Maamme turvallisuus ei voi perustua aseisiin

Arvoisa puhemies,
Selonteon laadinnassa vasemmistolla oli kaksi tärkeää asiaa.

Toinen on se, että pitäydytään Naton suhteen siinä, mitä hallitusohjelmaa laadittaessa on sovittu. Natojäsenyyttä ei tämän hallituksen aikana haeta, eikä hakemista edes valmistella.

Toinen on se, että me emme voineet tässä vaiheessa mitenkään sitoutua siihen, että puolustusmenojen tasoa nostetaan hallituskauden jälkeen.

Kumpikin tavoitteemme on nyt selonteossa. Olemme tyytyväisiä siihen, että muut hallituspuolueet ovat näiden näkemysten takana, vaikka luonnollisesti valmistelun aikana eri puolueilla oli erilaisia näkemyksiä ja painotuksia.

Maamme turvallisuus ei perustu sotilaallisen voimaan, ei aseisiin vaan hyviin suhteisiin eri maiden kanssa ja toimintaamme Euroopan unionin jäsenenä. Tätä täydentää luonnollisesti toimintamme YK:ssa ja muissa kansainvälisissä elimissä.

Parhaiten me varmistamme turvallisuutemme ja hyvinvointimme osallistumalla maailmanlaajuisten sekä Euroopan ja lähialueiden turvallisuusrakenteiden kehittämiseen.

Maailman maiden kietoutuminen yhteen kaupan ja taloudellisen yhteistyön sekä tieteen ja kulttuurin vuorovaikutuksen kautta pienentää sotien todennäköisyyttä. Keskinäinen riippuvuus tekee maiden väliset aseelliset yhteenotot yhä epätodennäköisemmiksi.

Konfliktit ovatkin nyt ennen kaikkea maiden sisäisiä ja johtuvat voimavarojen ja vallan epätasaisesta jakautumisesta maiden sisällä.

Suomessa halutaan toisinaan asettaa vastakkain oman maan sotilaallinen puolustaminen ja osallistuminen kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseen yhdessä muiden kanssa. Kyse on kuitenkin yhdestä ja samasta asiasta, siitä että missään ei ongelmia ja ristiriitoja ratkaistaisi asein. Esimerkiksi aktiivinen panos ilmastonmuutoksen hallinnassa vaikuttaa samalla myös niihin olosuhteisiin, joissa konfliktit syntyvät.

Arvoisa puhemies,
Euroopan yhdentyminen on taannut pitkän rauhan kauden jäsenmaiden kesken. Euroopan unionin periaatteellinen avoimuus uusille jäsenille on omiaan vaikuttamaan myös jäsenyydestä kiinnostuneiden maiden käyttäytymiseen konflikteja hillitsevästi.

Unioni on tarjonnut jäsenmailleen myös epäsuoraa suojaa ulkopuolisten hyökkäyksiä vastaan, olematta silti sotilasmahdillaan röyhkeästi kerskaileva suurvalta. Lissabonin sopimukseen tulleet yhteisvastuulauseke ja keskinäistä avunantoa koskeva velvoite ilmentävät unionin luonnetta turvallisuusyhteisönä.

Pohjoismaille yhteistyö monilla elämän alueilla on mutkatonta ja helppoa. Yhteiskunnat ja ajattelutavat ovat aika samanlaisia. Siksi pohjoismaisella puolustusyhteistyöllä ei ole suuria periaatteellisia esteitä.
Asejärjestelmien kallistuessa yhteistyö voi tarjota paljonkin mahdollisuuksia kustannussäästöihin, jos niitä todenteolla etsitään. Kaikkein mutkattominta yhteistyö on Natoon kuulumattoman Ruotsin kanssa. Kuten sanottu, voimme olla tyytyväisiä siihen, että selonteossa ei oteta harppausta Suomen liittämiseksi Natoon. Sellaista me pitäisimme harkitsemattomana, tai suorastaan vaarallisena.

Nato-jäsenyyden kannattajat Suomessa sivuuttavat vaikenemalla sen, että Natossa on ennen kaikkea kyse Yhdysvaltain sotilaallisen tuen pyytämisestä.

Silloin vastapainoksi on sitouduttava olemaan mukana Yhdysvaltain sotatoimissa, kun Yhdysvallat sitä pyytää. Kukaan ei kai kuvittele, että Yhdysvallat vain hyvää hyvyyttään ottaa maita puolustettavakseen. Vain pitkäaikaiset Nato-maat ovat vapaampia suhteessaan Yhdysvaltoihin. Tämähän näkyi selvästi toisessa Irakin sodassa.

Arvoisa puhemies,
Vasemmistolle oli mahdotonta hyväksyä sitä, että nyt päätettäisiin puolustusmenojen tasokorotuksesta vuoden 2015 jälkeen tietämättä yhtään, millaisessa maailmassa silloin eletään.

Entinen keskustalainen puolustusministeri, kansanedustaja Seppo Kääriäinen oli tuohtunut taannoisessa Suomenmaan kirjoituksessaan siitä, että selonteko ei ota kantaa puolustusmäärärahoihin vuoden 2015 jälkeen. Sen hän lukee vasemmiston synniksi. Hän pahoittelee erityisesti sitä, että puolustus kilpailee
euroista eläkkeiden, lapsilisien, kuntien, maatalouden ja kaikkien muiden kanssa. Vieläpä hän moittii tällä vaalikaudella tehtyjä puolustusmenojen vähennyksiä. Edustaja Kääriäisen mukaan se on kaiken kertova arvovalinta.

Arvoisat keskustalaiset, se on todella arvovalinta. Tämän synnin voimme kantaa ilolla ja ilman katumusta.

Toisin kuin keskusta, me vasemmistossa emme ole lisäämässä asemenoja ja katsomassa vasta sen jälkeen, miten paljon eläkkeistä, palveluista tai lapsilisistä pitää leikata, jotta sotamenot tulevat kuitatuiksi.

Myös kansalaismielipide on tässä asiassa vasemmiston linjoilla: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista kannattaa puolustusmenojen pitämistä ennallaan tai niiden vähentämistä.

* * *
Tässä selonteossa ei edes mainita siviilipalvelusta, vaikka se on ajankohtainen asia nyt, kun puhutaantyöurien pidentämisestä. Vuoden mittainen siviilipalvelus katkaisee monen nuoren työuran jopa kahdeksi vuodeksi.

Samaan aikaan saavat tuhannet nuoret joka vuosi kokonaan vapautuksen asepalvelusta. Ylipitkä siviilipalvelus on muinaismuisto massa-armeijan ajalta, eikä siihen takertuminen ole yhteiskunnalle järkevää saati tarkoituksenmukaista. Suomen tulisi lyhentää siviilipalvelus samaan pituuteen kuin lyhin asepalvelus.

Arvoisa puhemies, tällaisenaan selonteko tyydyttää meitä.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille