Työtä Suomeen!

Arvoisa puhemies,

Vasemmiston viesti välikysymyksessä on tiivistetysti: työtä Suomeen!

Suomessa tehtävän työn puolustamisessa on kaksi erityisen suurta asiaa. Ensimmäinen on rehellisiä yrityksiä ja niiden työntekijöitä vahingoittava sovittujen työehtojen sivuuttaminen ja verojen ja maksujen kiertäminen. Harmaa – tai pikemminkin rikollinen – talous.

Toinen alleviivattava asia on se, että suuret suomalaiset yhtiöt eivät investoi Suomeen, vaan vievät kiihtyvää tahtia työpaikkoja pois Suomesta.

Arvoisa puhemies,

Harmaasta taloudesta kärsivät suomalaiset työntekijät, jotka menettävät työpaikkansa epärehellisten yritysten palkatessa työntekijöitä alle kaikkien työehtosopimusten.

Harmaasta taloudesta kärsivät ulkomaalaiset työntekijät, joille maksetaan surkean alhaisia palkkoja, teetetään ylipitkiä päiviä ja työsuojelu on olematonta.

Harmaasta taloudesta kärsivät rehelliset yrittäjät, jotka eivät pärjää markkinoilla, kun vilunkiyrittäjät jättävät maksamatta palkat ja verot.

Ja harmaasta taloudesta kärsivät kaikki veronmaksajat, kun valtiolta jää saamatta vuosittain viiden miljardin euron verotulot.

Harmaasta taloudesta kärsii erityisesti rakennusala, mutta se on entistä voimakkaammin leviämässä myös palvelualoille, teknologiateollisuuteen ja kilpailutusten sekä ulkoistamisten myötä myös julkiselle sektorille.

Tälle työntekijöiden, yrittäjien ja valtion vedätykselle on laitettava stoppi. Eduskunnan pitää ottaa käyttöön kaikki keinot, joilla estetään halpatyövoiman markkinoiden syntyminen Suomeen. Jokaisella suomalaisella ja ulkomaalaisella työntekijällä pitää olla oikeus tulla työllä toimeen.

Arvoisa puhemies,

Hallitukselle pitää antaa kiitosta siitä, että se on pitkän jahkaamisen jälkeen ottanut käyttöön käännetyn arvonlisäveron. Tosin tämä vaati vasemmisto-opposition pitkäjänteistä painostustyötä. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen oli hyvin vastahakoinen käännetylle arvonlisäverolle, mutta lopulta poliittinen paine kävi niin kovaksi, että lakimuutos oli pakko toteuttaa.

Myös verottajan vertailutietojen tarkastusoikeus ja harmaan talouden selvitysyksikön perustaminen ovat hyviä asioita taistelussa harmaata taloutta vastaan.

Mutta kuten koko opposition allekirjoittaman välikysymyksen perusteluissa todetaan, ja kuten harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen on selkeästi sanonut, nämä toimenpiteet eivät missään tapauksessa riitä.

Ulkomaille rekisteröityjen yritysten saama kilpailuetu Suomessa on kohtuuton. Yritys ja sen työntekijät tulevat verovelvolliseksi Suomeen toimittuaan maassa 6-12 kuukautta. Tällä hetkellä verottajan on miltei mahdotonta selvittää, kuinka kauan yritys on toiminut Suomessa. Vilunkiyritykset eivät maksa veroja Suomeen eivätkä kotimaahansa.

Rakennuksilla työttömyys uhkaa jälleen paisua ja samaan aikaan ulkomailla rekisteröidyt yhtiöt muualta tuotuine työntekijöineen vievät urakat suomalaisilta yrityksiltä. Alipalkkojen maksaminen riistää sekä suomalaista että ulkomaalaista työntekijää. Samaa kehitystä on ollut nähtävissä myös mm. telakoilla.

Lainsäädäntöä on muutettava niin, että ilman kiinteää toimipaikkaa toimivaa yritystä voidaan valvoa tehokkaasti ja saattaa vastuuseen sellainen yritys, joka räikeästi rikkoo velvoitteitaan. Nykytilanteessa työehtoja valvovien ammattiliittojen toimintamahdollisuudet ovat rajalliset, jos niiden pitää omin varoin kääntää satoja sivuja asiakirjoja yhtiön kielelle. Ja käytännössä liiton on mahdotonta ajaa asiaa yrityksen kotimaan oikeudessa.

Tarvitaan koko Euroopan unionin kattavaa yksinkertaista järjestelmää puuttua väärinkäytöksiin ja sen lisäksi Suomen viranomaisten tukea.

Arvoisa puhemies,

Väärinkäytöksiin voidaan puuttua huomattavasti tiukemmin, jos ulkomainen työnantaja ja sen Suomessa oleva edustaja yhdessä suomalaisen työn teettäjän kanssa säädetään yhteisvastuullisiksi Suomessa maksetuista palkoista ja niihin liittyvistä veroista.

Tilaajavastuulakia on muutettava niin, että tilaajan vastuu ulottuu koko ketjuun laajentamalla se koskemaan työehtosopimusten tosiasiallista noudattamista sekä korottamalla tuntuvasti laiminlyöntimaksuja. Vasemmisto on jättänyt tilaajavastuulain tiukentamisesta lakiesityksen.

Yksi suurista ongelmista harmaan talouden saralla on valvonta. Valtion tuottavuusohjelma vähentää väkeä, kun työsuojelun alueelle tarvittaisiin lisää väkeä valvomaan työoloja ja työehtoja. Vielä ehditään korjata ensi vuoden talousarviota niin, että työsuojeluun otetaan lisää väkeä.
Lisäksi harmaa talous ei ole tutkijoiden mukaan vain taloudellinen ongelma. Veronmenetyksillä on negatiivinen vaikutus muun muassa yritysten väliseen kilpailuasetelmaan, veronmaksumoraaliin sekä palkansaajaryhmien välisiin suhteisiin.
Pääministeri Mari Kiviniemen kauniit puheet siitä, että olemme välikysymyksellä puuttuneet tärkeään asiaan, eivät riitä. Nyt vaaditaan hallitukselta pikaisia konkreettisia lakiesityksiä.
Arvoisa puhemies,

Suomessa tehtävää työtä on suojeltava suurimpien yritysten epäisänmaalliselta toiminnalta, joka vie työpaikkoja maasta ulos.

Suomalaisten yritysten ulkomailla olevien tytäryritysten toiminta on liikevaihdon perusteella lähes nelinkertaistunut vuodesta 1998 (61,7 miljardia euroa) vuoteen 2008 (215,3 miljardia euroa). Samalla aikavälillä suomalaisten osakeyhtiöiden maksamat osingot ovat kolminkertaistuneet (vuonna 1998: 6041 miljoonaa euroa, vuonna 2008: 18 663 miljoonaa euroa).

Vastauksessaan välikysymykseen pääministeri Kiviniemi toistelee oikeistolaista retoriikkaa siitä, että meiltä katoavat työpaikat ja hyvinvointi, jos yritysten verotusta ei entisestään kevennetä. Tilastot pääministeri Kiviniemi osoittavat koruttomasti, että yritykset eivät kanna yhteiskuntavastuuta vaan haluavat pumpata valtavat voitot omistajilleen välittämättä suomalaisesta työstä tai hyvinvoinnista.

Pääministeri Kiviniemeltä ja valtiovarainministeri Kataiselta on ilmeisesti jäänyt kokonaan tutustumatta siihen, miten osingot ja investoinnit ovat kehittyneet. Annan sinulle pääministeri Kiviniemi Tilastokeskuksen ja Suomen pankin tilastoja, jotka kertovat karua kieltä todellisuudesta.

Arvoisa puhemies,

Suomalaiset suuret yritykset ovat siis miljardimitassa investoineet ulkomaille ja maksaneet voittonsa osakkailleen osinkoina, kun taas Suomeen on investoitu olemattoman vähän ja toimintaa täällä on supistettu. Vuosien mittaan muun muassa puunjalostusteollisuus ja teknologiateollisuus ovat vieneet tuhansia työpaikkoja ulkomaille. Kerättyään isot voitot Suomessa tehdyn työn avulla suuret yhtiöt siis vievät työtä Suomesta ulos.

Niille paikkakunnille, joilla tuotantolinja lopetetaan tai peräti koko laitos suljetaan, muutos on kova isku. Se vie pohjan perheiden taloudelta ja saattaa kunnat ahdinkoon.

Lakkautettavaa tuotantoa ei korvata Suomessa uudella. Puunjalostusteollisuus on supistanut tuotantoaan Suomessa merkittävästi eikä se ole pyrkinyt tuomaan tilalle korvaavaa tuotantoa. Ilmiselvästi olisi tarvittu hallituksen aktiivisuutta, jotta tuotantolinjoja sulkevat yhtiöt olisi saatu investoimaan korvaavaan, biopohjaiseen tuotantoon. Nythän korvaava tuotanto jää usein muualta houkuteltujen yritysten varaan.

Jos suurilla yrityksillä ei ole moraalia eikä vastuuta työntekijöistä, on valtiovallan pantava ne vastuuseen. Suhdanteista aiheutuvia ongelmia on pyrittävä hoitamaan muilla keinoin kuin lomautuksilla. Työntekijöiden irtisanomissuojaa on parannettava. Suomessa on eurooppalaisittain halpaa ja helppoa irtisanoa työntekijöitä.

Pysyvien työsuhteiden muuttaminen vuokra- ja pätkätöiksi on estettävä. Osa-aika työntekijöille on tarjottava mahdollisuus kokopäiväiseen työhön. Vuokratyöläisten takuupalkasta on säädettävä lailla. Pätkätyöntekijöille on turvattava kunnollisen pituiset lomat lomapankilla.

Arvoisa puhemies

Työttömyys on edelleen korkealla tasolla eikä näköpiirissä ole sen nopeaa alenemista. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa ja jopa puolet pitkäaikaistyöttömistä ajautuu pysyvästi työttömiksi, jos ongelmaan ei puututa nyt. Monille näistä ihmisistä se merkitsee elinikäistä niukkuutta ja riittämätöntä toimeentuloa. Viime laman virheitä ei saa toistaa. Silloin ei puututtu nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen tiukasti.

Suomessa elää suuri joukko viime laman aikana työttömiksi jääneitä ihmisiä surkean alhaisella työmarkkinatuella. Työmarkkinatuki pitää nostaa 750 euroon ja työmarkkinatuen tarveharkinnasta pitää luopua. Vihreiden pääideologi Osmo Soininvaaran puheet siitä, että työttömät tulevat liian hyvin toimeen pulloja keräämällä, on suoranaista työttömien pilkkaamista.

Konkreettisilla toimilla voimme estää sen, ettei nyt työttömäksi jääneillä ole edessä samaa vuosia tai vuosikymmeniä kestävää osattomuutta.

Meidän esityksiämme pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseksi ovat sen hoitamiseen kohdennettu raha ja uudella tavalla kohdennetut toimenpiteet. Työllisyysmäärärahoja leikattiin ensi vuoden budjetissa 60 miljoonalla eurolla. Nämä rahat voidaan vielä palauttaa budjettiin ja niitä voidaan myös lisätä, jos poliittista tahtoa löytyy.

Arvoisa puhemies,

Pitkäaikaistyöttömyyden nujertaminen ei ole ollut työllisyys- ja työvoimapolitiikkamme keskiössä. Käytännössä kannustaminen on tarkoittanut sitä, että työttömyyden pitkästä päästä toimenpiteitä on siirretty työttömyyden lyhyeen päähän, alle 3 kuukautta kestäneen työttömyyden hoitoon. Vuonna 2008 enää alle 10 prosenttia kaikista työhallinnon toimista, kuten tukityöllistämisestä ja työvoimapoliittisesta koulutuksesta, meni pitkäaikaistyöttömille. Tämän politiikan seurauksena pitkäaikaistyöttömät ajautuvat nykyään valtaosin työvoiman ulkopuolelle. He syrjäytyvät köyhyyteen.

Tämä kaikki on vastoin maan virallista tavoitetta, työssä ja työvoimassa pysymistä.

Mitä siis pitäisi tehdä? Kysymys ei ole ainoastaan rahasta, kysymys on myös marssijärjestyksestä, siitä miten työllistämisrahoja käytetään. Tavoitteeksi on asetettava syvenevä palvelu, se että työttömyyden pitkittyessä siirrytään työttömän tilanteen mukaan räätälöityihin toimiin. Ne varmasti maksavat hieman enemmän massatoimiin verrattuna, mutta ne myös palvelevat paremmin. Aktiivisen työvoimapolitiikan idea on tukea ensisijaisesti niitä, jotka sitä tukea eniten tarvitsevat, eli pitkäaikaistyöttömiä.

Tilastojen mukaan meillä on nyt noin 60 000 yhtäjaksoisesti yli vuoden työttöminä olleita. Kun mukaan lasketaan toistuvaistyöttömät, jotka viimeisen puolentoista vuoden aikana ovat olleet yhteensä yli vuoden työttöminä, luku nousee noin 150 000. Molemmat luvut ovat kasvussa, eivätkä varmasti käänny alaspäin ilman työvoimapolitiikan marssijärjestyksen muutosta.

Vasemmisto vaatii pitkäaikaistyöttömyyden nujertamista.

Arvoisa puhemies

Työmarkkinoilta on viime päivinä kuulunut jälleen surullisia uutisia, erityisesti valtionyhtiöistä ja niihin yhteydessä olevista yrityksistä. Finnairin lentoemännät ja stuertit ovat jättäneet lakkovaroituksen työnantajan esitettyä mittavia heikennyksiä heidän työehtoihinsa ja vapaapäiviinsä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi irtisanoo 50 työntekijäänsä yt-neuvottelujen päätteeksi.

Ylen ulkoistama tv- ja radioverkon ylläpitäjä Digita aikoo irtisanoa 60 vakituista toimihenkilöään. Tarkoituksena on korvata pysyvät työpaikat pätkä- ja vuokratyösuhteilla. Sama tapahtui lentokentällä, kun Finnairin tytäryhtiö Northport myytiin vuokratyöyritys Baronalle. Pysyvistä työsuhteista tehtiin vuokratyösuhteita.

Vasemmiston selvä kanta on se, että pysyvät työt pitää hoitaa pysyvillä työsuhteilla. Emme hyväksy yrittäjäriskin siirtämistä työntekijöille vuokratyön käyttönä.

Miten suomalaiset työntekijät voivat luottaa työpaikkojensa pysyvyyteen ja sitoutua työhönsä yksityisissä yrityksissä, jos valtiotyönantajakin hoitaa tonttinsa näin huonosti? Millaisen esimerkin työnantajan toiminnasta valtio antaa yksityisille yrityksille irtisanoessaan kymmeniä työntekijöitä tai ulkoistaessaan toimintojaan tuottavuussyistä?

Arvoisa puhemies,
ehdotan perusteltuun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi seuraavaa:

Kuultuaan hallituksen vastauksen eduskunta toteaa, että hallitus ei ole toiminut eikä aio toimia riittävän tarmokkaasti suomalaisen työn puolustamiseksi ja julkista taloutta heikentävän, reilusti toimiville yrityksille ja niiden työntekijöille vahingollisen harmaan talouden ja palkkasyrjinnän torjumiseksi, ja että hallitus ei siksi nauti eduskunnan luottamusta ja siirtyy päiväjärjestykseen.

 

 

 

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille