Paavo Arhinmäen puhe presidenttiehdokkaaksi nimittämisen jälkeen

Maailman ihmisten keskinäinen solidaarisuus on ainoa keino selvitä maapallonlaajuisista ongelmista, kuten ilmaston lämpeneminen, aavikoituminen, sodat tai köyhyys. Vasemmistolaisuus on ihanne siitä, että emme erittele ihmisiä meihin ja muihin, parempiin ja huonompiin, autettaviin ja oman onnensa nojaan jätettäviin.

Lähden presidenttiehdokkaaksi, jotta suomalaisilla olisi mahdollisuus valita vaaleissa vasemmistolaisia arvoja kannattava presidentti.

Valitettavasti moniarvoinen ja avoin Suomi ovat uhattuina. Suomalaisessa yhteiskunnassa tuntuu yhä vahvemmin nousevan viha erilaisia vähemmistöjä kohtaan. Tämä kehitys tarvitsee vastavoiman. Haluan, että kun vaalikeskusteluissa puhutaan Suomen ja maailman tulevaisuudesta, puhutaan myös meidän vasemmistolaisista ihanteistamme.

Hyvät ystävät,

Presidentinvaali on korostetusti henkilövaali, jossa ehdokkaiden persoona ja henkilökohtaiset ominaisuudet korostuvat ja jättävät usein alleen politiikan. Tarjolla on poliittista viihdettä, jolla ei ole paljoakaan tekemistä presidentin tehtävien tai Suomen suunnan kanssa.

Vasemmisto ei mene presidentinvaaleihin henkilöä korostaen vaan asiat ja vasemmistolainen arvomaailma edellä. Me teemme henkilövaalissa poliittisen kampanjan.

* * *

Vasemmistoliitolla on nyt oma presidenttiehdokas ensimmäistä kertaa lähes kahteen vuosikymmeneen. Vuosina 2000 ja 2006 emme asettaneet omaa ehdokasta. Silloin ratkaisu oli perusteltu. Tarjolla oli kummallakin kerralla vasemmistolainen nainen, joka ajoi myös Vasemmiston tärkeinä pitämiä arvoja ja on pitänyt niistä kiinni kaikella tarmolla.

Millaiset asiat ovat kohta väistyvän tasavallan presidentti Tarja Halosen hyvää perintöä?

Vasemmistolle on tärkeää puolustaa näissä vaaleissa Suomen sotilaallista liittoumattomuutta, Suomen vahvaa, kokoaan suurempaa roolia maailmalla, hyviä naapurisuhteita, globaalia oikeudenmukaisuutta ja rauhaa sekä maan sisällä ihmisten välistä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja vähemmistöjä.

Tarja Halonen on presidentin arvovallalla puhunut naisten ja tyttöjen tasa-arvosta kehittyvistä naisista. Hän on tehnyt työtä Palestiinan valtion tunnustamiseksi YK:ssa ja yrittänyt YK:n ja EU:n kaltaisten järjestöjen kautta löytää maailman valtioiden yhteisiä, aseettomia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja köyhyyden ongelmiin.

Hyvät ystävät,

Suomessa on siirrytty viime vuosina kohti parlamentarismia. Presidentin suora valta koskee ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Siksi näissä vaaleissa on kysymys myös siitä, millaista Suomen turvallisuuspolitiikka on tulevaisuudessa.

On sanottu, että yhteiskunnan Nato-myönteisen eliitin liittoutumispyrkimysten esteenä on viime vuosina ollut vain kaksi tekijää: presidentti ja kansa. Nyt presidentti on menossa vaihtoon. Toivon, että tämä ei tarkoita sitä, että kansan suostuttelu Nato-jäsenyyden kannalle on alkamassa. Tähän saakka käydyn presidentinvaalikeskustelun perusteella tämä ajatus ei ole kaukaa haettu.

Maailmassa tarvitaan liittoutumattomia maita, jotka pystyvät toimimaan sovittelijoina kriiseissä. Nato on rikkaiden länsimaiden sotilasliitto, joka on monissa konflikteissa osapuolena.

Näiden presidentinvaalien turvallisuuspoliittisen keskustelun erikoisuus on, miten aiemmin Nato-jäsenyyttä kannattaneet tai sotilasliittoon myötämielisesti suhtautuneet ehdokkaat ovatkin ryhtyneet Naton salarakkaiksi. Miksi Nato-jäsenyyttä kannattavat ehdokkaat eivät kerro näkemystään avoimesti? Pitääkö todellista kantaa piilotella vaalitaktisista syistä?

Vasemmisto tuo presidentinvaalikamppailuun selkeästi ja johdonmukaisesti Suomen Nato-jäsenyyttä vastustavan ehdokkaan.

Hyvät ystävät,

Suomen ulkopolitiikan perustana ovat koko sodan jälkeisen ajan olleet hyvät naapurisuhteet.

Suomen luonnollinen yhteistyökumppani maailmalla ovat muut Pohjoismaat. Me pohjoismaalaiset jaamme yhteiset näkemykset demokratiasta, avoimuudesta ja hyvinvointivaltiomallista. Meillä on yhteinen historiallinen ja kulttuurinen tausta.

Yhdessä Pohjoismaat ovat maailmalla huomattavasti suurempi tekijä kuin jokainen maa erikseen. Tämän olen itsekin saanut kokea laajan pohjoismaisen yhteistyötoimintani kautta.

Toisaalta Suomella on hyvät suhteet myös Venäjän suuntaan. Tasavallan presidentti Tarja Halonen on onnistunut työssään luomaan hyvän yhteyden venäläisiin kollegoihinsa. On tärkeää, että Suomi hoitaa Venäjä-suhteitaan suoraan eikä vain Brysselin kautta. Suomella voi olla samalla myös rakentava rooli Venäjän ja EU:n välisten suhteiden sillanrakentajana.

Suomessa on yhä merkittävämpi venäläinen vähemmistö, joka on mahdollisuus kulttuurivaihdolle.

Meidän ei kuitenkaan pidä missään tilanteessa ummistaa silmiämme venäläisen yhteiskunnan ongelmilta, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja sananvapauteen.

Hyvät toverit,

Vasemmisto haluaa korostaa myös Yhdistyneiden kansakuntien roolia kansainvälisen politiikan sekä rauhan ja turvallisuuden keskeisenä takaajana maailmassa. Suomen tulee toimia YK:n roolin vahvistamiseksi, ja samalla myös torjua päättäväisesti yritykset maailmanjärjestön sivuuttamiseksi.

YK:n roolin mitätöimisestä ehkä kaikkein surullisin esimerkki oli vuonna 2003 alkanut Irakin sota. Se hävitys, joka Irakia on hyökkäyksestä käynnistyneen sisällissodan ja väkivaltaisuuksien seurauksena kohdannut, on osoitus siitä, millaisia seurauksia YK:n sivuuttamisella voi pahimmillaan olla.

Ennen sodan aloittamista olin mukana osana kansainvälistä rauhanliikettä ja vasemmistoa organisoimassa rauhanmarsseja myös Suomeen. Kun me kymmenettuhannet marssimme Helsingin kaduilla rauhan puolesta, ei virallinen Suomi välttämättä kamppaillut riittävästi sotaa vastaan.

Suomi on vuosikymmenten ajan tukenut YK:n työtä muun muassa osallistumalla rauhanturvatyöhön. Suomi on ollut kokoaan suurempi rauhanturvaaja maailmalla, rauhanturvaamisen suurvalta. Tämä rooli Suomella pitäisi olla myös tulevaisuudessa.

Nykyisin suomalaisia rauhanturvaajia on yhä enemmän sotilasliitto Naton ja yhä vähemmän YK:n lipun alla. Suomi on myös yhä enemmän irtautunut vanhasta, rakentavasta rauhanturvaamisen perinteestään.

Rajanveto pitää nyt tehdä esimerkiksi Afganistanissa. Suomen ei pidä osallistua konflikteihin, joissa se on sisällissodan osapuolena.

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta käsittelee ensi viikolla Suomen läsnäoloa Afganistanissa. Vasemmiston kanta on sama kuin se oli ennen vaaleja: sotilaamme pitäisi kotiuttaa Afganistanista mahdollisimman pian.

Tämä ei tarkoita sitä, että jättäisimme Afganistanin oman onnensa nojaan. Päinvastoin. Suomen pitää panostaa jatkossa siviilikriisinhallintaan, kehitysyhteistyöhön sekä yhteiskunnan ja sen instituutioiden rakentamiseen. Näin Suomi auttaa parhaiten afgaaneja, jotka ovat joutuneet kärsimään sodasta, väkivallasta ja köyhyydestä jo vuosikymmenten ajan.

Hyvät ystävät,

presidentinvaaleissa keskustellaan myös suomalaisen yhteiskunnan arvoista ja siitä, millainen arvojohtaja presidentin pitäisi olla.

Presidentin pitää näyttää suuntaa sellaisille arvoille, jossa arvostetaan ihmisten erilaisuutta ja moninaisuutta. Presidentin pitää puolustaa voimakkaasti tasa-arvoa. Jokaisen pitää olla tasa-arvoinen sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, uskonnosta tai etnisestä taustasta riippumatta. Vasemmiston Suomessa jokaisella on oikeus olla oma itsensä.

Suomalainen yhteiskunta on menossa arvoiltaan väärään suuntaan. Viha, syrjiminen ja erilaisuuden halveksunta nostavat päätään.

Viikko sitten julkistettiin mielipidetutkimus, joka kertoi millaisia piirteitä suomalaisesta yhteiskunnasta nyt nousee esiin. Tutkimuksen mukaan 14 prosenttia suomalaisista tunnistaa itsessään rasistisia piirteitä. Lisäksi miltei kolmasosa suomalaisista uskoo, että ”joihinkin rotuihin kuuluvat ihmiset eivät kerta kaikkiaan sovi asumaan modernissa yhteiskunnassa”.

Suomalaisessa politiikassa esitetään maahanmuuttajista, seksuaalivähemmistöistä, taiteesta, pohjoismaisesta sosialidemokratiasta ja journalisteista sellaisia kannanottoja, jotka menevät kaiken sopivaisuuden rajojen yli. Kyse on siitä, että suomalaisessa politiikassa on voimia, jotka ovat valmiita kiistämään toisten ihmisarvon.

Tätä ilmiötä pitää kohdella syvemmältä tasolta kuin ulkomaalaisuuden ja vierauden suvaitsemisen kannalta. Vihaan kiihottamista esiintyy yhteiskunnassa aina, mutta laman aikana ihmisten mielentila on sille otollisempi. Politiikassa ja julkisuudessa toimivilla on erityinen vastuu siitä, että ihmisten toisiaan vastaan laittamiselle ei anneta yhtään tilaa.

Epäluulo päättäjiä kohtaan lisääntyy, jos nämä eivät erityisen uskottavasti ponnistele lieventääkseen ihmisten taloudellista ahdinkoa ja pelkoa. Nyt suunnalle, joka torjuu inhimillistä, myötäelävää eettisyyttä ja asiallista julkista keskustelua, pitää löytää vastavoima. Me tarvitsemme avoimeen yhteiskuntaan kuuluvaa keskustelun ilmapiiriä. Tämä on yksi presidentin ja presidenttiehdokkaiden tehtävistä.

Demokraattiseen yhteiskuntaan pitää mahtua useita rinnakkaisia totuuksia ja käsityksiä. Tätä vapautta ei vihapuhe saa kahlita, kuten ei kenenkään ilmaisunvapautta.

Erilaisuuden kunnioittaminen ja vähemmistöjen puolustaminen ovat Vasemmiston keskeisiä arvoja. Muukalaisviha on Vasemmiston strateginen ja ideologinen vastustaja. Vasemmisto on työväenpuolue ilman rasismia. Tarvitaan voimakkaasti rasismia vastustava työväenpresidentti.

Hyvät ystävät,

Lähdemme täältä puoluevaltuustosta jälleen vaalikentille. Tarkoituksena on tehdä intensiivinen, asiapitoinen, ennakkoluuloton, iloinen ja innostava kampanja. Siihen tarvitaan teidän kaikkien panosta. On ilo ja kunnia edustaa puoluetta, joka uskoo hyviin arvoihin: tasa-arvoon, humanismiin ja oikeudenmukaisuuteen.

Näiden arvojen edustaminen on minulle tärkeä tehtävä. Sillä vanhaa laulua lainaten ”se joka vielä on hengissä, älköön sanoko: ei koskaan”.

 

 

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille