Veroratkaisujen konkretisointia

Lisätuloja haetaan verotuksen kautta, joista julkisuudessa eniten esillä ovat olleet erityisesti ns. haittaverot. Kun suurimman oppositiopuolueen puheenjohtajakin oli kovasti huolissaan työmiehen perjantaipullosta, niin haluan tässä puheenvuorossa hieman konkretisoida näiden veroratkaisujen vaikutusta ihmisten arkeen.

Haittaverojen noston kustannusvaikutuksia:

Ensi vuoden budjetissa polttoaineiden verotus nousee 125 miljoonalla, alkoholi- ja tupakkavero 150 miljoonalla sekä makeis- ja virvoitusjuomavero 50 miljoonalla eurolla. Mitä tämä sitten tarkoittaa tavallisen ihmisen kannalta? Loppuuko autoilu? Eikö työmiehellä enää ole varaa perjantaipulloon? Jääkö köyhän perheen lapselta karkkipäivä unholaan?

– Veron korotukset nostaisivat alkoholijuomien vähittäismyyntihintoja keskimäärin 4,5 prosenttia. Oluen vähittäismyyntihinnat nousisivat keskimäärin noin viisi prosenttia ja viinien hieman yli kolme prosenttia. Välituotteiden hinnat nousisivat lähes viisi prosenttia ja etyylialkoholiryhmän tuotteiden hinnat keskimäärin hieman yli viisi prosenttia. Hinta-arvioissa on oletettu, että veronkorotukset siirtyisivät täysimääräisinä kuluttajahintoihin. Alkon hinnoittelukertoimien muutoksen vuoksi Alkossa myytävien alkoholijuomien hinnat nousisivat vuoden 2012 alussa hieman edellä mainittua vähemmän. Pullo Koskenkorvan viinaa maksaisi siis jatkossa 12 euroa 59 senttiä eli hinta nousee 60 senttiä/pullo.

– Korotusten arvioidaan nostavan makeisten reaalihintoja noin 2 prosenttia, jäätelön noin 3,5 prosenttia ja virvoitusjuomien noin 2,5 prosenttia. Makeisten ja jäätelön valmisteveron kokonaisvaikutusten arviointia vaikeuttaa se, että veronalaiset tuotteet poikkeavat monin tavoin toisistaan. Kilohinnaltaan halvemmille tuotteille korotus on suhteellisesti suurempi kuin kilohinnaltaan kalliimmille tuotteille, joiden verorasitus voi jäädä hyvinkin pieneksi. Jatkossa siis kahden euron karkkipussi kallistuisi neljä senttiä.

– Hallitus esittää korotuksen ensimmäisen vaiheen toteutettavaksi vuoden 2012 alusta siten, että moottoribensiinin veroa korotettaisiin noin 2,3 senttiä litralta ja dieselöljyn noin 2,6 senttiä litralta, mikä vastaisi noin viiden prosentin korotusta. Verovaikutus fossiilisen bensiinilitran hintaan olisi 2,88 senttiä ja dieselöljylitraan 3,26 senttiä. Bensiiniauton keskimääräinen polttoainekustannus nousisi vuodessa noin 38 euroa ja dieselauton vastaavasti 35 euroa, jos molempien ajosuorite on 17 000 kilometriä. Eli kuukausittainen auton polttoainelasku kohoaa n. kolme euroa.

Itse pyrin vielä valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä parantamaan tiettyjä budjetin asioita. Erityisen tärkeää on arvioida esitettyjen säästöjen kustannusvaikutuksia kokonaistaloudellisesti. Jos tehty säästö aiheuttaakin merkittäviä lisäkustannuksia, niin sitä ei voi kokonaistaloudellisesti arvioida kovin järkeväksi. Esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeuden säästöt (OM) aiheuttavat turvapaikkahakemusten ruuhkautumisen, mikä taas aiheuttaa vastaanottojärjestelmässä (SM) moninkertaiset lisäkustannukset verrattuna hallinto-oikeudessa aikaansaatuun säästöön. Tällaisia ”säästöjä” on voitava arvioida kriittisesti ja tehdä vielä eduskuntakäsittelyssä parannuksia budjettiin.

 

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille