Kaivosteollisuus vaatii kunnollista välityskykyä rataverkolta ja kantavaa tiestöä

Tarvitaan myös yksilöitä, joilla on kykyä ja halua löytää ja vallata uusia markkinoita, toimia globaalisti ja kasvattaa perustamiaan yrityksiä pienistä keskisuuriksi ja suuriksi. Kaivosteollisuuden osalta hyvänä esimerkkinä voi mainita toimitusjohtaja Pekka Perän ja Talvivaaran kaivoshankkeen.

Suomen teollisuus rakentui viime vuosisadalla kotimaisten raaka-aineiden ja energian varaan. Metsävarat ja vesivoima olivat pääosassa. Kuitenkin myös kaivosteollisuuden tuottamat metallit ja mineraalit loivat edellytyksiä metalliteollisuuden, rakennusteollisuuden ja kemian teollisuuden toiminnalle. Teollistamisen ja raaka-ainetuotannon välineinä käytettiin valtion omistamien yhtiöiden perustamista ja laajentamista. Outokummun kaivoksen avaaminen ja Outokumpu-yhtiön laajentaminen myös metallien tuottajaksi olivat maan teollistumisen ja vaurastumisen kulmakiviä.

Viime vuosikymmenen informaatioyhteiskunnan huumassa meiltä pääsi kuitenkin jo unohtumaan, että yhteiskunta tarvitsee myös aineellisia edellytyksiä toiminnassaan. Vapaan ulkomaankaupan oloissa raaka-aineiden saatavuus ulkomailta ja niiden edullinen hintataso näyttivät varmoilta. Viime vuodet ovat osoittaneet, että näin ei ole. Maailman nousevat taloudet ovat nälkäisiä taloudelliselle kasvulle ja elintasonsa kohottamiselle. Tämä merkitsee lähivuosikymmenien aikana lisääntyvää raaka-aineiden kysyntää ja kilpailua maailmanmarkkinoilla. Samanaikaisesti helposti hyödynnettävät mineraalivarat ovat maailmalla ehtymässä.

Hyvät kuulijat

Kaivosteollisuuden kasvu näyttää viimeisimpien tietojen mukaan olevan edelleen hyvässä vedossa, vaikka taloudessa muuten on tullut esiin harmaita pilviä. Merkittävä osa Suomen kaivosteollisuuden kasvusta kohdistuu Pohjois-Suomeen ja erityisesti tänne Lappiin. Kaivosteollisuuden liikevaihdon arvioidaan ylittävän miljardin rajan kuluvana vuonna. Vuonna 2010 aloitettuja ja vuosille 2011-2012 jatkuvia kaivosalan investointeja on käynnissä noin 970 miljoonan euron arvosta. Valmisteilla olevien hankkeiden arvioitu investointitarve yhteensä ylittää 1,4 mrd. euroa.

Vuonna 2010 kaivosteollisuus työllisti suoraan n 3500 henkeä. Kaivoksissa työskentelevän työvoiman määrä ylittää 5000 henkilöä arviolta vuonna 2015. Esimerkiksi meneillään oleva Outokummun Kemi-Tornion yli 400 miljoonan €:n laajennusinvestointi on myös Kemin kaivoksen osalta erittäin merkittävä, jopa lähes 100 miljoonan €:n luokkaa. Näillä investoinneilla on merkittäviä vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.

Työvoiman kysyntä tulee olemaan kaivosalalla erityisen merkittävää, kun tiedämme Pohjois-Ruotsin kaivosteollisuuden tarpeet lähivuosina. Arviot työvoiman lisätarpeesta Ruotsissa liikkuvat jopa 5000 henkilön tasolla.

Kaivosteollisuus on lähellä monia eri hallituksen politiikkalohkoja. Liikenneministeriön näkökulmasta kaivosteollisuuden kasvu vaatii kunnollista välityskykyä rataverkolta ja kantavaa tiestöä. Tärkeää olisi myös EU:n investointien saaminen mukaan pohjoisen liikennehankkeisiin. Kiristyneessä taloustilanteessa kaikki apu liikenneinvestointeihin on paikallaan. Kaivosteollisuuden voimakas kasvu on nostanut keskusteluun myös kysymyksen kotimaisesta omistuksesta. Selvitysmies Tom Niemen tämän vuoden alussa valmistunut raportti antaa pohdinnoille hyvän pohjan.

Hallitusohjelmaan otettiin kirjaus Suomen Teollisuussijoitus Oy:n yhteyteen perustettavasta kaivosrahastosta tai sijoitusyhtiöstä. Tämä selvitystyö on käynnissä. Meillä on laajaa kannatusta sille, että suomalaista omistusta pitäisi olla nykyistä enemmän. Kaivostoiminta tarkoittaa uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämistä, ja siksi kotimaisuus korostuu keskustelussa. On kuitenkin selvää, ettei valtio voi olla yksinomainen toimija. Valtio voi kuitenkin tehdä järjestelyjä ja mekanismeja, joilla autetaan varsinkin alkuvaiheen kriittistä rahoitusta kaivoshankkeissa.

Erittäin tärkeää kuitenkin on, että kotimainen yksityinen pääoma tulisi merkittävästi mukaan. Tilanne on parin viime vuoden aikana kyllä hieman kehittynyt tähän suuntaan. Talvivaara on merkittävästi kotimainen yhtiö, Outokumpu tietenkin edelleen merkittävä toimija. Myös Sotkamon Sotkamo Silverin hopeakaivoshanke tai vaikkapa Taivalkoskella oleva Mustavaaran kaivoshanke ovat hyviä esimerkkejä kotimaisen omistuksen hienoisesta lisääntymisestä.

Suomi poikkeaa edukseen muista EU-maista siinä, että meillä on kaivosteollisuudessa toiminnassa koko ketju malminetsinnästä ja tutkimuksesta kaivostoiminnan kautta metallien jalostukseen. Kansantalouden kannalta on tärkeää, että kaivosten tuottamia malmeja ja rikasteita ei vietäisi sellaisenaan, vaan niitä jatkojalostettaisiin erilaisiksi vientituotteiksi. Tästä meillä on runsaasti historiallista kokemusta.

Nykyinen metallienjalostus, teollisuusmineraalien jatkojalostus ja osa kemianteollisuutta on syntynyt kaivosten ansiosta. Nyt on tilaisuus vahvistaa näitä aloja. Viime aikojen talousmyllerryksissä perinteiselle teollisuuspolitiikalle on taas kysyntää ja uusien energiaratkaisujen myötä näkymät jatkojalostuksen edelleen kehittämiselle ovat suotuisat. Ammattitaitoisen työvoiman saanti muodostaa oman positiivisen haasteensa, johon myös koulutuspolitiikan keinoin on kyettävä vaikuttamaan.

Kaivannaisteollisuus on erikoistunut teollisuudenala, jossa työskennellään raaka-aineiden kanssa. Sen pohjalta on syntynyt maailmanlaajuisestikin korkeatasoinen ja moderni teknologiavalmistus. Suomi on yksi mineraaliteknologian, varsinkin kaivoskoneiden ja rikastuslaitteiden valmistukseen erikoistuneimmista maista maailmassa.

Menestysresepti on sama kuin metsäteollisuuden ja metsätalouden koneissa ja laitteissa, energiateknologiassa tai tieto- ja viestintäteknologian sovellutuksissa. Kehitetään yhdessä asiakasalojen kanssa uutta teknologiaa, joka auttaa asiakkaita menestymään. Tekesin päätös avata Green Mining -teknologiaohjelma pitää Suomen jatkossakin mineraaliteknologian kehityslaboratoriona.

Hyvät kuulijat

Lapissa on ollut esillä useita ratahankkeita liittyen kaivostoimintaan ja Jäämeren ratayhteyksiin. Liikennevirasto on aktiivisesti ollut mukana Kolarin kaivoksiin liittyvissä rataselvityksissä. Muut selvitykset on tehty eri konsulttien toimesta, tilaajinaan alueen toimijat.

Alustavia selvityksiä Lapin kaivosratahankkeista on tehty siis useita, kaikkiaan 6 miljardin edestä. Niissä ei ole arvioitu kaivostoiminasta syntyviä kuljetustarpeita. Esitetyt raideyhteyksien kustannukset ovat hyvin alhaiset verrattuna toteutuneisiin raideyhteyksiin. Kun otetaan huomioon tarvittavat ratapihat, kohtausraiteet ja muut raideliikenteen järjestelyt sekä Lapin vaativat luonnon olosuhteet on usean kohteen arvioidut kustannukset kaksinkertaistettava.

Tavaraliikenne edellyttää uusilla kuljetusväleillä vuodessa vähintään miljoonan tonnin tavaramäärää, jotta rautatie on kilpailukykyinen vaihtoehto maantiekuljetuksille. Kaivosten infrahankkeissa on aiemmin ollut lähtökohta, että ne toteutetaan jälkirahoitushankkeina. On haluttu varmistaa kaivosten avautuminen. Valtio on sitoutunut maksamaan kaivosalueen rajalle tieyhteydet sekä osallistunut osin vesiväylien rakentamiseen. Yritys osallistuu infran kustannuksiin silloin, jos ratayhteyttä käyttää vain ko. yritys.

Hyvät kuulijat

Olen pyytänyt Liikennevirastoa käynnistämään mahdollisimman nopeasti selvitystyön, jonka tavoitteena on muodostaa yhteistä näkemystä kaivostoiminnan edellyttämistä kuljetusreiteistä.

Selvitystyö on tehtävä yhteistyössä alueen kanssa, jotta saisimme samalla tehtyä tarvittavat varaukset maankäytölle. Kuljetuspalveluita kehitettäessä eri hallinnonalojen yhteistyö valtakunnallisella ja alueellisella tasolla on tärkeää.

Keskustelua on tarpeen käydä myös naapurimaiden toimijoiden kanssa ja näin varautua maan rajojen takana olevien investointien vaikutuksiin. Viime kädessä oli järkevää, jos Suomi ja Ruotsi löytäisivät yhteisen sävelen ratayhteyksien rakentamisesta eikä synnytettäisi kansallista kilpajuoksua, vaan molemmissa maissa olisi samat lähtökohdat

Liikenneviraston selvityksen tulee olla osa liikennepoliittisen selonteon omaa logistiikkaselvitystä, jota tekee erikseen kolmen hengen ryhmä. Ryhmän puheenjohtajaksi olen kutsunut Hacklinin äskettäin eläköityneen toimitusjohtaja Jyrki Paavolan. Muut selvitysmiehet ovat Stora Enson logistiikkajohtaja Antti Vehviläinen ja akateemisesta maailmasta Lauri Ojalan Turun kauppakorkeakoulun logistiikan professorin.

Hyvät kuulijat

Äskettäin on käynnistynyt oma selvitys Hannukaisten kaivosten yhteyksistä Suomen satamiin joko Kemiin, Kokkolaan tai Raaheen. Kaivoksen kuljetusmääräksi on arvioitu 3 miljoona tonnia vuodessa. Kaivos on tarkoitus näillä näkymin avata vuonna 2015.

Nykyistä Kemin ja Kolarin rataa on peruskorjattu noin 90 miljoonalla ja työt valmistuvat tänä vuonna myös lopputöiden osalta. Samassa yhteydessä on poistettu noin 100 tasoristeystä.

Kemin ja Oulun radan välityskyky on kunnossa. Oulusta etelään on vuoden 2012 talousarviossa käynnistetty kaksi hanketta. Seinäjoki-Oulu radan parantamisen 2. vaiheella saadaan radalle riittävä kapasiteetti vuoden 2015 loppuun mennessä Ylivieskaan asti. Kokkola-Ylivieska välin kaksoisraiteen rakentaminen alkaa ensi vuonna ja valmistuu 2017.

Jatkossa kaivosyhtiön on päätettävä ensin omat vaihtoehtonsa. Satamavaihtoehtoja on siis useita. Lastauspaikka voi olla Kolarista pohjoiseen olemassa olevan radan varressa. Radan päällysrakenne on tällöin rakennettava uudestaan. Vaihtoehtona on myös teollisuusradan rakentaminen Hannukaisiin asti.

Kaivosyhtiön mukaan alustavan selvityksen mukaan Hannukaisista rautamalmi pumpattaisiin Rautuvaaraan, jossa se käsitellään ja lastataan 500 tai 750 metrin pituiseen junaan. Ratayhteyden rakentaminen edellyttää Kolari-Niesan-Rautuvaaran välisen yhteyden toteuttamista.Kemin ja Kolarin radan välille pitää rakentaa kohtauspaikkoja. Yhteensä tarvittavat ratainvestoinnit ovat 20-35 miljoonaa euroa.

Liikenneviraston ja kaivosyhtiön on tehtävä suunnitelmat sekä hankearviointi, jossa päätetään vaaditut toimenpiteet väyliin ja niiden kustannukset valtion ja kaivosyhtiön päätöksentekoa varten.

Sen jälkeen valtio voi tehdä päätöksiä Hannukaisen kaivosyhteyksistä.

Hyvät kuulijat

Tämä Kolarin kaivosseminaari on tärkeä tilaisuus, jossa voimme vaihtaa tietoja ja suunnitelma kaivoshankkeiden tilanteesta.

Kuuntelen suurella mielenkiinnolla kaivosteollisuuden suunnitelmista ja haluan toivottaa menestystä toiminnalle.

 

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille