Suomi tarvitsee kestävää työllisyyttä ja oikeudenmukaista tulonjakoa

Kansanedustaja Li Anderssonin pitämä Vasemmistoliiton ryhmäpuhe vaihtoehtobudjettiesittelyssä eduskunnan täysistunnossa 25.11.2015

Arvoisa puhemies,

Suomen talouspoliittista keskustelua on jo kauan vaivannut taipumus keskittyä seurauksiin syiden sijaan. Erinomainen esimerkki tästä on hallituksen tavoite velkaantumisen taittamisesta, vaikka se ei esitä minkäänlaisia analyyseja jatkuvan velkaantumisen syistä.

Velka ei ole Suomen taloudellisten ongelmien syy, vaan taantuman ja tehdyn finanssi- ja talouspolitiikan seuraus. Suomen talouden ongelmien taustalla on sekä tuotantorakenteeseen liittyviä että suhdannepoliittisia syitä.

Suomessa on harjoitettu kiristävää finanssipolitiikkaa vuodesta 2013 lähtien. Toteutetut menoleikkaukset ja säästöt ovat supistaneet Suomen taloutta arviolta kolme prosenttia, eikä kokonaistuotanto ole palautunut vuoden 2009 syöksyn jälkeen. Heikentynyt kysyntä on johtanut investointikriisiin. Yritysten investointiaste on alhaisimmillaan sitten 90-luvun laman ja yritykset jakavat kasvavat kassavirtansa osinkoina. Yritysten vähentyneet panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat erityisen huolestuttavia.

Talouttamme vaivaa myös jo pidemmän aikaa käynnissä ollut vientiteollisuuden rakennemuutos. Elektroniikkateollisuuden ja metsäteollisuuden korkean tuottavuuden työpaikkoja on hävinnyt vuodesta 2008 lähtien lähes 100 000. Tämän lisäksi yhteisvaluutta rajoittaa talouspoliittista liikkumavaraa. Se rajaa rahapolitiikan pois talouspoliittisesta keinovalikoimasta. Tämän lisäksi euroalueella on poliittisin päätöksin suosittu kireää finanssipolitiikkaa, todella tuhoisin seurauksin.

Arvoisa puhemies, valtiontalouden tasapainottaminen ja velkakestävyyden parantaminen tarkoittaa, että vähennämme menoja ja kasvatamme tuloja. Ainoa tapa saavuttaa taloudellinen tasapaino on parantaa työllisyyttä ja vähentää työttömyyttä. Työllisyyden edistäminen taas edellyttää talouskasvua. Tästä syystä vasemmistoliiton näkemys on, että kaikki niin lyhyen kuin pitkänkin aikavälin talouspoliittiset toimet tulee arvioida niiden työllisyysvaikutusten perusteella.

Suomessa viime vuosien aikana harjoitettu politiikka on ollut sekä kasvun että työllisyyden näkökulmasta täysin epäonnistunutta. Makrotaloustieteilijä Juha Tervala on kutsunut talouskuripolitiikkaa vuosisadan virheeksi. Hänen arvionsa mukaan Suomen bruttokansantuote olisi vuonna 2014 ollut noin 21 miljardia suurempi, jos elpyminen olisi tapahtunut normaalitahdissa. Euroopassa alijäämät ovat supistuneet paljon hitaammin kuin elvytystä harjoittaneessa Yhdysvalloissa. Juuri talouskuri on tutkimusten mukaan lisännyt julkista velkaantumista Euroopassa.

Suomessa talouskurin epäonnistumista kuvaa niin alijäämän, velkataakan kuin työttömyyden kasvu. Tästä huolimatta hallitus jatkaa kireän finanssipolitiikan tiellä, toteuttamalla sopeutuksensa lähes kokonaan menoleikkauksina ja leikkaukset etupainotteisina. Jo hallitusohjelmassa tehtiin suuri ideologinen linjavalinta, kun linjattiin, ettei verotusta kiristetä.

Suomi toistaa Euroopan kohtalokkaita virheitä. Täälläkin suosittu hokema Kreikan tiestä kuvastaa oikeastaan kaikesta parhaiten kokoomuksen ajamaa ja hallituksen toteuttamaa politiikkaa. Menoleikkaukset taantumassa ja syvenevän taantuman johdosta tapahtuva velkataakan kasvu on juuri sitä mitä nähtiin Euroopan kriisimaissa. Sipilän hallitus on viemässä meidät Kreikan tielle.

Leikkaukset, joita tehdään ennen talouden toipumista, johtavat helposti uuteen taantumaan. Tästä muistuttavat myös instituutiot kuten IMF ja OECD sekä taloustieteen professorit kuten esimerkiksi Sixten Korkman, Pertti Haaparanta, Markus Jäntti ja Matti Pohjola.

Arvoisa puhemies, leikkausten sijaan tarvitaan kasvua ja työllisyyttä vahvistavia toimia sekä valtion menojen kohdentamista työllisyyden ja kysynnän parantamiseen. Tätä taloustieteen valtavirran ohjetta Vasemmistoliitto noudattaa omassa vaihtoehtobudjetissaan.

Vasemmistoliiton vaihtoehto rakentuu kahden keskeisen tavoitteen varaan.

Me haluamme parantaa työllisyyttä ekologisesti kestävällä tavalla.

