Luonnonvarojemme käyttö suunniteltava paremmin

Arvoisa puhemies!

Selonteko on ajankohtainen, sillä luonnonvarahallintomme ei ole tunnistanut ajoissa kestävän talouden haasteita ja mahdollisuuksia. Maa- ja metsätalousministeriö on keskittynyt maa- ja metsätalouden etukysymyksiin eikä ole syntynyt luontevaa yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön tai ympäristöministeriön suuntaan. Yhteistyö tuskin paranisi siirtämällä ympäristöministeriön ympäristöasiat maa- ja metsätalousministeriölle, mitä väläytellään. Kapean elinkeinosidonnaisuuden takia tulos yhdistämisestä voisi olla kestävän kehityksen kannalta kielteinen.

Selonteon ekosysteemilähestymistapa mahdollistaa Suomesta edelläkävijää kestävän talouden rakentajana. Tähän tarvitaan tutkimuksen ja ohjelmien laadinnan yhteensovittamista. Pyrkimys vähähiiliseen ja luonnonvaroja säästäen käyttävään talouteen korostuu ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen myötä. Haasteena on, että suomalaisten ekologinen jalanjälki on kaksinkertainen 27 EU-maan keskiarvoon nähden. Selonteosta saadaan sisältöä puheeseen kestävästä taloudesta, kunhan selonteko muuttuu todeksi. Jotta paperit muuttuisivat teoiksi, on laadittava syventävää ja täydentävää ohjelmatyötä, joka toimisi hallitusohjelman ja sen toteuttamisen pohjana. Kestävän luonnonvaratalouden linjauksia, ei muutoin voi huomioida parin päivän neuvotteluissa, mitä hallitusneuvottelut väistämättä ovat.

Materiaali- ja energiatehokkuudelle asetettava sitovat määrätavoitteet. On arvioitava laajenevan kaivosteollisuuden vaikutuksia ympäristöön ja luontoon. On selkeästi tunnustettava kaivostoiminnan merkitys Itä- ja Pohjois-Suomelle ja kyettävä löytämään tasapaino tavoitteiden välillä. Kaivoshankkeiden tulee tukea paikallis- ja aluetaloutta. Valtiollinen kaivosyhtiö olisi perusteltu, sillä se ei olisi jatkojalostuksessa sidottu ulkomaalaisten omistajien maailmalla oleviin laitoksiin. Kaivostoiminnassa pitää päästä siihen, että kyse ei ole vain muutaman vuosikymmenen hankkeesta, joka kaivoksen ehtyessä jättää jälkeensä sivukivitonnit, tyhjät asunnot ja muut rakennukset sekä perusrakenteen vaan myös kaivoksen toiminnan aikana on oltava valmius muutoksen hallintaan. Kokemuksista Talvivaarassa on opittava, että alueilla, joihin syntyy laajaa kaivosteollisuutta, on huomioitava myös ympäristöhallinnon voimavarojen vahvistaminen, jotta voidaan turvata valvonta ja seuranta. Valvonnan heikkous johtaa nopeasti tilanteeseen, josta kärsii alueen ympäristö, väestö, mutta myös kaivosteollisuus. Pärjääminen on vahvan yhteistyön tulos, eikä mitään kaivoshankkeita, erityisesti uraaniin pohjautuvia, pidä kehitellä kansalaisten selän takana. Asiat on uskallettava tuoda yhteiseen päätöksentekoon jo varhaisessa vaiheessa.

Luonnonvaraselonteko, kuten maabrändiraporttikin, näkee liiketoimintamahdollisuuksia vesiosaamisessamme. Sen sijaan kalataloudesta vastaava maa- ja metsätalousministeriö ei ole kyennyt kehittämään kalataloutta. Kaupassa kaloista 75 prosenttia on tuontikalaa, mikä on kestävän kehityksen näkökulmasta korkea luku. Puhtaat vetemme tarjoavat mahdollisuuksia myös kalastukseen. Siksikin kansallinen kalatalouden pelastusohjelma on käynnistettävä heti!

Lumimyräkän keskellä ei pidä unohtaa lumen ja jään tarjoamia mahdollisuuksia, joita olemme kyenneet hyödyntämään vasta nimeksi. Ilmastonmuutoksen myötä tämä voi muuttua harvinaiseksi herkuksi. Meillä on osaamista tuotteen kaupallistamisessa, mutta yritystoiminta ja sitä tukeva hallinto on kevyttä.

Arvoisa puhemies!
Hallitus on tuonut vaalikauden lopulla ison joukon selontekoja. Parhaimmillaan niitä on ollut lähetekeskustelussa kaksi viikossa. Ohjausvaikutuksen kannalta olisi ollut parempi, jos mahdollisimman moni selonteko olisi tuotu vaalikauden puolivälin tienoilla.

 

 

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille