Kulutuksen verotus kurjistaa pienituloisia

Herra puhemies,
Hallituksen neljäs lisäbudjetti on lähinnä tekninen, samoin varsinaisen budjetin täydennys on teknisluonteinen. Tästä huolimatta tulee näkyviin porvarihallituksen karu ja kova linja pieni- ja keskituloisia kohtaan. Valtiovarainministeri Katainen on vaatinut porvarihallituksen verolinjan jatkamista, joka tarkoittaa välillisten verojen kiristämistä ja verotuksen progressiivisuuden alentamista.

Kataisella ja kokoomuksella on selvä linja tasaveron suuntaan. Olisi reilumpaa, jos ministeri myöntäisi tämän, eikä yrittäisi pimittää sitä työllisyyden parantamisen varjon taakse. Vasemmistoliitto ei hyväksy hallituksen työllisyys- ja veropoliittista linjaa.

Verotuksen tutkija, professori Matti Tuomala ei näe perusteita muuttaa työn verottamista kuluttamiseen. Lisäksi hän toteaa” Tutkimuksista ei löydy argumentteja tämän tueksi. Alan tutkimuksista ei löydy sellaista ilmiötä, että painopisteen siirto toisi myönteisiä työllisyysvaikutuksia”. Näin toteaa professori Tuomala.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 243 100 työtöntä työnhakijaa. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 29 200 ja yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 56 600, mikä on 14 800 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hallitus ei ole pystynyt radikaalisti vähentämään nuorisotyöttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan. Hallituksen politiikan johdosta on jälleen syntymässä uusi syrjäytettyjen ihmisten valtava joukko, silti samaan aikaan puhutaan tulevasta työvoimapulasta.

Neljännessä lisäbudjetissa hallitus esittää työttömyysturvaan varattujen määrärahojen alentamista 130 miljoonalla eurolla. Miksi näitä säästyneitä rahoja ei käytetä työttömien työllistämiseen, vaan ne palautetaan valtion pohjattomaan kassaan?
Suomen lisäpanostus aktiiviseen työvoimapolitiikkaan on ollut selvästi muiden OECD- maiden keskiarvoa pienempi. Tekemätöntä työtä on valtiolla, kunnissa ja järjestöissä, mutta rahoja palkkaamiseen ei ole. Työttömät pidetään kortistoissa, vaikka työllistämiseen löytyisi huomattavasti lisää rahaa, jos oltaisiin aidosti huolestuneita työttömien kohtalosta.
Erityisesti pitkäaikaistyöttömien ahdinko näkyy myös siinä, että joudutaan lisäämään toimeentulotuen valtion osuuksia 31 miljoonalla eurolla, koska kuntien toimeentulotuen menot nousevat ja yhä useampi kotitalous joutuu turvautumaan kunnalliseen toimentulotukeen.

Tilanne vain pahenee ensivuonna, kun hallitus maksattaa työnantajien kelamaksun poistamisen huomattavilta osin pieni- ja keskituloisilla. Ministeri Katainen selitti, etteivät eläkeläiset joudu ahdinkoon sähköveron, jäteveron ja arvonlisäveron korotusten johdosta, koska ne hänen mukaansa korvataan indeksikorotuksilla.
Eläkeläisten indeksikorotukset ovat kansaneläkkeen osalta 0,4 prosenttia ja työeläkkeiden osalta korotus 1,35 prosenttia. Tämä työeläkkeen korotus tekee 1000 euron työeläkkeessä 13,5 euroa kuukaudessa ja jo pelkkä energiaveron korotus nostaa enemmän asumiskustannuksia mitä eläkkeen indeksitarkistus merkitsee. Hallituksen veropolitiikka kurjistaa suoraan pieni- ja keskituloisten eläkeläisten asemaa. Puhumattakaan työmarkkinatuella kituuttavan työttömän toimeentuloa, heillä ei ole muuta mahdollisuutta, kuin leipäjono ja kunnan toimeentulotukiluukku.

Valtiontoimenpiteet heikentävät kuntien rahoitusasemaa ensivuonna 42 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna lähes 200 kuntaa nosti veroprosenttia. Verojen kiristys ja kovat säästötoimet kunnissa paransivat kuntien taloudellista tilaa, samalla kuitenkin lukuisissa kunnissa palvelut heikkenivät.

Kiviniemen ja Kataisen hallitus puhuu siitä, että työnteon pitää aina kannattaa, mutta nyt tilanne on pienipalkkaisilla aloilla muodostumassa kestämättömäksi. Asumiskustannusten nousu kiihtyy rajusti hallituksen veropäätösten johdosta ja välillisen verotuksen kiristyminen merkitsee reaaliansioiden laskua jo ennestään niukkaan elämiseen tarvittavaan tuloon.

Hallitus on kieltäytynyt kertomasta mitkä ovat sen leikkausten kohteeksi joutuvat väestöryhmät, kun puhutaan suurista säästötarpeista valtion talouden tasapainottamiseksi. Hallitus haluaa mennä sammutetuin lyhdyin vaaleihin asti ja vasta sen jälkeen lyödään rätinkit pöytään väittämällä, että muuta mahdollisuutta ei ole.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille