Sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava julkisina koko maassa.

Neuvotteluissa nähtiin edistystä, mutta valmista ei tullut. Vääntö jatkuu edelleen ja hyvä niin. Sillä mitä pidemmälle neuvottelut ovat edenneet, sitä enemmän vasemmistolle tärkeitä asioita on saatu ja saadaan väännettyä läpi. Ja tästä iso kiitos kuuluu uutteralle ja peräänantamattomalle liikenneministeri Merja Kyllöselle ja erityiselle asiantuntijalle, edustaja Erkki Virtaselle.
 
Edellisessä istunnossaan sote-poliittinen ryhmä juuttui erimielisyyksiin yksityistämisestä.

Ministerin esityksessä vaadittiin, että sote-uudistuksessa turvataan se, ettei uudistus johda julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tai sairaanhoitopiirien nykyisin tuottamien sairaalapalveluiden yksityistämiseen. Kokoomus ei suostunut sitä allekirjoittamaan.
 
Ministerin esityksessä vaadittiin myös, että lääkäreiden koulutukseen liittyvää terveyskeskustyöskentelyä laajennetaan, jotta riittävät henkilöresurssit ja palveluiden järjestäminen julkisella puolella voidaan turvata. Sitäkään Kokoomus ei hyväksynyt. Itse kuitenkin näen, että se on erittäin kannatettava lääke kroonistuneeseen lääkäripulaan.
 
Lääkäreiden lisäksi myös hoitajista on huutava pula. Koulutuspaikkojen lisääminen ei ole ainoa ratkaisu ongelmaan vaan alaa on kehitettävä houkuttelevammaksi uusille opiskelijoille.

Resursseja on siis lisättävä, mutta ei pääomasijoittajien yritysten avulla. Sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava julkisina koko maassa.
 
Oppositio penäsi sote-uudistusta jo kunnallisvaalien alla. On hyvä, ettei niin laajan ja monimutkaisen uudistuksen kanssa hätiköity vain kunnallisvaaleja silmällä pitäen. Sosiaali- ja terveyshuollon palvelurakenneuudistusta valmistelevan työryhmän määräaika päättyy puolentoista kuukauden kuluttua eli tämän vuoden loppuun mennessä.
 
Kunnissa on kova huoli sote-palveluiden järjestämisestä tulevaisuudessa, mutta siltikään kuntien ja sairaanhoitopiirien ei kannata nyt hosua eikä tehdä omia ratkaisuja, ennen kuin valtakunnalliset linjat ovat selvillä.
 
Hyvät toverit,
 
Syksyn budjettiriihessä kovin vääntö käytiin juurikin vanhuspalvelulaista.
Vanhuspalvelulaki saattoi näkyä pelkkänä hallituspuolueiden kiistelynä desimaaliluvuista ja moni kysyikin ihan oikeutetusti, saatiinko mitään vanhuspalvelulaki edes aikaan. Nyt on kuitenkin ilo todeta, että laki valmistuu hyvää vauhtia, siitä tulee hyvä ja se on tarkoitus saattaa voimaan ensi kesänä.
 
Kysymys on kahdesta tärkeästä asiakokonaisuudesta: koko ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä siitä, miten turvataan laadukkaat palvelut niille iäkkäille henkilöille, jotka eivät enää selviydy omin avuin vaan tarvitsevat tukea meidän palvelujärjestelmästämme.
 
 
Hoitajamitoitusta ei tässä vaiheessa lakiin kirjattu, mutta
on kuitenkin hyvä, että kuntien toimia seurataan. Mikäli vuoden 2014 aikana löytyy edes yksi sellainen ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarjoava laitos, jossa alitetaan nykyinen vähimmäismitoitus, astuu vuoden voimaan 0,5 hoitajan mitoituksesta säätävä asetus.
Tämän kompromissin kanssa voin elää.
 
Pari viikkoa sitten lööppeihin pääsi iäkäs pariskunta, joka elää omien sanojensa mukaan ”kuin pakotetussa avioerossa”. He joutuvat elämään vanhusvuotensa erikseen, sillä miehelle ei ollut paikkaa palvelutalossa, johon vaimo sijoitettiin. Syynä on se, että miehen todettiin olevan liian hyvässä kunnossa asuakseen palvelutalossa. Nyt tämä mies asuu yksinään talossa, johon ei tule lämmintä vettä, ja tapaa vaimoaan kerran pari viikossa, silloin kun lapset kyyditsevät häntä palvelukotiin.
Tässä lakiluonnoksessa sanotaan nyt, että iäkkäille puolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä, ja se on todella hyvä asia.
 
Lakiin kirjataan myös, että jokaisen iäkkään henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja tukitoimien tarve arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Se tehdään yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa, ja samalla laaditaan myös palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelmaan kirjataan henkilön yksilöllisiä tarpeita vastaava palvelukokonaisuus.

Vastuutyöntekijä seuraa palvelusuunnitelman toteutumista ja iäkkään henkilön palvelutarpeiden muutoksia. Tällä loppupeleissä mitataan tämän lain todellinen toimivuus. Jos palvelusuunnitelmaan kirjattuja asioita ei toteuteta, niin tämä lakikaan ei toimi.
 
Nämä eivät ole mitättömiä parannuksia ja Vasemmistoliiton kädenjälki näkyy vahvasti lopputuloksessa.
 
Hyvät toverit,
 
Olen erittäin tyytyväinen siihen mitä vanhuspalvelulain kanssa saatiin aikaan.

Sote-uudistus on vanhuspalvelulakia vielä laajempi kokonaisuus ja siksi on hyvä, että myös sen kanssa ollaan huolellisia.
 
Vasemmiston varapuheenjohtajana olen iloinen siitä, että vasemmistoliitto on hallituksessa ja on sitä kautta päässyt vaikuttamaan myönteisesti näihin molempiin tärkeisiin uudistuksiin.
 

Lisätiedot:
Aino-Kaisa Pekonen
Kansanedustaja
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä
p. 09 432 3140 | 050 512 0119
aino-kaisa.pekonen@eduskunta.fi
 

 

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille