Terveysbisnes kurjistaa kuntatalouden

Arvoisa puhemies,

Suomessa kunnat järjestävät ihmisille tärkeimmät peruspalvelut, kuten terveydenhuollon, vanhustenhoivan, lasten päivähoidon, peruskoulut, ammatilliset oppilaitokset ja lukiot sekä sosiaalipalveluita. Ne myös vastaavat elinympäristöstämme ja luovat mahdollisuuksia kulttuurille ja urheilulle.

Ei siis todellakaan ole sama, miten kuntakenttä toimii.

Suomessa kunnilla on kuitenkin ratkaiseva merkitys ihmisten arkisessa käytännön elämässä, siksi hallituksen ja eduskunnan täytyy varmistaa, että jokainen kunta pystyy toteuttamaan hyvinvointivaltion periaatteita myös tulevaisuudessa.

Suomalaisten kuntien tilanne on huonontunut rajusti 2000-luvulla, eikä meillä ole varaa siirtää välttämättömiä korjauksia jälleen kerran vuosilla eteenpäin.

Kunnat ovat jo ulkoistaneet ison osan palveluistaan.

Kaikkein hälyttävimpänä yksittäisenä seurauksena nykyisten kuntien ahdingosta me vasemmistossa näemme terveyspalveluiden yksityistämisen. Etenkin pienet kunnat ovat joutuneet pakon edessä yksityistämään terveyspalveluiden tuotannon, jolloin alalle on syntynyt myyjien markkinat.

Tilanne, jossa terveyspalveluiden rahoitus on julkista, mutta tuotanto yksityistä, ajaa kuntia koko Suomessa yhä ahtaammalle.

Yksittäisten terveysasemien yksityistämisellä on vaikutuksia koko maahan, eivätkä kunnat ole riippumattomia toisistaan. Mitä pidemmälle nykykehitys jatkuu, sen kalliimmaksi voi terveysbisnes hinnoitella itsensä. Kaiken lisäksi se bisnes on ylikansallisten jättiyritysten hallussa, jotka eivät usein ole edes maksaneet veroja voitoistaan Suomeen.

Arvoisa puhemies

Toisaalta isotkin kunnat ja kaupungit ovat ulkoistaneet yhä enemmän palveluitaan erilaisille kuntayhtymille ja luovuttanut päätösvaltaa monenlaisille hallintohimmeleille. Kunnallisvaaleissa valitut päättäjät joutuvat toteamaan yhä useampaan asiaan äänestäjille, että asiasta päätetään jossain muualla.

Kunnat hoitavat niin monia erilaisia asioita ja ovat niin erilaisissa tilanteissa, ettei voida määritellä yhtä ainoaa täydellistä kuntakokoa tai kunnan rakennetta. Julkinen liikenne on järkevintä toteuttaa koko palvelu- ja työssäkäyntialueen kokoisena, kun taas lähikoulusta pitäisi voida päättää kaupunginosassa. Siksi hallitus on heittänyt pallon opposition sijasta kunnille itselleen. Kunnissa on määriteltävä kullekin alueelle sopivimmat ratkaisut.

On valitettavasti käynyt selväksi, ettei mitään tapahdu ilman hallituksen ohjausta. Vasemmisto ei voi katsoa sivusta, kun suomalaiset kunnat muuttuvat pikkuhiljaa demokraattisista yhteisöistä osto- ja myyntiliikkeiksi.

Arvoisa puhemies

Perussuomalaiset haluaisivat nyt mukaan kuntauudistuksen valmisteluun. Hyvä, että edes nyt. Viime vuoden syksyllä hallitus tarjosi oppositiolle mahdollisuutta tulla mukaan, mutta silloin tarjous ei jostain syystä kelvannut.

Mikä lienee sitten perussuomalaisen kuntauudistuksen linja? Välikysymyksen perusteella sitä voi kuvata laulun sanoin: koskaan et muuttua saa. Välikysymyksestä saa sen kuvan, että ”vuosikymmenen tai kahden päässä” olevista ongelmista ei tarvitse välittää, jatketaan vaan nykymenolla.

Kuntauudistuksen pääkysymys on kansanvallan edistäminen. Kunnanvaltuuston on edustettava kuntalaisille kuuluvaa itsehallinnollista valtaa. Kuntien ongelmat ovat syvemmällä kuin riittämättömässä rahoituksessa. Jos jo nyt ilmenevää demokratiavajetta ei korjata, ei kunnilla ole todellista valtaa omiin asioihinsa.

Vasemmistoliitto haluaa Suomeen sellaiset kunnat, joissa kansanvaltainen päätöksenteko toteutuu ja jotka ovat riittävän vahvoja järjestämään ja tuottamaan kuntalaisten tarvitsemat palvelut. Kuntauudistus on samalla suuri demokratiauudistus.

Uudet, nykyistä suuremmat kunnat eivät itsessään muuta mitään. Ne kuitenkin tarjoavat mahdollisuuden sekä palauttaa päätösvalta vaaleilla valituille päättäjille, että palauttaa palvelut kunnan omaksi työksi. Kansainväliset vertailut osoittavat, että julkiset palvelut kannattaa tehdä julkisena työnä ilman välistävetäjiä.

Vaikka meidän on syytä olla ylpeitä pohjoismaisesta hyvinvointivaltiostamme, pitää sitä kehittää sopivammaksi nykyaikaan. Sen sijaan, että hyväksytään markkinaehtoiset kunnalliset palvelut, on meidän purettava päätöksenteon himmeleitä, selvennettävä tukiviidakoita ja parannettava kuntatyöntekijöiden asema. Heistä melkein 80 prosenttia on naisia.

Arvoisa puhemies,

Vasemmistoliitto vaatiikin, että kuntakoon kasvattamisen yhteydessä on luotava toimivia kaupunginosavaltuustoja tai -lautakuntia, joiden avulla lähidemokratiaa ja kunnan omana työnä tuotettavia palveluita aidosti edistetään.

 

 

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille