Kylmän sodan haamut kummittelevat yhä

Kylmän sodan aikaista viholliskuvaa Naton ja Venäjän välillä tarjoillaan kansalle edelleen. Uusille jäsenmaille ymmärrettävästi Nato-jäsenyys antaa lupauksen turvallisuudesta. Lisääkö Naton laajeneminen todella ja oikeasti koko Euroopan turvallisuutta?

Nato ja sen valitsema tanskalainen sotapäällikkö Anders Fogh Rasmussen eivät pysty murtautumaan vanhasta ajattelusta.

Parasta Euroopalle olisi ummehtuneen Naton heittäminen samaan romukoppaan minne jo Varsovan liitto on paiskattu. Jos Euroopasta halutaan rakentaa turvallisuusyhteisö, tulisi 2020-luvun Euroopassa tavoitteen olla kaikkien sotilasliittojen korvaaminen muilla rakenteilla.

Venäjällä on toki tunnustettu asema Euroopan merkittävien maiden monissa epävirallisissa yhteyksissä, kuten G8:ssa tai G20:ssä. Siten se on jo mukana erilaisessa päätöksenteossa.

Kannattaa kuitenkin pitää mielessä sekin mahdollisuus, että näemme lähivuosina yhä useammin G2:n eli Kiinan ja Yhdysvaltojen sopivan asioista suoraan niin Euroopan unionin kuin Venäjänkin ylitse. Ja kuten ilmasto-uhan kohdalla näemme, tulokset eivät välttämättä ole meidän eurooppalaisten mieleen.

* * *

Euroopan unioni voisi olla merkittävässä roolissa Eurooppaa kehitettäessä. Valitettavasti Kreikasta Irlantiin vellovassa talouskriisissä unioni on paljastanut karvaan todellisen luonteensa: se ei nykyisellään ole ihmisten, vaan pankkien turvallisuusyhteisö.

Yhteisen Euroopan rakentaminen edellyttää Venäjän mukanaoloa. Tämän on oivaltanut myös Venäjän nykyjohto, joka on arvioinut uudelleen suhdettaan Natoon ja yhtyneeseen Eurooppaan. Ajatuksena on, että kasvava yhteistyö lännen suuntaan toimisi Venäjän modernisaation veturina ja mahdollisena turvana Venäjän kokemaa Kiinan pelkoa vastaan.

Venäjän läheisempi suuntautuminen länteen mahdollistaisi Euroopan lopullisen siirtymisen asevaraisesta sotilaallisen voiman turvallisuudesta kohti yhteistyöhön perustuvaa turvallisuutta. Kylmän sodan ajattelun rippeistä, kuten sotilasliitto Natosta tai Venäjän, Ranskan ja Iso-Britannian ydinaseista ei voi hyötyä kukaan.

Menneisyyspuolue Kokoomus haluaa edelleen jääräpäisesti liittää Suomen Naton jäseneksi. Me kaikki tiedämme, mitä se oikeasti merkitsee.

Natoon liittyvä maa hakee Yhdysvaltain suojelua ja joutuu vastapalveluksi kaulaansa myöten mukaan Yhdysvaltojen omiin selkkauksiin. Kaikki uudet Naton jäsenmaat lähtivät Irakin sotaretkelle mukaan maksamaan Yhdysvalloille jäsenmaksua Natosta. Sitä samaa turvallisuuden karamellipaperiin käärittyä syöttiä tyrkyttää kokoomuksen puheenjohtaja ja ministeri Katainen Suomelle. Natojäsenyys merkitsee oikeasti vähempää turvallisuutta.

* * *

Arvoisa puhemies,

Talouskriisi ja pankkikriisit ovat osoittaneet valtioiden välisen tiiviin riippuvuuden ja myös sen, että rahamaailman heittelyt ajavat miljoonia ihmisiä työttömyyteen ja köyhyyteen. Nyt kaiken huomion tulisi olla arjen turvallisuudessa, siinä että ihmisillä on toimeentuloa, työtä ja toimivat peruspalvelut.

Pohjoismaat on turvallisuusyhteisö, jota ihaillaan muualla maailmassa kaukaa. Tasa-arvoon ja keskinäiseen luottamukseen perustuva yhteiskuntamalli on poistanut sodan uhkan Pohjoismaiden väliltä. Nykyisin ajatus sodasta Pohjoismaiden välillä kuulostaa järjettömältä.

Pohjoismaissa on ymmärretty, että todellinen ja kestävä turvallisuus voi syntyä ainoastaan tasa-arvosta. Se ei synny sotilaallisesta voimasta. Se ei myöskään synny veronmaksajien palkkojen ja pienten eläkkeiden liruttamisesta Euroopan pankkien kassaan.

Kuten sodan uhka on poistunut Pohjolasta, voidaan jännitteitä lieventää myös Venäjän suuntaan. Muuten Euroopasta ei koskaan tule todellista turvallisuusyhteisöä.

Tavoitteena tulisi olla oven avaaminen Venäjälle EU:n jäsenyyteen. Jos Turkki ei ole Euroopan Unioniin liian iso, silloin ei myöskään Venäjä ole EU:lle liian iso. Venäjän yhteiskunta hyötyisi merkittävästi jo jäsenyyttä edeltävästä lähentymisprosessista ja se taas hyödyttäisi suomalaisia ja Suomen vientiteollisuutta monella tavalla.

Ensi askeleena meidän kannattaisi ajaa Venäjän ja EU:n keskinäistä viisumivapautta. Myös opiskelijavaihtoa Suomen ja Venäjän välillä voisi edistää ja tarjota lisää mahdollisuuksia oppia venäjää.

Näitä asioita voisi edistää ja toteuttaa nopeasti jo uuden hallituksen avulla.

Arvoisa puhemies,

Menneisyyden miehet tukeutuvat edelleen tiukasti kylmän sodan jäänteeseen Natoon, mutta Euroopan tulevaisuus ei toivottavasti lepää sotilasliittojen varassa.

Lisätietoja: Annika Lapintie, gsm. 050 511 3156

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille