Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

Tulisiko pormestarin suora vaali mahdollistaa lainsäädännössä?

Vastaus: EI

Kommentti:

Nykyinen järjestelmä, jossa valitaan kaupunginjohtajia ja apulaiskaupunginjohtajia näennäisesti pätevyyden mukaan, mutta tosiasiassa poliittisin perustein, on kestämätön. Se vie kuntalaisten silmissä uskottavuutta poliittiselta päätöksenteolta. Ongelmallista on myös se, että nämä poliittisesti virkoihin nimitettyjen henkilöiden työt jatkuvat yli valtuustokausien.

Emme kuitenkaan kannatta suoraa pormestarivaalia. Se henkilöisi liikaa vaaleja ja veisi todennäköisesti huomiota oleellisilta yhteiskunnallisilta sisältökysymyksiltä. Valtuutetut ovat kunnissa ylimpiä päätöksentekijöitä, mutta suorassa pormestarivaalissa valtuutettujen valinta voisi monesta kansalaisesta jäädä toissijaiseksi.

Politiikassa on parempi, että valta jakaantuu kuin että se keskittyy yksittäisille henkilöille.

Suora pormestarivaali sekoittaisi myös kaupunginjohtajan ja valtuuston välisiä voimasuhteita. Esityksen mukaan valtuustolla säilyisi oikeus erottaa pormestari ja pormestarin on nautittava valtuuston luottamusta. Tämä olisi varsin ristiriitaista, jos suoraan kuntalaisten valitseman pormestarin voisi erottaa valtuusto. Vallankäytössä pormestari voisi myös vedota ”suoraan kuntalaisilta saamaansa mandaattiin” ristiriitatilanteissa valtuuston kanssa.

Nykyistä järjestelmää kuitenkin pitää selkeyttää ja tehdä se avoimemmaksi. Siksi kaupunginjohtajat ja apulaiskaupunginjohtajat tulee valita valtuustokauden ajaksi ja tehdä se avoimen poliittisesti, ei piilotellun poliittisesti kuten nyt tehdään.

 

Tulisiko alueellisten toimielinten valitseminen suorilla vaaleilla mahdollistaa lainsäädännössä?

Vastaus: Kyllä

Kommentti:

Etenkin kuntarakenteen muuttuessa ainakin osalla kunnista voi olla suuri tarve kehittää alueellista demokratiaa. Siksi alueellisten toimielinten valinta suorilla vaaleilla tulee mahdollistaa lainsäädännössä.

Alueellisten toimielinten suora vaali kuitenkin edellyttää, että ko. toimielinten päätettäväksi annetaan äänestäjien kannalta olennaisia asioita. Muuten on olemassa vaara, että vaalit menettävät aidon merkityksensä ja vaalien tarjonta muodostuu inflatoriseksi

Näettekö mahdollisena, että kuntanne ottaisi tulevaisuudessa käyttöön pormestarinvaalin?

Vastaus: Ei koske Vasemmistoliittoa.

Näettekö mahdollisena, että kuntanne ottaisi tulevaisuudessa käyttöön kunnanosavaaleja?

Vastaus: Ei koske Vasemmistoliittoa.

Miten ehdokasasettelu pitäisi toteuttaa kunnanosavaaleissa? Pitäisikö ehdokkaita kunnanosavaalissa voida asettaa kuntavaalien tapaan sekä valitsijayhdistysten että puolueiden vain valitsijayhdistysten?

Vastaus: Ehdokkaita voisivat asettaa kuntavaalien tapaan sekä valitsijayhdistykset että puolueet.

Kommentti:

Kuten lausunnossa todetaan, ainoastaan valitsijayhdistyksiin pohjautuva malli korostaisi järjestelmän epäpoliittisuutta ja alueellista luonnetta ja roolia kuntalaisten suorana vaikuttamiskanavana. Tähän kuitenkin vaikuttaa se, millainen valta alueelliselle toimielimelle muodostuu kunnassa. Mitä enemmän toimielimellä olisi todellista valtaa (esimerkiksi budjettivaltaa), sen enemmän toimielimen rooli on joka tapauksessa poliittinen ja tällöin päätöksentekoon liittyy alueellisesta näkökulmasta poliittisia arvovalintoja eikä päätöksenteko perustu pelkästään alueelliseen näkökulmaan.

Se voi edistää kuntalaisten, puolueiden ja kunnan ylimpien päättäjien (jotka joka tapauksessa ovat poliittisesti valittuja) keskusteluyhteyttä, jos alueellisessa toimielimessä on edustettuna sekä avoimesti myös puoluepoliittisesti profiloituneita kuntalaisia ja ei poliittisia kuntalaisia.

On myös tiedostettava se, että vaikka muodollisesti säädettäisiin niin, että alueellisissa toimielimissä olisi vain valitsija yhdistyksiä, niin mitenkään ei voi estää puolueita organisoimasta näennäisesti puolueen listoja vaaleihin. Samankaltainen ilmiö on havaittavissa seurakuntavaaleissa.

Lisäksi puoluepoliittisista sitoutumista ei pidä nähdä liian leimaavana tai negatiivisena asiana. Poliittinen sitoutuminen ja alueellinen näkökulma, eivät ole ristiriidassa tai toisensa poissulkevia. Kuntalainen voi olla aidosti sitoutunut ja kiinnostunut alueensa kehittämisestä, olla jonkin puolueen jäsen tai julkinen kannattaja, mutta haluta silti olla alueellisen toimielimen vaalissa ehdolla puoluepoliittisesti sitoutumattomalla listalla.

Näistä syistä on lainsäädäntöön jätettävä mahdollisuus sekä puolueille että valitsijayhdistyksille osallistua alueellisiin vaaleihin.

Millaisia tehtäviä kunnat voisivat mielestänne delegoida vaaleilla valituille alueellisille toimielimille?

Vastaus: Suomalaiset kunnat ovat maantieteellisesti sekä yhdyskunta-, väestö- ja elinkeinorakenteeltaan hyvin erilaisia ja kuntien tarpeet ja mahdolliset hyödyt alueellisista toimielimistä hyvin erilaiset.

Tärkeintä on, että alueellisilla toimielimillä on vähintäänkin aitoa lausunto-, kannanotto-, aloite- ja valmisteluvaltaa.

Tämän lisäksi kunnan olosuhteista ja tarpeista riippuen alueellisille toimielimille tulisi tarpeen vaatiessa uskaltaa antaa myös aitoa päätöksentekovaltaa liittyen alueen asioihin, kuten esimerkiksi vapaa-ajan tilojen toteutukseen, julkisen tilan käyttöön ja rakentamiseen, kaavoitukseen sekä yhdyskuntarakenteeseen ja jopa aluetta koskevaan budjetointiin sekä budjetin toimeenpanoon.

Jos kukaan pormestariehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä ensimmäisellä kierroksella, mikä olisi mielestänne tarkoituksenmukainen pormestarin valintatapa?

Vastaus: Valtuusto valitsee pormestarin kahdesta eniten ääniä saaneesta ehdokkaasta

Kommentti:

Emme kannata suoraa pormestarivaalia. Jos tällainen kuitenkin toteutetaan, pitää pormestari valita valtuustossa kahden eniten ääniä saaneen väliltä.

Toinen pormestarivaalin kierros tuskin innostaisi ihmisiä äänestämään. Erityisesti ne, joiden suosikki ei ole enää mukana, voisivat helposti jäädä kotiin. Tällöin pormestariksi voi tulla valituksi hyvin vähäisellä äänimäärällä.

Pormestarin poliittiset kannat saattaisivat poiketa myös suurestikin valtuuston enemmistön poliittisista näkemyksistä. Valtuusto on kunnan ylin päättävä elin, joten pormestarin valitseminen valtuustossa myös painottaisi kollektiivista päätöksentekoa vallan keskittymisen sijaan.

Tulisiko vaaleilla valitun pormestarin peräkkäisiä toimikausia rajoittaa?

Vastaus: Kyllä

Kommentti:

Pormestarin kausien määrää tulisi rajoittaa. Rajoitus esimerkiksi kahteen kauteen on perusteltua, sillä pormestari on poliittisesti valittu henkilö, joka käyttää merkittävää valtaa kunnassa/kaupungissa. Pormestarin tehtävä vertautuukin presidentin virkaan, jossa yksi toiminnassaan puolueryhmästä riippumaton henkilö käyttää merkittävää itsenäistä valtaa. Kausien rajoittaminen on perusteltua päätöksenteon liiallisen henkilöitymisen estämiseksi ja avoimuuden ja vaihtuvuuden varmistamiseksi sekä liiallisen vallan keskittymisen yhdelle henkilölle estämiseksi. Lisäksi kausien määrän rajoittaminen on perusteltua myös sen vuoksi, ettei luottamustehtävässä oleva pormestari identifioidu liikaa virkakoneistoon vaan tehtävän poliittinen luonne säilyy.

Ovatko ehdotetut vaaleilla valitun pormestarin asema ja tehtävät mielestänne tarkoituksenmukaisia?

Vastaus: Kyllä

Kommentti:

Nykyisen voimassaolevan lainsäädännön mukaiset pormestarin tehtävät, valta ja vastuu ovat perusteltuja myös suoralla vaalilla valitulle pormestarille.

Hallituksen esitys löytyy osoitteesta http://vm.fi/documents/10623/357692/Pormestarin+ja+alueellisten+toimielinten+suorat+vaalit.pdf/676faa0b-19b6-464e-9751-9f1189e34327

 

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille