asian projekteja.

Verkkovälineiden avulla tapahtuvaa nopeaa kommenttien ja avun pyytämistä kehitetään, jotta jatkuvasti nopeutuvassa poliittisen päätöksenteon tahdissa saataisiin hyödynnettyä jäsenistön asiantuntemus perusteltujen linjausten tueksi.

Puolueen toimijoille, jäsenille ja kannattajille otetaan käyttöön keskustelualustoja, jotka mahdollistavat valtakunnallisen kokemusten ja ajatusten vaihdon.

Jäsenet voivat tehdä aloitteita ja esityksiä puoluehallitukselle koko puoluekokouskauden ajan ja siten nostaa keskusteluun ja käsittelyyn uusia teemoja ja kysymyksiä. Jäsenille tiedotetaan aktiivisesti puoluevaltuuston ja puoluehallituksen toiminnasta.

Sähköisten välineiden käytön yleistyminen helpottaa jäsenäänestysten järjestämistä taloudellisesti ja työmäärältään, kun voidaan siirtyä yhä enemmän pois paperipostin lähettämisestä. Jäsenäänestysten rinnalla tehdään myös erilaisia kyselyitä, joihin voivat vastata myös Vasemmiston kannattajat.

Tavoitteellista toimintaa

Perimmäinen tavoitteemme on toimintamme vaikuttavuus eli poliittisten päämääriemme realisoituminen niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Toiminnan kaikille tasoille on syytä asettaa myös erilaisia välietappeja ja -tavoitteita. Näin saamme pienempiä ja suurempia poliittisia ja toiminnallisia voittoja, jotka kannustavat jatkamaan. Saavutettuja tavoitteita juhlitaan yhdessä.

Politiikan tavoitteellisuutta voi lähestyä eri tavoin. Tavoitteellisuutta on toisaalta pitkäjänteinen toiminta ja kampanjointi valitun teeman parissa, esimerkiksi sitoutuminen 1–3 vuodeksi jonkin teeman esillä pitämiseen.

Toisaalta toiminnalle voidaan asettaa erilaisia lyhyen tähtäimen määrällisiä ja laadullisia tavoitteita:

  • nostetaan vasemmistolle tärkeä kysymys tai näkökulma julkiseen keskusteluun
  • vähintään kerran kuukaudessa järjestetään julkinen tapahtuma, jossa tavoitetaan tietty määrä kontakteja, kuten jaettuja lehtiä, kahvikupillisia, ilmapalloja tai esitteitä
  • verkkosivuille saadaan tietty määrä lisää kävijöitä
  • jäsenmäärää kasvatetaan vuoden aikana tietty määrä ja osuus
  • mukaan saadaan uusia toimijoita
  • toiminnassa on mukana ihmisiä erilaisista elämäntilanteista ja taustoista
  • vuoden aikana luodaan suhteet jonkin paikallisen järjestön kanssa ja järjestetään yhteistä toimintaa
  • vuoden aikana kirjoitetaan tietty määrä kannanottoja tai mielipidekirjoituksia
  • vaaleissa saadaan täydet ehdokaslistat
  • voitetaan vaalit

Toimintasuunnitelmaa ja -kertomusta voi hyödyntää työkaluna tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutumisen seuraamisessa. Tavoitteet eivät kuitenkaan saa olla jäykkiä, vaan niitä täytyy voida muokata esimerkiksi uusien jäsenten ajatusten perusteella. Näin tavoitteisiin on kaikkien helpompi sitoutua. Myös mittareita tulee säännöllisesti arvioida ja kehittää.

Yksityiskohtaisten tavoitteiden ja mittareiden ideoimisen lisäksi työn tuloksellisuutta täytyy miettiä myös laajemmin ja syvällisemmin yhteisissä arviointikeskusteluissa, joissa arvioidaan, missä on onnistuttu ja mikä vaatii vielä petraamista.

5. Äänestäjä ja kannattaja mukana Vasemmiston menossa

Toiminta Vasemmistossa ei edellytä jäsenyyttä. Mukaan toivotetaan tervetulleeksi myös puolueen äänestäjät, kannattajat sekä yhteistyöstä kiinnostuneet, ja heidän on mahdollista osallistua toimintaan ja poliittiseen sisällöntuotantoon. Puolueen asioista päättävät jäsenet.

Vuorovaikutusta vahvistetaan lisäämällä avoimia verkkokyselyjä. Kyselyissä tärkeää on jo ennakkoon selvittää tulosten käyttötarkoitus, jotta voidaan jälkikäteen arvioida kyselyjen vaikuttavuutta. Näkemyksiä selvitetään myös mielipidemittausten kautta.

Kannattajat voivat osallistua puolueen tilaisuuksiin ja koulutuksiin sekä olla mukana järjestämässä tapahtumia. Puolueen päättäjät ja aktiivit pitävät yhteyttä kannattajiin ja kannattajia rohkaistaan ottamaan yhteyttä päättäjiin. 2020-luvulla jäsenten ja kannattajien joukkorahoitus on merkittävä Vasemmiston vaalikampanjoiden tulonlähde. Kuukausilahjoittaminen mahdollistetaan ja sitä markkinoidaan aktiivisesti.

Esimerkiksi vaalityö on helppo tapa päästä nopeasti kiinni puolueen toimintaan. Moni on aloittanut toiminnan Vasemmistossa sitoutumattomana ehdokkaana tai osallistumalla vaalityöhön ehdokkaiden tukiryhmissä. Vaalien välillä pidetään yhteyttä sitoutumattomiin ehdokkaisiin ja tukiryhmien jäseniin.

Vasemmiston listoilla voi olla sitoutumattomana ehdokkaana kunta-, eduskunta- ja eurovaaleissa.

6. Vasemmisto vaikuttajana kuntapolitiikassa

Vasemmiston edustajat toimivat kunnanvaltuustoissa ja -hallituksissa, lautakunnissa sekä muilla luottamuspaikoilla. Vasemmistolaiset vaikuttavat myös ylikunnallisessa päätöksenteossa sekä maakuntahallinnossa.

Kuntapolitiikassa kunnallisjärjestö/paikallisyhdistys ja valtuustoryhmä tekevät yhteistyötä yhteisesti sovittavien pelisääntöjen mukaisesti. Näin myös valtuustoryhmään kuulumattomat aktiivit pääsevät vaikuttamaan kuntapolitiikkaan.

Kunnallisjärjestöjen ja valtuustoryhmien keskinäisiä suhteita luottamushenkilöpaikkojen jaosta ja yhteistoiminnan osalta selkiytetään puoluehallituksen ohjeistuksen avulla.

Valtuustoryhmät ja luottamushenkilöt tiedottavat toiminnastaan yhteisesti sovittavalla tavalla, esimerkiksi joka kokouksen jälkeen blogissa, jotta Vasemmiston kantojen esiin nostaminen ei jää median arvaamattoman huomion varaan. Avointa keskustelua käydään hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa niin kunnallisjärjestöissä ja valtuustoryhmissä kuin kannattajienkin kanssa.

Kunnallisdemokratiaa on tärkeää avata luottamushenkilöiden ja aktiivien lisäksi myös muille jäsenille ja kannattajille. Siksi Vasemmiston on näyttävä ja oltava ihmisten tavoitettavissa myös vaalien välillä. Ihmisiä on kuunneltava ja kannustettava ottamaan kantaa ja tulemaan mukaan toimintaan.

Ennen kunnanvaltuuston kokouksia voidaan järjestää esimerkiksi avoimia kuulemis- ja kyselytilaisuuksia. Vasemmiston kunnalliset luottamushenkilöt ja kuntapoliittinen toiminta sekä kannat löytyvät helposti verkkosivuilta tai valtuustoblogista.

Vasemmisto jakaa valtaa tasapuolisesti ja tässä on sen suurin voima. Luottamushenkilöpaikkoja hajautetaan, jotta mahdollisimman moni aktiivi toimii luottamustehtävissä. Lautakuntapaikkoja ja muita kunnallisia sekä ylikunnallisia luottamushenkilöpaikkoja täytettäessä otetaan huomioon myös valtuustoon valitsematta jääneet ehdokkaat. Näin tuetaan tehtävien kiertoa ja ylisukupolvista toimijoiden ketjua. Tehtäviin valitaan kaikenikäisiä ja sukupuolten välinen tasa-arvo toteutetaan.

Luottamustoimiin valittavia tuetaan järjestämällä koulutusta ja kehittämällä tutortoimintaa. Kuntapolitiikan jättävien poliitikkojen hiljaisen tiedon siirtyminen tuleville päättäjille varmistetaan.

Vasemmistoa on voitava äänestää kattavasti Suomen kunnissa ja puolueella tulee olla koko maan kuntapäättäjien verkosto.

7. Toiminta on avointa

Vasemmiston toiminta on avointa ja demokraattista kaikilla tasoilla.

Päätöksenteko on kaikille avointa siten, että kaikki halukkaat pääsevät vaikuttamaan ja osallistumaan, eikä asioita sovita etukäteen epävirallisissa yhteyksissä.

Avoimuus ja demokraattisuus omassa päätöksenteossa on sitä, että kaikilla on saatavilla kaikki oleellinen tieto niistä asioista, joista ollaan päättämässä. Näin keskustelijat ovat tasavertaisessa asemassa keskenään.

Erilaiset kannat käsitellään perusteellisesti ja vastakkaisia näkemyksiä uskalletaan ilmaista ja niitä kuunnellaan avoimesti. Turhaa byrokratiaa vältetään, mutta päätöksentekojärjestys on selkeä, jotta kaikki tietävät, miten voivat osallistua ja vaikuttaa.

Avoimuutta lisätään kannattajien suuntaan. Puolueessa, eduskunnassa, kunnissa ja muilla luottamushenkilöpaikoilla olevat Vasemmiston edustajat kertovat mahdollisimman avoimesti päätöksiin ja kantoihin vaikuttavista asioista.

Avoimuus edellyttää selkeää kieltä. Puolueen toimijoiden pitää puhua ymmärrettävästi. Vasemmisto kertoo tavoitteistaan ohjelmissa, tiedotteissa ja muissa asiakirjoissa selkeällä kielellä.

Avoimuutta edellytetään kokouksissa, seminaareissa ja muissa tilaisuuksissa. Tilaisuudet ja kokoukset lähetetään mahdollisimman usein reaaliajassa verkkoon ja pöytäkirjat, muistiot tai päätöstiedotteet ovat julkisia.

Kokousten, koulutusten ja muiden tilaisuuksien järjestämisessä voidaan hyödyntää verkkopuhelumahdollisuuksia tai muita välineitä, jotka auttavat vuorovaikutuksellisuutta.

Huonot käytännöt ja näkymättömät esteet kaikkien tasavertaiselle osallistumiselle, puheenvuorojen käyttämiselle ja päätöksentekoon osallistumiselle puretaan.

Lähtökohtana on, että kaikki tieto on avointa. Tietoa täytyy myös arvottaa ja tiedottamiseen täytyy käyttää oikea-aikaisia ja hyvin kohdennettuja kanavia tietoähkyn välttämiseksi. Puolueelle osoitettuihin kysymyksiin ja tiedusteluihin vastataan aina.

Avoimuusperiaate koskee myös puolueen taloutta. Puolueen tuloista valtaosa muodostuu puoluetuesta ja jäsenmaksuista. Jäsenmaksuista suurin osa siirretään piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten toimintaan. Myös kunnallisten ja ylikunnallisten luottamushenkilöiden maksamat puolueverot käytetään paikallistoimintaan. Jäsenmaksu määräytyy progressiivisesti tulojen mukaan.

Puolueella on varainhankintaa myös esimerkiksi lahjoituskampanjoiden sekä arpajaisten ja kalenterien myynnin muodossa ja varainhankintaa kehitetään edelleen. Toiminnalle haetaan ulkopuolista taloudellista tukea ja saadusta tuesta kerrotaan Valtiontalouden tarkastusviraston ajankohtaisrekisterissä.

8. Näkyvyys ja tiedottaminen

Vasemmisto kehittää omaehtoista ja aloitteellista viestintää. Omista tavoitteista ja saavutuksista kerrotaan aktiivisesti. Puolueen kasvoina näkyy eri sukupuolta olevia, eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Puolueen näkyvyyttä ja erottautumista muista puolueista vahvistetaan rohkeilla ja selkeillä poliittisilla linjanvedoilla.

Puolueen oma lehdistö on tärkeä Vasemmistolle. Omien lehtien avulla viesti saadaan leviämään laajemmalle kuin puolueen omilla tiedotus- ja viestintävälineillä. Jäseniä kannustetaan tilaamaan omia lehtiä ja tekemään levikkityötä esimerkiksi erilaisten haastekampanjoiden avulla. Yhteistyössä lehtien kanssa kehitetään entistä vahvempaa ja alueellisesti palvelevaa vasemmistolaista verkkomediaa, joka tavoittaa tehokkaasti uusia lukijoita ja näin lisää Vasemmiston vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Valtakunnallista keskustelua tuetaan sekä puolueessa että Kansan Uutisten Verkkolehdessä. Myös muu vasemmistolainen verkkomedia on puolueelle olennainen toiminnan kehittämisen ja keskustelun kannalta.

Puoluetoimistolla tuotetaan viikoittain ilmestyvä sähköpostiuutiskirje sekä neljä kertaa vuodessa ilmestyvää jäsenlehti, jossa käydään myös kriittistä keskustelua. Jäsentiedottamista kehitetään toiminnallisempaan suuntaan ja samoja tavoitteita ajavien kansalaisjärjestöjen ja -liikkeiden toiminnasta tiedotetaan aiempaa aktiivisemmin.

Vasemmisto tukee laajan puoluekasvojoukon näkyvyyttä esimerkiksi esittelemällä eri toimijoita jäsenlehdessä, koordinoimalla jalkautumista eri puolille Suomea, käyttämällä laajaa puhujakaartia omissa tilaisuuksissaan sekä kouluttamalla luottamushenkilöitä ja aktiiveja mediasuhteiden luomiseen ja mediahallintaan sekä sosiaalisen median käyttöön.

Jokaisen tulee tiedottaa oman vastuualueensa asioista. Tiedottamisen tueksi kehitetään niin puolueen, piirien kuin kuntienkin tasolla yhteisiä toimintamalleja ja -kanavia. Blogeja, sähköpostilistoja, verkkosivuja ja sosiaalista mediaa hyödynnetään ja jäseniä kannustetaan tuottamaan sisältöä verkkoon.

Verkko ja sosiaalinen media mahdollistaa vuorovaikutuksellisuuden, nopeat reagoinnit ja hetkessä toimimisen. Verkkovälineet ovat myös jatkuvassa muutoksessa ja ihmisten valmiudet käyttää niitä ovat jatkuvasti paremmat. Vasemmisto onkin aktiivisesti mukana uusissa verkkoilmiöissä ja vahvistaa asemaansa verkossa. Puolueen omien verkkosivujen kehittäminen on jatkuvaa.

Puolueen sisäistä ja ulkoista viestintää kehitetään jatkuvasti. Toimintasuunnitelman yhteydessä tehdään vuosittain erillinen viestintäsuunnitelma.

Viestintää suunnitellaan aikaisempaa enemmän eri näkökulmat huomioon ottaen: puoluetoimisto, eduskunta- ja hallitusryhmä, työryhmät, piirijärjestöt, paikallisyhdistykset, Vasemmistonaiset, Vasemmistonuoret ja muut läheiset yhteistyökumppanit otetaan mukaan vuosittaiseen viestinnän suunnitteluprosessiin.

Vaalikampanjoinnista tehdään aina erillinen kampanja- ja viestintäsuunnitelma.

Sähköpostilistat ovat merkittävässä asemassa paikallisessa tiedottamisessa ja keskustelemisessa. Sähköiset alustat eivät kuitenkaan korvaa kasvokkaisia tapaamisia, sillä monille sähköinen keskustelu on helpompaa, kun muut keskustelijat ovat tuttuja.

Puolueen viestintä- ja vaalimateriaalia tuotetaan myös ruotsiksi sekä tarvittaessa englanniksi ja muilla kielillä.

Vasemmiston aktiivit ja kannattajat noudattavat yhteisiä sääntöjä ja kunnioittavat netikettiä verkkoympäristössä.

9. Vasemmisto on eurooppalainen ja globaali

Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää puolueen itseymmärrykselle sekä hyödyllistä poliittisten ideoiden, kokemusten ja toimintatapojen kehittämiselle. Yhtenäisesti toimiva ja aloitteellinen pohjoismainen ja eurooppalainen vasemmisto on vahvempi ja uskottavampi kuin yksinään toimivat kansalliset vasemmistopuolueet. Myös kansainvälinen solidaarisuus on tärkeä osa vasemmistolaisuutta eikä vasemmisto ole vain kansallisten etujen ajaja.

Vasemmiston tärkeimmät kansainväliset yhteistyötahot ovat olleet Pohjoismaiden Neuvoston vasemmistoryhmä sekä Euroopan vasemmistopuolue ja GUE/NGL-ryhmä Euroopan parlamentissa. Jatkuvasti tarkkaillaan myös muita mahdollisia yhteistyötahoja.

Puolueen jäsenet osallistuvat erilaisten globaalien yhteiskunnallisten liikkeiden toimintaan. Liikkeissä käytävä keskustelu on Vasemmistolle tärkeä poliittisen linjan ja toiminnan kehittämiseksi. Myös erilaisia järjestöjä ja yhteiskunnallisia liikkeitä, kuten rauhan-, ympäristö- ja kapitalismikriittisiä liikkeitä sekä nais- ja vähemmistöjen oikeuksia ajavia järjestöjä, seurataan ja tarvittaessa tuetaan. Lisäksi ay-liikkeen kansainvälistä toimintaa seurataan yhteistyömahdollisuuksien löytämiseksi.

Vasemmistoliitto pyrkii osallistumaan mahdollisimman monilla areenoilla kansainväliseen keskusteluun sekä tuottamaan Suomeen kansainvälisiä vieraita. Pyrkimyksenä on mahdollisimman laajan aktiivijoukon osallistuminen kansainväliseen toimintaan, jotta kansainväliset suhteet olisivat mahdollisimman leveillä harteilla. Myös keskustelua euro- ja kansainvälisestä politiikasta organisoidaan kaikilla puolueen tasoilla.

Puolueen jäseniä kannustetaan myös omatoimisuuteen kansainvälisen toiminnan järjestämisessä. Esimerkiksi omakustanteisia ryhmämatkoja ulkomaille on mahdollista järjestää paikallisyhdistyksen tai piirijärjestön puitteissa ja ohjelman luomiseen sekä vierailukohteiden ideoimiseen saa apua puolueen kansainvälisten asioiden työryhmän jäseniltä.

LIITTEET

Vasemmistolaiset yhteistyökumppanit ja sidosryhmät

Vasemmistonaiset – Vänsterkvinnorna

Vasemmistonaiset on valtakunnallinen vasemmistofeministinen naisverkosto ja samalla Vasemmistoliiton naisjärjestö. Verkosto on kaikille naisille avoin, matalankynnyksen toimintapaikka.

Vasemmistonaisten valtakunnallinen kokous on joka kolmas vuosi. Kokous valitsee Vasemmistonaisten toimikunnan Valtikan ja sen puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa.

Vasemmistonaiset toimii puoluetuesta maksettavalla naistoiminnalle kulloinkin osoitetulla summalla (nykyisin lakisääteinen 10 %). Vasemmistoliiton naispoliittinen sihteeri on myös Vasemmistonaisten työntekijä. Vasemmistonaiset julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Pippuria.

Landsstyrelsen

För ledningen av partiets svenska verksamhet finns en landsstyrelse. Landsstyrelsen väljs av de svenska medlemmarnas landsmöte, som sammankallas vart tredje år.

Puolueen ruotsinkielistä toimintaa ohjaa ja järjestää Landsstyrelsen. Landsstyrelsenin valitsee avoin, joka kolmas vuosi kokoontuva neuvottelukokous eli Landsmötet.

Vasemmistonuoret

Vasemmistonuoret on itsenäinen, punavihreä ja feministinen nuorisojärjestö, joka tekee Vasemmistoliiton nuorisotyötä. Vasemmistonuorten toimintatavat vaihtelevat kansalaisjärjestömäisestä toiminnasta kabinettipolitiikkaan.

Vasemmistoliitto ja Vasemmistonuoret tekevät läheisintä yhteistyötä vaalien yhteydessä. Vasemmistonuoret julkaisee Libero-lehteä.

Vasemmisto-opiskelijat

Vasemmisto-opiskelijat on valtakunnallinen punavihreä opiskelijajärjestö ja yhteistyöverkosto. Vasemmisto-opiskelijat järjestää teemaseminaareja sekä koulutusta ja ottaa kantaa ajankohtaisiin koulutuspoliittisiin ja opiskelijoiden arkeen liittyviin kysymyksiin.

Vasemmistolaisia opiskelijajärjestöjä ja edustajistovaalilistoja toimii noin kymmenellä paikkakunnalla.

Suomen Demokratian Pioneerien Liitto (SDPL)

Pioneeriliitto on puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka tekee varhaisnuorisotyötä yhteistyössä Vasemmistoliiton kanssa.

Vasemmiston lehdistö

Vasemmistoliiton äänenkannattaja on valtakunnallinen Kansan Uutiset. Ruotsinkielinen Ny Tid on valtakunnallinen lehti. Oulussa ilmestyy aikakauslehti Kansan Tahto.

Verkkoviestinnän merkitys vahvistuu. Kansan Uutiset -verkkolehden kävijämäärä kasvaa voimakkaasti, ja tavoitteena on vahvistaa verkkolehteä Suomen vasemmistolaisena ykkösverkkomediana.

Kansan Uutiset saa puolueen tiedotus- ja viestintätukea puoluehallituksen päättämällä tavalla.

Kansan Uutiset
Kansan Tahto
Ny Tid

Kansan Sivistystyön Liitto KSL

Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry on vapaan sivistystyön järjestö, joka toteuttaa kulttuuri- ja opintotoimintaa sekä toimii yhteiskunnallisena keskustelunherättäjänä yhteistyössä Vasemmistoliiton kanssa.

KSL ylläpitää valtakunnallista KSL-opintokeskusta, joka on vasemmistolainen aikuisoppilaitos. Sen koulutus pohjautuu järjestöoppimiseen, yhteiskunnalliseen oppimiseen ja kulttuurioppimiseen.

Koulutuksen ja opintokerhojen sisällöt painottuvat kansalaisaktiivisuuden lisäämiseen, järjestötoiminnan osaamisen kehittämiseen sekä yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseen.

Folkets Bildningsförbund FBF rf

Folkets Bildningsförbund FBF rf on vapaan sivistystyön järjestö, joka toteuttaa luento- ja kulttuuritoimintaa sekä toimii yhteiskunnallisena keskustelunherättäjänä yhteistyössä Vasemmistoliiton ja erilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa ensisijaisesti ruotsin kielellä.

Yhdistys järjestää kaikille avoimia seminaareja sekä harjoittaa tiedotustoimintaa yhteiskunnallisesti tärkeistä kysymyksistä. Tavoite on tarjota foorumi, jossa demokratialle tärkeä yhteiskuntakeskustelu voi kukoistaa.

Folkets Bildningsförbund FBF rf är en fri bildningsorganisation som ordnar föreläsnings- och kulturverksamhet på svenska. Förbundet fungerar även som en samhällelig diskussionskanal och opinionsbildare i samarbete med Vänsterförbundet och olika medborgarorganisationer.

Förbundets syfte är att ordna offentliga seminarier om viktiga och aktuella samhälleliga frågor. FBF:s uppgift är att erbjuda medborgarna ett forum där den för demokratin livsviktiga samhällsdiskussionen kan blomstra.

Yhteiskunnallisten opistojen verkosto

Yhteiskunnalliset opistot ovat Kansan Sivistystyön Liiton tukemia, omaehtoisesti toimivia paikallisryhmiä, jotka organisoivat paikkakunnillaan yhteiskunnallista keskustelua ja muuta opintotoimintaa.

Opistot toimivat ajalle tyypillisesti avoimen vertaisoppimisen ja vapaan sivistystyön hengessä, kriittisen yhteiskunnallisen keskustelun uudistamiseksi ja voimistamiseksi. Opistoja toimii Helsingissä, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Oulussa.

Vasemmistofoorumi

Vasemmistofoorumi on ajatuspaja, jonka tarkoituksena on tuottaa uusia näkökulmia ja avauksia yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vasemmistofoorumi harjoittaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa ja kustantaa neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Peruste-aikakauslehteä.

Vasemmistofoorumin jäsenjärjestöjä ovat Kansan Sivistystyön Liitto KSL, Vasemmistoliitto ja Yrjö Sirolan Säätiö. Vasemmistofoorumin kanssa lisätään yhteistyötä.

Vasemmistolainen ammattiyhdistysliike

Ammattiyhdistysliike on perinteisesti ollut Vasemmistolle tärkeä yhteistyökumppani. Ammattiliittojen vasemmistoryhmät ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita ja voimavara myös tulevaisuudessa. Yhteistyötä tehdään niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin palkansaajien ja muiden ihmisten kannalta tärkeissä asioissa.

Eläkeläiset ry

Vasemmistoliiton perinteinen yhteistyökumppani on Eläkeläiset ry. Järjestön arvot ja niihin nojaava järjestön ikääntymispolitiikka ovat yhdensuuntaisia Vasemmiston tavoitteiden kanssa. Vasemmisto rakentaa yhteistyötä Eläkeläiset ry:n ja sen jäsenyhdistysten kanssa. Eläkeläisyhdistyksissä toimiminen on luontevaa myös eläkkeellä oleville Vasemmiston jäsenille.

Kansainvälinen solidaarisuustyö ry

Kansainvälinen Solidaarisuustyö ry järjestää vasemmistolaista kehitysyhteistyötä ja solidaarisuustoimintaa, jolla tuetaan globaalin etelän ihmisten kamppailuja omien oikeuksien, tasa-arvon ja paremman tulevaisuuden puolesta.

Kansainvälinen Solidaarisuustyö ry:n jäsenjärjestöjä ovat Vasemmistoliitto, Vasemmistonuoret, Pioneeriliitto ja Yleinen lehtimiesliitto.

Työväen Urheiluliitto TUL

Suomen Työväen Urheiluliitto TUL on aatteellinen kasvatusjärjestö, joka tunnistaa liikunnan ja urheilun merkityksen kasvatuksen välineenä. Toiminnassaan TUL huomioi lasten ja perheiden harrastusmahdollisuuksia turvaavan matalan kynnyksen liikunnan sekä kansalaisten terveyttä ylläpitävän liikunnan.

Liitto tukee jäsenseurojaan sekä niiden urheilijoita ja toimii laaja-alaisen tasa-arvon, välittämisen ja suvaitsevaisuuden puolesta.

Kansan Arkisto

Kansan Arkisto on Yhteiskunnallisen Arkistosäätiön ylläpitämä vasemmistolaisen työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen keskusarkisto. Kansan Arkisto toimii Vasemmistoliiton ja sen jäsenjärjestöjen sekä henkilöiden päätearkistona.

Arkisto kokoaa, säilyttää, järjestää ja luetteloi sekä asettaa tutkijoiden ja muiden tiedontarvitsijoiden käytettäväksi Suomen vasemmistolaisen työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen historiaa sekä työväen sosiaali- ja kulttuurihistoriaan liittyvää asiakirja-aineistoa.

Yrjö Sirolan Säätiö, YSS

Yrjö Sirolan Säätiö on kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kulttuuriharrastusten, julkaisutoiminnan, tieteellisen tutkimustyön ja kansansivistystyön edistämiseksi perustettu vasemmistolainen säätiö.

Tarkoitusta toteutetaan myöntämällä apurahoja ja avustuksia työväen perinteen keräämiseen, kulttuuritoimintaan sekä koulutus- ja kansanvalistustyöhön.

YSS:ltä saa onnittelu- ja suruadresseja. Lisäksi säätiö voi ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia sekä harjoittaa muuta varainkeruuta.

Kansantalojen liitto

Kansantalojen Liitto toimii työväen- ja kansantaloja omistavien järjestöjen yhdyssiteenä ja edistää toimitilojen rakentamista, ylläpitoa ja hankintaa. Liiton jäseninä on runsaat 200 yhdistystä, yhteisöä ja säätiötä, joilla on noin 250 kiinteistöä Inarin Nellimistä Espooseen.

Liitto ylläpitää kiinteistörekisteriä, kouluttaa jäsenyhteisöjen toimihenkilöitä kiinteistöjen hallinnointiin ja niissä tapahtuvaan toimintaan liittyvissä asioissa. Liitto perustettiin heinäkuussa 1950.

Kunnon Elämä ry

Kunnon Elämä ry on vasemmistolainen ehkäisevää päihdetyötä tekevä kansalaisjärjestö. Se toimii terveyspainotteisen elämäntavan edistämiseksi pyrkien vähentämään riippuvuuksista ihmisille aiheutuvia ongelmia, tavoitteenaan nykyistä terveempi ja parempi yhteiskunta.

Osuustoimintaliike

Vasemmisto vaikuttaa osuuskauppa- ja osuuspankkiliikkeissä. Puolue osallistuu esimerkiksi Tradekan ja S-ryhmän sekä muiden osuuskauppojen vaaleihin eri puolilla maata.

Työväenliikkeen yhteiset sidosryhmät

Vasemmisto tekee yhteistyötä myös työväenliikkeen perinteisten yhteistyöjärjestöjen kanssa. Näitä ovat muun muassa Keskinäinen vakuutusyhtiö Turva, Työväenliikkeen kirjasto, Työväen keskusmuseo Werstas, Työväen opintorahasto, Palkansaajasäätiö sekä muut alueelliset ja paikalliset yhteistyöjärjestöt.

Vasemmistolaisten ja työväenliikkeen järjestöjen lisäksi yhteistyötä tehdään erilaisten kansalaisjärjestöjen ja liikkeiden, kuten opiskelija-, ympäristö-, rauhan- ja kehitysmaaliikkeen kanssa yhteisten tavoitteiden edistämiseksi.

Liitteet

organisaatiokaavio (pdf) >>

kartta piirijaosta (pdf) >>

alt
Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille

Yksi kommentti to “Vasemmiston toiminta kohti 2020-lukua -asiakirja”