Me haluamme muuttaa tulonjakoa oikeudenmukaisemmaksi.

Työllisyyden parantamiseksi ehdotamme yleisen arvonlisäveron määräaikaista alentamista kahdella prosenttiyksiköllä. Arvonlisäveroalennuksen kasvuvaikutusten arvioidaan olevan 0,8%. Alennus kannustaisi kuluttajia lisäämään kulutustaan ja kasvattaisi siten kysyntää kotimarkkinoilla. Koska alennus olisi määräaikainen, se ei lisäisi deflaation riskiä, vaan kannustaisi kulutus- ja investointipäätösten tekoon. Iso-Britanniassa finanssikriisin yhteydessä toteutetulla määräaikaisella alv-alennuksella oli positiivisia kasvuvaikutuksia.

Ehdotamme koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvien leikkausten perumista. Paras lääke Suomen elinkeinorakenteen murrokseen ja tuottavuuden heikentymiseen on panostaminen uuteen tietoon ja palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen. Tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä sekä korkeatasoinen tutkimus ovat olleet Suomen kilpailukyvyn kulmakiviä. Tätä perustaa hallitus on nyt tietoisesti romuttamassa, siitä huolimatta, että jopa Elinkeinoelämän keskusliitto pitää sitä erittäin vahingollisena.

Esitämme myös 240 miljoonan panostusta työllistämisen kokonaisuuteen, joka suunnataan työllisyysmäärärahoihin ja nuorten palkkatukeen, vuorotteluvapaan säilyttämiseen sekä kotouttamisen parantamiseen. Työllisyysmäärärahojen riittämättömyys johtaa työttömyysjaksojen pidentymiseen, mikä osaltaan pahentaa työmarkkinoiden pahinta rakenteellista ongelmaa: pitkäaikaistyöttömyyttä.

Työllistämisen vauhdittamiseksi vasemmistoliitto esittää kuuden tunnin työpäiväkokeilua ansioita alentamatta. Ruotsissa sekä työn tuottavuus että työhyvinvointi ovat lisääntyneet kokeilun myötä.

Haluamme myös edistää uusien työpaikkojen syntyä energia- ja asuntopolitiikan kautta. Uusiutuvaa energiaa, ympäristölle haitallisten tukien sijaan, tukee kotimaista ja kestävästi tuotettua bio- ja aurinkoenergiaa, tuulivoimaa sekä maalämpöä.

Arvoisa puhemies,

Tulonjaon oikeudenmukaistamiseksi esitämme toimia harmaan talouden torjumiseksi, pääomaverotuksen uudistamiseksi sekä pienituloisten tulotason parantamiseksi.

Pienituloisten suomalaisten toimeentulon parantamiseksi sekä ostovoiman lisäämiseksi esitämme kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottamista 4 050 euroon sekä sosiaaliturvaleikkausten perumista. Pidemmällä aikavälillä sosiaaliturvaa on kehitettävä kohti perustuloa. Se helpottaisi sekä työttömien ja osa-aikatyötä tekevien että itsensä työllistäjien ja freelancereidenkin toimeentuloa.

Harmaan talouden torjumiseksi ja aggressiivisen verosuunnittelun vähentämiseksi esitämme harmaan talouden torjuntaohjelman jatkamista. Me emme halua suojella rötösherroja emmekä talousrikollisia. Julkisissa hankinnoissa vaadimme verotietojen läpinäkyvyyden lisäämistä maakohtaisella veroraportoinnilla. Esitämme kaikkien hallintarekisteröityjen osinkojen lähdeveroa nostettavaksi 30 prosenttiin. Ulkomainen omistaja saisi veronpalautusta kotimaansa verotason tai verosopimuksen ylittävältä osalta. Näillä toimilla lisätään verotuottoja yli 200 miljoonalla.

Tulonjaon oikeudenmukaistamiseksi esitämme myös muutoksia solidaarisuusveroon ja pääomaverotukseen. Solidaarisuusveron alarajaa lasketaan 70 000 euroon. Lisäksi yli 100 000 euroa ylittävien vuositulojen verotusta kiristetään. Haluamme myös luopua suuria pääomatuloja suosivasta erillisestä pääomatuloverosta, ja verottaa kaikkia tuloja tasavertaisesti, olivat ne sitten palkkoja, eläkkeitä tai yritystuloja.

Värderade talman, regeringens nedskärningspolitik är skadlig för tillväxten och sysselsättningen både på lång och kort sikt. Dessutom är den skadlig för jämställdheten och den samhälleliga rättvisan. Finland upprepar de fatala misstag som gjorts i krisländerna i Europa.

Lopuksi arvoisa puhemies,

Samaan aikaan kun hallitus väittää, että lapsilta, nuorilta, pitkäaikaissairailta ja pienituloisilta leikkaaminen on välttämätöntä, valmistaudutaan eliittipiireissä ensi keväälle luvattuihin poikkeuksellisen suuriin osinkojuhliin. Hallituksen esittämässä menoraamissakin toisenlaiset arvovalinnat olisivat mahdollisia. Mutta se ei riitä. Tarvitaan kokonaan toisenlaista, työpaikkoja synnyttävää talouspolitiikkaa. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti osoittaa, että on olemassa työllisyyttä lisäävä ja oikeudenmukainen vaihtoehto hallituksen kurjuustaloudelle.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille